Uuden Ubuntu-käyttäjän huomiolista
Mikko Huovila on kirjoittanut Ubuntu-blogiin erinomaisen artikkelin viidestä tärkeimmästä asiasta uudelle Ubuntu-käyttäjälle. Artikkeli käy hieman soveltaen myös muiden Linux-jakelujen uusille käyttäjille.
On tärkeää ymmärtää, että Linux ei ole (eikä yritäkään olla) Windows. Windowsiin tottuneelle Ubuntun käyttäminen voi aluksi tuntua oudolta ja vaikealta, mutta loppujen lopuksi sen toimintatavat osoittautuvat usein paljon tehokkaammaksi kuin Windowsissa tutuksi tulleet toimintatavat. Monille haasteellisempaa kuin Ubuntun käytön oppiminen on vanhojen toimintatapojen unohtaminen.
Windowsissa tietokoneohjelma asennetaan käynnistämällä erillinen asennusohjelma, joka voidaan hankkia esim. cd:n, dvd:n tai netin kautta. Ubuntussa ohjelmien asentamiseen suositellaan käytettäväksi keskitettyä pakettienhallintatyökalua, jonka sisältämiä ohjelmapaketteja voidaan hallita ohjelmavarastolistan avulla. Pakettienhallintatyökalun avulla ohjelmien asentaminen ja poistaminen on äärimmäisen helppoa, mutta järjestelmän todellinen nerokkuus tulee esiin ohjelmien päivittämisessä. Windowsissa jokainen asennettu ohjelma pitää päivittää erikseen, kun taas Ubuntussa järjestelmä huolehtii kaikkien pakettienhallintatyökalun kautta asennettujen ohjelmien päivittämisestä keskitetysti.
Ubuntu ei tue oletuksena suljettuja tiedostomuotoja, kuten mp3:ta ja wmv:ta. Koska Windowsissa nämä ja monet muut suljetut formaatit toimivat oletuksena, niin Ubuntua kokeileva Windows-veteraani hyvin todennäköisesti turhautuu joidenkin tiedostojen toimimattomuuteen. Ubuntun, tai pikemminkin Ubuntuun asennettavat ohjelmat, saa kuitenkin ymmärtämään myös suljettuja tiedostomuotoja pienellä lisävaivalla, ja ohjeita tämän tekemiseksi on netissä yllin kyllin. Hyvä lähde suomalaisille on Ubuntu tutuksi -wikikirjan luku Suljetut tiedostomuodot. Ubuntun tuorein versio 7.04 (Feisty Fawn) osaa hakea ja asentaa tarvittavat koodekit suljettujen tiedostomuotojen toistamiseksi automaattisesti käyttäjän niin halutessa.
Huovila painottaa ohjeiden lukemisen merkitystä ja tuen hakemista ja pyytämistä eri kanavilla, kuten keskustelufoorumeilla ja ircissä. Suomen Ubuntu-yhteisö on erittäin aktiivinen ja apua löytyy kyllä tarvittaessa. Englanniksi tietoa ja ohjeita on tarjolla vielä enemmän.
Laitteisto-ongelmia Ubuntu-maailmassa on edelleen huomattavasti enemän kuin Windowsin kanssa touhutessa. Useimmat laitevalmistajat eivät tue muita järjestelmiä kuin Windowsia, eivätkä myöskään julkaise laiteajureidensa lähdekoodeja, jonka vuoksi Linux-yhteisön on äärimmäisen hankalaa toteuttaa toimivia Linux-ajureita laitteille. Yhteensopivien laitteiden löytämisessä Ubuntu-yhteisö on korvaamaton apu.
Uusi Ubuntu-käyttäjä tarvitsee matkalleen avoimeen järjestelmään hyppysellisen vaivannäköä ja kykyä lähestyä asioita uudesta näkökulmasta. Asiaa ei pahenna, mikäli käyttäjältä löytyy lisäksi ripaus innokkuutta ja ennakkoluulottomuutta. Palkkioksi käyttäjä saa mm. ilmaisen, turvallisen ja hyvin toimivan järjestelmän, yhteisön tuen, automaattiset ohjelmapäivitykset ja riippumattomuuden softatoimittajien toimista.