Avautuma

COSS ja Tekesin Verso-teknologiaohjelma järjestävät 20.-27.5.2007 bisnesmatkan San Franciscoon. Olen toiminut matkan organisaattorina ja vietän koko loppukuun San Franciscossa ja sen lähimaastossa open source -asioiden ympärillä.

Matkaohjelmassa on mm. osallistuminen Open Source Business Conferenceen, organisaatiovierailuja (mm. Linux Foundation, Google, Sun Executive Briefing Center, FinNode) ja tapaamisia keskeisten open source -vaikuttajien kanssa. OSBC:n ohjelma vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.

Matkaraporttia on luvassa myöhemmin.

Microsoft paikkailee uutisointia yhtiön uhkauksista haastaa avoimen lähdekoodin käyttäjiä oikeuteen. Microsoftin avoimen lähdekoodin projekteista vastaava johtava Bill Hilf lupaa, että yhtiö ei aio nostaa oikeusjuttuja sen patentteja rikkovia open source -käyttäjiä vastaan.

Microsoft ei kuitenkaan kumoa väitettään, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot rikkovat 235 yhtiön patenttia. Microsoft siis syyttää avoimen lähdekoodin yhteisöä patenttiloukkauksista, mutta ei tee asialle mitään. Vähintä mitä yhtiö voisi tehdä olisi kertoa mitä patentteja loukataan ja missä ohjelmissa. Näin mahdolliset loukkaukset voitaisiin poistaa ja kaikki olisivat tyytyväisiä, eikö niin? Paitsi Microsoft, joka ei voisi enää pelotella asiakkaita open sourcen vaaroilla.

Erityisen mielenkiintoisen Hilfin lupauksesta tekee se, että siinä pysyttäessä Microsoftin ja Novellin välisen sopimuksen arvo Novellille pienenee. Hilf tosin ei puhu mitään open source -ratkaisutoimittajien haastamisesta, vaan ainoastaan käyttäjien, mutta antaa lupauksellaan open source -käyttäjille saman turvan kuin millä Novell myy Linux-ratkaisujaan.

Hilf kritisoi ylimalkaisia patentteja:

Patenttien pitää olla hyvin tarkkoja. Esimerkiksi ajatus siitä, että IBM keksi käyttöjärjestelmän ja Microsoft nyt hyödyntäisi tätä yhden yrityksen keksintöä on typerä. Eihän kukaan ole patentoinut autoakaan.

Hauskaa kuultavaa yhtiöltä, joka on patentoinut mm. Is Not Operatorin:
A system, method and computer-readable medium support the use of a single operator that allows a comparison of two variables to determine if the two variables point to the same location in memory.

Update: Yllä oleva teksti perustuu Tietoviikon uutiseen aiheesta. InfoWorldin tekemä Bill Hilfin haastattelu on nähtävillä Infoworldin sivuilla.

Tuli tarve yhdistää kaksi pdf-dokumenttia yhdeksi tiedostoksi. Heti kohta surffailtuani törmäsin pdftk-ohjelmaan, joka ajoi asian mallikkaasti.

Pdftk allows you to manipulate PDF easily and freely. It does not require Acrobat, and it runs on Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD and Solaris

Ohjelma toimii komentoriviltä ja dokumentit yhdistyvät käskyllä:

pdftk 1.pdf 2.pdf 3.pdf cat output 123.pdf

Ohjelma sisältää muitakin toiminnallisuuksia, kuten pdf-dokumentin jakamisen ja vesileiman lisäämisen. Niistä lisää ohjelman kotisivuilla.

pdftk löytyy myös Ubuntun oletusohjelmavarastoista.

Voima-lehden numerossa 4/2007 on artikkeli Linuxin ja kevyiden päätteiden hyödyntämisestä kouluissa. Casena on Noormarkun kouluihin rakennettu Linux-pääteratkaisumalli, jossa keskuskoneet palvelevat kiintolevyttömiä päätekoneita.

