Kotimainen Open Tuesday järjestettiin maaliskuussa ensimmäistä kertaa Etelä-Afrikassa: Tectonicissa blogijuttu tapahtumasta.
Jo helmikuussa Open Tuesday valtasi Kiinan ja toukokuussa suuntana on todennäköisesti San Francisco, USA. Kiinan reissusta juttua ja kuvia myös Stephen Wallin blogissa.
Info-gplv3-postituslistalle tuli tänään tieto, että GPLv3:n kolmas luonnos julkaistaan huomenna keskiviikkona.
GPLv3 draft 3 on julkisesti kommentoitavana 60 päivän ajan, jonka jälkeen lisenssistä julkaistaan vielä last call draft 30 päivän avointa keskustelua varten.
Kaiken mennessä putkeen virallinen GPLv3-lisenssi lienee ulkona elo-syyskuussa.
Lähipäivinä luvassa paljon keskustelua uuden lisenssiluonnoksen sisällöstä.
Uusia Linux-käyttökokemuksia julkaistaan www:ssä yhä enemmän ja nyt Linuxia on päätynyt testaamaan Computerworldin online managing editor Sharon Machlis, Living (and dying) with Linux in the workplace. Toimittaja valitsi Linux-distribuutiokseen SUSE Linux Enterprise Desktop 10+:n ja GNOME-käyttöliittymän.
Artikkelissa todetaan, että Linux on valmis peruskäyttäjän (e-mail, www-selaus, tekstin kirjoitus ja taulukkolaskenta) ja teknologia-asiantuntijan (nörtin) käyttöjärjestelmäksi, mutta ongelmia tulee noiden kahden käyttäjäryhmän välissä, kun pitäisi korvata tutut ohjelmistot uusilla tai tulla toimeen ilman joitakin vanhoja työkaluja.
Päänsärkyä toimittaja sai siitä, että hän joutui luopumaan NoteTab Pro, Lotus Notes, Adobe Photoshop ja Adobe InCopy -ohjelmista, eikä löytänyt niille sopivia korvaavia vaihtoehtoja ilman työlästä uuden opettelua. Myöskään iTunes, Palm T/X:n synkkaus ja QuickTime-videot webissä eivät toimineet suoraan. Mikäli toimittaja olisi valinnut distrokseen esim. Ubuntun, niin ongelmia olisi tullut myös MP3-toistossa.
On täysin ymmärrettävää, että työntekijä tuskin haluaa kuluttaa tunteja ja päiviä uusien työkalujen opetteluun, jos hommat hoituvat vanhoillakin, ellei uusi ympäristö tuo jotain merkittävää parannusta vanhaan. Työnantaja sen sijaan voi olla kiinnostunut kustannussäästöistä, joita open source -ohjelmistojen käyttö toisi.
Peruskäyttäjälle siirtyminen Linuxiin ei ole niinkään iso kynnys, varsinkin kun useat ohjelmistot saa nykyään omalle kielelle käännettyinä.
Cross-platform -sovellukset, kuten Firefox, Thunderbird, OpenOffice.org ja Gaim ovat loistavia ohjelmia, mutta vielä parempia niistä tekee ohjelmien toimivuus sekä Linuxissa että Windowsissa.
Joulusta 2006 alkaen olen käyttänyt HP Compaq nc4400 -läppäriä, johon on asennettu Ubuntu 6.10 ja Windows XP. Ubuntu on päivittäisessä käytössä ja Windowsia käytän ehkä kerran kuussa PC Suiten takia.
Kokoonpano toimii pääsääntöisesti oikein mallikkaasti, mutta ongelmiakin on. Alla lista kohtaamistani ongelmista, joihin otan mielelläni kommentteja ja ratkaisuehdotuksia.
Ääni soi, kuso kulkee, kuva näkyy ja pääsääntöisesti kaikki toimii kuten pitääkin, mutta erityisesti Power Managerin toimimattomuus haittaa työskentelyä ja SD-kortinlukijalle olisi toisinaan käyttöä.
Näytön resoluutio saisi olla nykyistä 1024×768:aa suurempi, mutta se on ominaisuus, ei korjattavissa oleva ongelma.
Kuhina GPLv3:n ympärillä kasvaa, vaikka FSF ei ole julkaissut lisenssiprosessin edistymisestä uutta tietoa sitten viime syyskuun.
InformationWeek julkaisi viime lauantaina artikkelin The Controversy Over GPL 3. Artikkelissa käsitellään lähinnä GPLv3:n saamaa kritiikkiä ja haastatellaan muutamia open source -vaikuttajia. Richrad Stallman kieltäytyi haastattelusta, koska InformationWeek ei suostunut kutsumaan Linux-käyttöjärjestelmää GNU Linuxiksi. Stallmanin ja toimittajan kirjeenvaihdosta enemmän toimittajan blogijutussa.
Myös Linus Torvalds on jälleen ottanut kantaa GPLv3:een InformationWeekin pyynnöstä. Vaikka Torvaldsin kommentit ovat monesti erittäin voimakkaita ja kärjistäviä, niin mies puhuu todella paljon myös asiaa:
Me, I just don’t care about proprietary software. It’s not “evil” or “immoral,” it just doesn’t matter. I think that Open Source can do better, and I’m willing to put my money where my mouth is by working on Open Source, but it’s not a crusade — it’s just a superior way of working together and generating code.
