Avautuma

Yle tiedotti helmikuun alussa kehittävänsä uutta palvelua, jossa kaikki esitetyt tv-ohjelmat ovat viikon verran ladattavissa ilmaiseksi internetin kautta.

Toimitusjohtaja Mikael Jungnerin haaveissa uusi palvelu tekisi kuvanauhurit ja tallentavat digisovittimet tarpeettomiksi.

Kuulostaa aluksi erittäin hienolta. Sitten mieleen hiipii Ylen Elävä arkisto, jonka materiaali on saatavilla vain Windows Media -formaatissa. Tästä nousi Elävän arkiston julkistamisen jälkeen suuri älläkkä, kun Linux-käyttäjät eivät voineet laillisin keinoin käyttää arkistoa. Eivätkä voi vieläkään.

Monet ovat pohtineet sitä, miten Ylen kaavailema palvelu rahoitettaisiin. Kaistakulut eivät varmasti tulisi olemaan olemattomat, ohjelmien digitointi ja säilöminen vaatisi resursseja ja myös ohjelmien uudelleen lähetyksistä tulisi omat kulunsa. Ylen tapauksessa palvelu ei tietenkään olisi rahoitettavissa mainostuloilla.

Olen kummastellut, että eikö kukaan ole hoksannut samaa rahoitusvaihtoehtoa kuin ystäväni, jolle oli heti uutisen lukemisen jälkeen tullut mieleen ajatus tv-lupamaksujen perimisestä nettikäyttäjiltä. Eli suomeksi sanottuna laajakaistavero.

Saksassa peritään jo 5,52 e/kk tietokoneista ja kännyköistä, joista on pääsy Internetissä oleviin radio- ja tv-lähetyksiin. Myös Hollannissa suunnitellaan laajakaistan käytölle korvausmaksua. Suomessa Viestintävirasto on jo todennut, että jos tv-ohjelmien katselu netissä yleistyy riittävästi, virasto harkitsee myös laajakaistaveroa Saksan malliin.

Tv-maksun laajentamisen ja laajakaistaveron taustalla on se, että Viestintävirasto linjasi pari päivää sitten Maxinetin pc-tv-ohjelman edellyttävän tv-maksun suorittamista. Aiemmin tv-maksu on pitänyt maksaa vain, jos tietokoneessa on tv-viritinkortti.

Anssi Laakso Viestintäviraston tv-maksuhallinnosta toteaa seuraavaa:

Laajakaistaveroon siirtymistä joudutaan harkitsemaan, jos tv-ohjelmat siirtyvät riittävän laajasti verkkoon.

Ylen kaavailema ohjelmien jakaminen verkossa täyttäisi mitä ilmeisimmin tämän kriteerin ja laajakaistaveron tulo Suomeen voi siis olla hyvinkin lähellä.

Mutta sitten päästäänkin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin. Ylen ja ex-Microsoftlaisen Mikael Jungnerin politiikka on, että ohjelmat julkaistaan pääsääntöisesti Windows Media -formaatissa. Windows-koneissa media näkyy ja kuuluu kivuttomasti, kuten ilmeisesti myös tarpeeksi uusissa Maceissä, mutta Linux-käyttäjät jäisivät Ylen nettiohjelmien ulkopuolelle.

Mikäli Suomen laajakaistaveroa perusteltaisiin Ylen ohjelmalähetyksillä verkossa – tai yleensäkin vain tietyissä käyttöjärjestelmissä toimivilla ohjelmilla – niin maksu pitää tietysti periä vain niiltä, joilla on katsomiseen vaadittavat laitteet ja ohjelmistot. Eihän tv-lupaakaan tarvitse maksaa, jos tv:stä on revitty viritin irti eikä tv-kuvaa saa näkyviin. Eihän Linuxistakaan tarvitse maksaa veroa, jos se ei Ylen politiikan mukaan sovellu tv-ohjelmien katsomiseen. Eihän?!

Ehdotankin, että mahdollista nettimaksua ei kutsuttaisi laajakaistaveroksi, vaan Windows-veroksi, koska vain Windows mahdollistaa ohjelmien kivuttoman ja laillisen katsomisen. Lisäksi koska nettiohjelmia ei voi katsoa kuin Windows-koneilla (ja ehkä myös Maceillä) ja kaikilla suomalaisilla on teoreettinen pääsy nettiin, niin kaikkein järkevintä olisi periä tämä maksu käyttöjärjestelmien myynnin yhteydessä.

Lisätään siis Windowsin myyntihintaan netti-tv-maksu, koska Windows mahdollistaa ohjelmien katselun netistä. Jätetään Linux maksun ulkopuolelle. Eihän olisi reilua, että maksu perittäisiin suoraan laajakaistan hinnassa, sillä mistä nettioperaattori voi tietää millä käyttöjärjestemällä asiakas nettiin surffaa – vai surffaako lainkaan.