Ylläpito tapahtuu palvelinten kautta: kun uusi ohjelma halutaan käyttöön, se asennetaan kertaalleen palvelimelle. Sen jälkeen se on käytössä kaikilla päätteillä. Oppilaille ja opettajille avautuu omilla tunnuksilla oma työpöytä ja tiedostot kaikilta koneilta.

Siirtyminen Linuxiin ei ole pelkästään tuonut merkittäviä kustannussäästöjä, parantanut toimivuutta ja helpottanut ylläpitoa. Opettaja Alpo Välimaa toteaa, että myös pedagogisessa mielessä on saatu parannuksia:

Nyt oppilaat todella joutuvat opettelemaan tietokoneen käytön perusteet. Moni ajattelee, että tietokone on sama asia kuin Windows, jossa riittää kun osaa napsautella hiirellä sopivasta kohdasta. Linuxia käytettäessä tiedostojen tallennusmuodot ja hakemistopolut tulevat väistämättä tutuiksi.

Kaikesta huolimatta Microsoftilla on miltei monopoliasema suomalaisissa kouluissa. Noormarkkulaiset eivät ymmärrä tätä:

Todellista tasa-arvoa olisi käyttää sellaisia ohjelmia, jotka ovat kaikkien saatavissa.

Avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat kaikkien saatavissa ja vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä. Oppilaat voivatkin asentaa ne kotona mahdollisesti olevalle tietokoneelle ilman erillistä lupaa tai lisenssimaksuja.

Siirtyminen avoimen lähdekoodin ohjelmiin vähentäisi takuulla myös piratismia, kun oppilaat eivät olisi pakotettuja hankkimaan tietokoneohjelmia luvattomasti tehdäkseen koulutehtäviä kotonaan.

Linus Torvalds on vastannut Microsoftin syytöksiin avoimen lähdekoodin ohjelmien patenttirikkomuksista. Torvaldsin mukaan on paljon todennäköisempää, että Microsoft itse loukkaa muiden yhtiöiden patentteja, ja tämä saataisiin selville, mikäli Windowsin lähdekoodia pystyttäisiin tarkastelemaan samoin kuin Linuxin koodia.

Mielestäni Windowsin lähdekoodin avaaminen olisi juuri sitä “fair playtä”, jota Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer niin kovasti vaatii. Avataan koodit pöydälle ja katsotaan kuka loukkaa ja kenen patentteja, eikä ruveta syyttelemään toisia ilman varsinaisia näyttöjä! Sounds fair?

Torvalds vaatii, että Microsoft nimeää patentit, joita se väittää rikottavan. Tällöin voitaisiin ensinnäkin tarkistaa, että onko Microsoftin puheissa perää, ja mikäli on, niin ohjelmia voitaisiin muuttaa niin, että patentteja ei loukata.

Nyt näyttää siltä, että Microsoft on lähtenyt ainoastaan pelottelulinjalle, jota se on harrastanut turhan usein aikaisemminkin. Torvalds toteaa:

So the whole, ‘We have a list and we’re not telling you,’ itself should tell you something. Don’t you think that if Microsoft actually had some really foolproof patent, they’d just tell us and go, ‘nyaah, nyaah, nyaah!’

Intel Announces Open Drivers for 965GM Express Chipset
Intel Announces the PowerTOP Utility for Linux
Norway Moves Towards Mandatory Use of ODF and PDF
AMD will deliver open graphics drivers

Steve Ballmer, tuo Microsoftin toimitusjohtajanakin tunnettu raivokas esiintyjä ja musiikkivideotähti, on jälleen väittänyt avoimen lähdekoodin ohjelmien rikkovan Microsoftin patentteja. Tällä kertaa väitteessä on yksityskohtaisempaa ja ohjelmakohtaista tietoa väitetyistä patenttirikkomuksista.

Microsoftin lakiasioista vastaavan Brad Smithin mukaan Linuxin ydin rikkoo 42:tä Microsoft-patenttia, Linuxin käyttöliittymät ja muut osat 65 patenttia, Openoffice.org-toimisto-ohjelmapaketti 45 patenttia ja muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot 83 Microsoftin patenttia.