GPL:n sielunelämän pohdinta jatkuu InformationWeekin toimittajan tuoreemmassa blogijutussa, jossa Alfrescon Matt Asay kertoo, miksi Alfresco vaihtoi lisenssinsä MPL:stä GPLv2:een.
With the GPL, you get the value of the changes back. You don’t get that with other licenses.The GPL aligns the company’s interest with the customer’s. It forces me to stop thinking of the relationship as ending when I ship a set of bits. Instead, that’s the start
Matt Asay osallistuu keynote-puhujana huhtikuun Verso Open Source Business Programmeen, jonka aiheina ovat open source -liiketoimintamallit, -kasvuyrityksen liiketoimintaosaaminen ja -ansaintalogiikka. Erittäin mielenkiintoinen vieras ja hyvä esiintyjä.
COSSin järjestämä Verso Open Source Business Programme jatkuu huomenna Helsingissä open source -strategiaan, -ohjelmistoratkaisuihin ja sulautettuihin järjestelmiin keskittyvällä tapahtumapäivällä. Maaliskuun tapahtumaan olemme saaneet kaksi erittäin kokenutta ja asiantuntevaa puhujavierasta Yhdysvalloista pitämään keynote-esitykset.
Bill Weinbergillä on yli 18 vuoden kokemus avoimista ja sulautetuista järjestelmistä. Hän työskenteli aikaisemmin Open Source Development Labsissä (OSDL) ja nykyään riippumattomana analyytikkona ja konsulttina Linuxpundit.comissa. OSDL on sittemmin sulautunut yhdessä Free Standards Groupin kanssa Linux Foundationiksi.
David “Lefty” Schlesinger oli työskennellyt Applessa kymmenen vuotta, kunnes siirtyi PalmSourceen vuonna 2001. PalmSource on nykyään ACCESS Systems Americasin tytäryhtiö, jossa Schlesinger on Open Source Technologies -yksikön johtaja.
Ulkomaalaisten vieraiden lisäsi tapahtumassa esiintyvät Nokian open source toimintojen johtaja Ari Jaaksi, Quosiksen toimitusjohtaja Antti Jokipii, Roschier Asianajotoimiston Anna Haapanen ja mm. Open Tuesdayssä mukana oleva Harri Hursti.
Tapahtumaan on tulossa yli 60 osallistujaa ja tavoitteena on parantaa suomalaisten organisaatioden tietämystä open sourcen hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. Tapahtuma toimii myös erinomaisena verkottumistilaisuutena.
Uskon, että Suomessa laajakaistavero konkretisoituu jossain muodossa lähitulevaisuudessa. Siitä miten iso maksusta tulee ja kenelle kerätyt varat suunnataan voi heittää arvauksia. Ottajia rahalle varmasti löytyy Ylen lisäksi mm. edunvalvontajärjestöistä (Teosto, Gramex, …).
Saksassa laajakaistavero on kiinteä summa (5,52 e/kk), joka peritään ilmeisesti kaikista laajakaistayhteyksistä. Veron määrää ei siis ole suhteutettu laajakaistan hintaan tai nopeuteen, vaikka teoriassa hitailla yhteyksillä videoiden katselu ei välttämättä edes onnistu.
Kiinteän maksun sijaan, maksun määrä voitaisiin suhteuttaa laajakaistayhteyden hintaan siten, että perushinnan päälle mätkäytetään esim. 3 % vero. Näin 30 e/kk maksavalle liittymälle tulisi lisämaksua 0,90 e/kk ja liittymän kokonaishinnaksi 30,90 e/kk. Koska hitaammat liittymät ovat myös halvempia, niin niiden laajakaistavero olisi nopeampia yhteyksiä pienempi.
Suomessa on Kansallinen laajakaistastrategia 2004-2007 -loppuraportin mukaan tällä hetkellä 1,5 miljoonaa laajakaistaliittymää. Euroopan unionissa, OECD:ssä ja Kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa yleisen näkemyksen mukaan laajakaistan miniminopeus on kiinteissä yhteyksissä 256 kbit/s, joka on onneton nopeus raskaan multimedian, kuten netti-tv:n, hyödyntämiseksi netissä. Mutta ei jumiuduta siihen, vaan pohditaan millaisista rahoista laajakaistaverossa voisi olla kyse.
Jos laajakaistaveron suuruudeksi laitettaisiin Suomessa Saksan tapaan 5,52 e/kk, niin kansalaisilta kerättäisiin 8,82 miljoonaa euroa kuukaudessa. Vuodessa tämä tekisi yli sata miljoonaa euroa (105 840 000 EUR)! Tuolle rahamäärälle varmasti riittäisi ottajia.