Tosin onko sekään reilua, että tallennusvälineiden hintoihin lisätään hyvitysmaksu riippumatta siitä, mitä dataa niihin tallennetaan? Ei todellakaan ole.

Mielenkiintoisia ja adresseja tulvivia aikoja edessä…

Etelä Afrikan hallitus kertoi tänään hyväksyneensä strategian, jonka mukaan kaikki Etelä-Afrikan valtion hallinnolliset elimet muutetaan toimimaan avoimen lähdekoodin ratkaisuilla. Uudella strategialla haetaan säästöjä ja pyritään kehittämään paikallista IT-osaamista. Aiemmin vastaavasti ovat tehneet mm. Kiina, Intia, Brasilia, Espanja ja Malesia.

…all new software developed for or by the government will be based on open standards and government will itself migrate current software to FOSS. This strategy will, among other things, lower administration costs and enhance local IT skills.

Lähteitä:
Tectronic
Reuters

Palataan vielä näin maaliskuun kynnyksellä viime vuoteen, sillä silmiini osui News.comin hienosti koottu katsaus viime vuoden open source -herkkupaloihin. Samassa yhteydessä on Martin LaMonican tiivistelmä edellisvuoden kohokohdista.

Kännykkävalmistajat Motorola, Samsung, Panasonic ja NEC lyöttäytyivät viime vuonna yhteen Vodafone- ja NTT DoCoMo-operaattoreiden kanssa luodakseen standardin Linux-ohjelmiston matkapuhelimiin. Linux auttaa matkapuhelinvalmistajia tuottamaan kehittyneitä kännyköitä, joiden hinta jää alle 100 euroon. Linuxin käyttö lisäksi nopeuttaa uusien palveluiden avaamista. Yhdessä nämä matkapuhelinvalmistajat tuottavat yli 95 % kaikista Linux-pohjaisista puhelimista.

Motorolan Greg Besio totesi Barcelonan 3G-messuilla seuraava:

We think we will take Linux down to phones with an average selling price of $125 and they would still be very nice devices. In five years’ time, when we’re successful, over half of the Motorola phones will be Linux-based.

Besion mukaan syitä Linuxin valintaan olivat Symbian- ja Windows Mobile -käyttöjärjestelmien hinnakkuus ja sopivuus vain korkeamman teknologian puhelimille sekä halukkuus tarjota tukea ja ohjata ohjelmiston kehitystä itse. Besio epäili myös Nokian tahtotilaa auttaa pahinta kilpailijaansa kehittämään parempia tuoteita, mikäli he valitsisivat Nokian omistaman Series S60 -ohjelmiston.

Jälleen on perustettu uusi avoimien ratkaisujen asioita ajava järjestö. Yritysmaailmassa toimiva Open Solutions Alliance (OSA) esiteltiin eilen Linux World Conferencessa.

OSA kuvaa toimintaansa sivuillaan seuraavasti (lihavointi kirjoittajan):

The Open Solutions Alliance consists of leading companies dedicated to making enterprise-class open source software solutions work together. We help customers put open source solutions to work by enabling application integration, certifying quality solutions, and promoting cooperation among open source developers. Membership is open to organizations that provide high-quality, business-ready open source solutions.

Allianssin tarkoituksena on siis mm. tukea yrityskäyttöön sopivien open source -ohjelmistojen ja -ratkaisujen yhteensopivuutta. Jäsenyrityksistä puuttuu vielä useita merkittäviä nimiä, mutta Centric CRM:n CMO Michael Harveyn mukaan allianssi käy positiivisia keskusteluja Red Hatin, Novellin, MySQL:n ja SugarCRM:n kanssa sekä myös Microsoft on osoittanut kiinnostuksensa.

Stephen Walli kritisoi blogissaan Centric CRM:n, yhden OSA:n perustajajäsenen, open source -termin käyttöä. Centric CRM pitää omaa tuotettaan open source -ohjelmistona, vaikka tuotteen lisenssiehdoissa todetaan seuraavaa:

You may use, copy, modify, and make derivative works from the code for internal use only.

You may not redistribute the code, and you may not sublicense copies or derivatives of the code, either as software or as a service.

Centric CRM:n lisenssi ei missään nimessä mahdu open sourcen määritelmään, vaan rikkoo heti ensimmäistä ehtoa “free redistribution”. Open Solutions Alliance on julkaissut oman Open Solutions Alliance Code of Ethics -määritelmänsä, jonka kohdat jokaisen allianssiin liittyvän organisaation on hyväksyttävä ja täytettävä. Tällaisilla lisämääritelmillä on ikävä vaikutus sekoittaa ihmisten ajatuksia ja käsitystä open sourcesta entisestään.

Erilaisia alliansseja alkaa olla jo sellainen nippu, että yritykset joutuvat tekemään karsintaa, eivätkä varmasti lähde sijoittamaan rahojaan jokaiseen liittoon. Kilpailu on hyvästä ja kannustaa asiansa vakavasti ottavia alliansseja jatkuvasti kehittämään toimintaansa.