Ballmer uhkaa jatkotoimilla:

“We live in a world where we honor, and support the honoring of, intellectual property,” says Ballmer in an interview. FOSS patrons are going to have to “play by the same rules as the rest of the business,” he insists. “What’s fair is fair.”

Groklaw ei ole asiasta huolestunut ja kertoo miksi.

Minkälainen yritys haastaa omat asiakkaansa? Onko Microsoft valmis tappelemaan IBM:n, Oraclen, Nokian ja muiden open sourcea hyödyntävien jättiläisten kanssa? Onko Microsoft oikeasti valmis testaamaan nk. patenttiensa pitävyyden oikeudessa ja tahraamaan mainettaan lisää (vrt. SCO)?

Microsoftin olisi korkea keskittyä ydinosaamiseensa eli softan tekemiseen. Vai onko yhtiön ydinosaamista sittenkin kilpailijoiden ja heidän asiakkaiden pelottelu? Microsoftin harmiksi se samalla asettaa uhkia useille omille asiakkailleen. Ei kovin kestävää ja kauaskantoista bisnesajattelua.

“Open source never goes away as a business model or competitor.”

Steve Ballmer, Microsoft

COSS järjestää tänä vuonna edellisvuoden tapaan Kesäkoodi-kampanjan, jossa korkeakouluopiskelijoita palkataan työskentelemään open source -projekteissa kesän ajaksi. Kampanjaa sponsoroivat tänä vuonna Teknologiakeskus Hermia, Nokia, Nokia Siemens Networks, Novell, IBM ja Google.

Kesäkoodi 2007 -kampanjaan valittiin kuusi korkeakouluopiskelijaa, jotka puuhastelevat tulevana kesänä eri open source -projekteissa.

Atte Karkimo kehittää Amarok-audiosoittimen kokonäyttötilaa, Janne Kalliomäki toteuttaa graafisen käyttöliittymän Linuxissa käytettävään varmuuskopiointiohjelmaan, Ville-Pekka Vainio luo ohjelmiston, joka muuntaa Unixin man/info-manuaalisivujen datan muotoon, joka on tuotavissa MoinMoin-Wikiohjelmistoon, Toni Rikkolan ohjelma tarkistaa JBoss-sääntöjä ja auttaa niiden kirjoittamisessa, Niko Kiirala tekee filttereitä vektorigrafiikkaohjelma Inkscapeen ja Ville Lindholm kehittää Exaile-audiosoitinta.

Kesäkoodi-finalistien kuvaukset heidän projekteistaan ovat nähtävillä COSSin Kesäkoodi-sivuilla.

Lisätietoa:
Digitoday
Tietokone

Erittäin suosittu Linux-jakelu Ubuntu ja sen kehitystä rahoittava Canonical ovat viihtyneet otsikoissa, ja tämän blogin kirjoituksissa, viime aikoina taajaan. Nyt Canonical tiedottaa, että se ryhtyy kehittämään kämmenlaitteisiin sopivaa versiota Ubuntusta. Kumppaniksi on lupautunut Intel.

Canonical aikoo kehittää Ubuntu-jakelusta mobiililaitteille ja sulautetuille laitteille sopivat versiot, Ubuntu Mobile ja Embedded-versiot. Ensimmäisen mobiili-Ubuntun kaavaillaan julkaistavan ensi lokakuussa Ubuntu 7.10-version myötä.

Linuxin hyödyntäminen älypuhelimissa on vielä suhteellisen vähäistä noin 6 % markkinaosuudella vuonna 2006, mutta osuuden uskotaan kasvavan, kun yhä useammat kämmenlaitevalmistajat siirtyvät suljetuista ratkaisuista avoimen lähdekoodin vaihtoehtoihin. Erityisesti Aasia ja siellä Kiina nähdään nopeasti kasvavana open source -markkina-alueena.