Operaattoreiden ilmoituksen mukaan Suomessa laajakaistaliittymien yleisin yhteysnopeus on 2 Mbit/s. Mikäli valittaisiinkin edellä esitetty 3 % laajakaistavero ja sovitaan, että 2 Mbit/s -liittymän hinta on 40 e, niin verorahoja kertyy 1,8 milj. euroa/kk eli 21,6 milj. euroa vuodessa. 10 % verolla lukemat olisivat 6 milj. e/kk, 72 milj. e/vuosi.
Itse en kannata laajakaistaveroa. Tietoyhteiskunnan toimivuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että kaikilla on pääsy verkkoon kohtuullisin kustannuksin. Laajakaistaveron periminen kaikilta ei ole oikeutettua sillä perusteella, että osa käyttäjistä voi katsoa tv-lähetyksiä netissä tai että osa käyttäjistä lataa koneelleen laittomasti musiikkia, videoita ja muuta materiaalia.
Kirjoittelu koko aiheesta on vielä arvailua ja hypoteettista pohdiskelua. Mutta mikäs sen mukavampaa kuin huomata vuoden päästä olleensa täysin väärässä/oikeassa. ;)
Kuten JusSi kirjoittaa blogissaan, Novell on julkaissut OpenXML Translator -työkalun OpenXML-tiedostojen avaamiseksi ja tallentamiseksi OpenOffice.orgilla.
The OpenXML Translator provides support for opening and saving Microsoft OpenXML-formatted word processing documents (.docx) in OpenOffice.org.
Tämä on hyvä uutinen! Nyt julkaistu työkalu (hyvin toimiessaan) vähentää entisestään tarvetta hankkia ja käyttää Microsoft Officea.
Jo aiemmin on julkaistu kaksikin työkalua ODF-dokumenttien avaamiseksi ja tallentamiseksi Microsoft Officella. Sunin työkalu toimii Word 2003:ssa ja SourceForgesta löytyvä toinen vaihtoehto asentuu Microsoft Officen XP, 2003 ja 2007 -versioihin.
Itselläni ei ole vielä kokemuksia näiden lisäosien asentamisesta, käytöstä tai toimivuudesta, mutta tilanne ja tulevaisuus näyttää erittäin mielenkiintoiselta.
Update 7.3.2007: Novellin julkaisema OpenOffice.org OpenXML Translator on asennusohjeiden mukaan asennettavissa vain seuraaviin OpenOffice.orgin versioihin:
- OpenOffice.org 2.0.4 or later Novell edition for Windows
- OpenOffice.org 2.0.4 or later for SUSE Linux Enterprise Desktop 10 and openSUSE 10.1
- OpenOffice_org-2.0 package for SUSE Linux 9.3 and 10.0
- OpenOffice_org-2.0.4 package for openSUSE 10.2
Ainakin JusSi on kuitenkin onnistunut asentamaan filtterin myös Kubuntun OOo 2.0.4 versioon.
[H] Consumerissa on mielenkiintoinen artikkeli 30 päivän Ubuntu Linux -kokeilusta.
Many people, daunted by Vista’s hardware requirements and product activation issues, claim on various boards how they plan to “switch to Linux.” We spend 30 days using nothing but Ubuntu Linux to find out if this is truly a viable alternative for the consumer.
Bottom line:
XP is going to be my OS for gaming, audio loop editing, and Photoshop, but for everything else, Linux has transformed into an attractive, utility-driven, customizable, and generally easy-to-use interface that takes all of the virtues and none of the faults from the other major OSes and gives it to the consumer for free.
Erittäin suositeltavaa luettavaa kaikille Linuxista ja Windowsin vaihtoehdoista kiinnostuneille!
Tänään, 6.3., järjestettävässä Open Tuesday -tapahtumassa pureudutaan GPL v3 -lisenssiin otsikolla When is the GPL v3 actually coming, and what does it mean?
FSF ei ole tiedottanut GPL3-prosessin etenemisestä mitään aikoihin. Lisenssin kolmannen luonnoksen piti tulla saataville jo viime syksynä, kuten FSF:n sivuilla mainitaan:
A third discussion draft may be produced in approximately October 2006…
Yksi syy kolmannen draftin myöhästymiseen oli Microsoftin ja Novellin liitto ja siitä seuranneet patenttikeskustelut. Silloinkin kolmannen draftin ennakoitiin tulevan julki joulukuun alkupuolella.
Epäilemättä myös GPL v3:n laaja kritiikki ja vastustus open source -yhteisössä ja yrityksissä on pitkittänyt prosessia. MySQL muutti joulukuussa 2006 tietokantaohjelmistonsa lisenssiehtoja, koska GPL v3 ei ole saavuttanut GPL v2:n kaltaista laajaa hyväksyntää. MySQL:n Kaj Arnö kirjoittaa blogissaan:
MySQL has today refined its licensing scheme from “GPLv2 or later” to “GPLv2 only“, in order to make it an option, not an obligation for the company to move to GPLv3.
On mielenkiintoista nähdä miten tulevat GPL v3:n versiot poikkeavat jo nähdyistä luonnoksista.
Tervemenoa Open Tuesdayhin verkostoitumaan, kuulemaan asiantuntijapuheenvuoroja ja viettämään rentoa iltaa! Open Tuesday pidetään Helsingissä, Club Ahjossa klo 18:00 alkaen. Eikä maksa mitään.