Open sourcen kasvanut huomio ja käyttö erityisesti yritysmaailmassa on lisännyt kiinnostusta myös open source -lisenssejä kohtaan. Meiltä COSSista tiedustellaan usein lisenssiehtojen reagoimista eri tilanteisiin, mutta myös ohjeita omien tuotteiden lisensoimiseksi open source -lisenssillä.

Joskus tapaukset ovat selviä, kuten yrityksen sisällä käytettävien tuotteiden osalta. Toisinaan tapaukset vaativat syvällisempää penkomista ennen kuin vastaus löydetään. Joskus täysin varmaa ratkaisua ei tulkintatilanteiden ja oikeustapausten puuttumisen vuoksi voida esittää ja joudutaan tyytymään suosituksiin.

Netissä on tarjolla useita hyviä open source -lisensointia käsitteleviä artikkeleja, tutkimuksia ja kokonaisia kirjoja. Alla listattuna muutama hyväksi havaittu lähde:

• Avoin lähdekoodi yrityskäytössä – analyysikokoelma, 2006. Ryhmätyö liittyen oikeustieteelliseen opetukseen (Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Turun yliopisto ja IPR University Center)
• Laurent, Andrew M.:Understanding Open Source and Free Software Licensing. O’Reilly, 2004
• Rosen, Lawrence: Open Source Licensing: Software Freedom and Intellectual Property Law. Prentice Hall PTR, 2004
• Välimäki, Mikko: The Rise of Open Source Licensing – A Challenge to the Use of Intellectual Property in the Software Industry. Turre Publishing, 2005
• Välimäki, Mikko: Oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja niiden lisensointi, Ohjelmistotuoteliiketoiminan juridinen perusta. Turre Publishing, 2006 (ei saatavilla netissä)
• Välimäki, Mikko: kotisivut, Välimäen julkaisuja ja esitysmateriaaleja
• Saastamoinen, Matti: Avoimen lähdekoodin lisenssit kaupallisessa liiketoiminnassa, Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 5/2006
• Software Freedom Law Center: A Practical Guide to GPL Compliance (8/2008)
  
• Software Freedom Law Center: A Legal Issues Primer for Open Source and Free Software Projects (4/2008)

Pyrin pitämään listaa ajan tasalla.

Kirjoitin aikaisemmin Tampereen teknillisen yliopiston järjestämästä open source -seminaarikurssista. Kysyin Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ohjelmistoliiketoiminnan ma. professori Juhani Warstalta Oulun yliopiston open source -opetuksesta.

Sain tietää, että Oulun yliopiston kurssivalikoimassa on Avoimen lähdekoodin seminaari (4 op) -kurssi:

Kurssi johdattelee avoimen lähdekoodin paradigman periaatteisiin sekä tutkimuksellisesti ajankohtaisiin aiheisiin. Tarkoituksena on selvittää eri näkökulmista esimerkiksi, mitä avoin lähdekoodi on ja mitä se ei ole, avoimen lähdekoodin projektien historiaa ja organisointia, tapoja siirtyä avoimen lähdekoodin kehitykseen ja käyttöön sekä lisensointimalleja ja mahdollisia riskejä. Kurssin pääpaino on oman tutkimustyön tekemisessä ja sen esittelemisessä.

Tämän lisäksi Warstan opettaessa tänä keväänä ohjelmistoliiketoimintaa hän tulee ensimmäistä kertaa laajemmin ottamaan esille myös avoimen lähdekoodin roolin liiketoiminnassa kaikille pakollisella Johdatus ohjelmistoliiketoimintaan (5 op) -kurssilla. Lisäksi ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon eri kursseilla asia tulee eri näkökulmista esille yhtenä liiketoimintamahdollisuutena.

Mukava kuulla, että Oulussa ollaan hereillä open sourcen suhteen, ja että myös open sourcen liiketoimintamahdollisuudet otetaan esille.

Kirjoitin aikaisemmin parista ilmaisesta open source -verkkolehdestä. JusSin OOo-blogista bongasin TUX-lehden, joka toteaa olevansa “the first and only magazine for the new Linux user”. TUX oli aikaisemmin kokonaan ilmainen, mutta muuttui loppuvuodesta 2006 maksulliseksi.

Valitettavasti lehden maksullisia tilaajia ei kertynyt tarpeeksi ja TUXin tekeminen lopetettiin kokonaan. Joulukuun 2006 numero jää ainakin toistaiseksi viimeiseksi.

I am sorry to inform our readers that Issue 20 of TUX was the last monthly PDF produced. While we have received an amazing amount of positive feedback about the magazine, the financial reality of the situation made it impossible for us to continue publishing TUX. Current revenues didn’t cover current costs, much less allow us to expand the publication as we wished.

Lehden julkaistuja numeroita (03/2005-12/2006) voi ladata TUXin kotisivuilta ilmaiseksi yhden per sähköpostiosoite.