Mikko Huovila on kirjoittanut Ubuntu-blogiin erinomaisen artikkelin viidestä tärkeimmästä asiasta uudelle Ubuntu-käyttäjälle. Artikkeli käy hieman soveltaen myös muiden Linux-jakelujen uusille käyttäjille.

On tärkeää ymmärtää, että Linux ei ole (eikä yritäkään olla) Windows. Windowsiin tottuneelle Ubuntun käyttäminen voi aluksi tuntua oudolta ja vaikealta, mutta loppujen lopuksi sen toimintatavat osoittautuvat usein paljon tehokkaammaksi kuin Windowsissa tutuksi tulleet toimintatavat. Monille haasteellisempaa kuin Ubuntun käytön oppiminen on vanhojen toimintatapojen unohtaminen.

Windowsissa tietokoneohjelma asennetaan käynnistämällä erillinen asennusohjelma, joka voidaan hankkia esim. cd:n, dvd:n tai netin kautta. Ubuntussa ohjelmien asentamiseen suositellaan käytettäväksi keskitettyä pakettienhallintatyökalua, jonka sisältämiä ohjelmapaketteja voidaan hallita ohjelmavarastolistan avulla. Pakettienhallintatyökalun avulla ohjelmien asentaminen ja poistaminen on äärimmäisen helppoa, mutta järjestelmän todellinen nerokkuus tulee esiin ohjelmien päivittämisessä. Windowsissa jokainen asennettu ohjelma pitää päivittää erikseen, kun taas Ubuntussa järjestelmä huolehtii kaikkien pakettienhallintatyökalun kautta asennettujen ohjelmien päivittämisestä keskitetysti.

Ubuntu ei tue oletuksena suljettuja tiedostomuotoja, kuten mp3:ta ja wmv:ta. Koska Windowsissa nämä ja monet muut suljetut formaatit toimivat oletuksena, niin Ubuntua kokeileva Windows-veteraani hyvin todennäköisesti turhautuu joidenkin tiedostojen toimimattomuuteen. Ubuntun, tai pikemminkin Ubuntuun asennettavat ohjelmat, saa kuitenkin ymmärtämään myös suljettuja tiedostomuotoja pienellä lisävaivalla, ja ohjeita tämän tekemiseksi on netissä yllin kyllin. Hyvä lähde suomalaisille on Ubuntu tutuksi -wikikirjan luku Suljetut tiedostomuodot. Ubuntun tuorein versio 7.04 (Feisty Fawn) osaa hakea ja asentaa tarvittavat koodekit suljettujen tiedostomuotojen toistamiseksi automaattisesti käyttäjän niin halutessa.

Huovila painottaa ohjeiden lukemisen merkitystä ja tuen hakemista ja pyytämistä eri kanavilla, kuten keskustelufoorumeilla ja ircissä. Suomen Ubuntu-yhteisö on erittäin aktiivinen ja apua löytyy kyllä tarvittaessa. Englanniksi tietoa ja ohjeita on tarjolla vielä enemmän.

Laitteisto-ongelmia Ubuntu-maailmassa on edelleen huomattavasti enemän kuin Windowsin kanssa touhutessa. Useimmat laitevalmistajat eivät tue muita järjestelmiä kuin Windowsia, eivätkä myöskään julkaise laiteajureidensa lähdekoodeja, jonka vuoksi Linux-yhteisön on äärimmäisen hankalaa toteuttaa toimivia Linux-ajureita laitteille. Yhteensopivien laitteiden löytämisessä Ubuntu-yhteisö on korvaamaton apu.

Uusi Ubuntu-käyttäjä tarvitsee matkalleen avoimeen järjestelmään hyppysellisen vaivannäköä ja kykyä lähestyä asioita uudesta näkökulmasta. Asiaa ei pahenna, mikäli käyttäjältä löytyy lisäksi ripaus innokkuutta ja ennakkoluulottomuutta. Palkkioksi käyttäjä saa mm. ilmaisen, turvallisen ja hyvin toimivan järjestelmän, yhteisön tuen, automaattiset ohjelmapäivitykset ja riippumattomuuden softatoimittajien toimista.