Parin vuoden työn jälkeen FSF julkaisi perjantaina 29.6.2007 GNU General Public License 3.0:n.
Ensi viikolla luvassa paljon kritiikkiä, ylistyksiä ja erilaisia lausuntoja eri medioissa.
Joomla! on suosittu avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä (CMS), joka on lisensoitu GPL-lisenssillä.
Aikaisemmin Joomla!n ydinkehitystiimi on tulkinnut, että Joomla!n sivupohjat ja lisäosat eivät ole Joomla!n jälkiperäisiä teoksia, eivätkä siten kuulu GPL:n alle. Useat tahot ovatkin kehittäneet Joomla!an kaupallisia lisäosia, joita on lisensoitu mitä erilaisimmilla lisensseillä.
Polemiikki oli valmis, kun Joomla!n ydintiimi ilmoitti tulkinneensa omasta ja käyttämiensä lakimiesten mielestä virheellisesti GPL-lisenssiä ja totesi lisäosien ja sivupohjien olevankin Joomla!n jälkiperäisiä teoksia.
Keskusteltuaan asiasta Software Freedom Law Centerin asiantuntijoiden kanssa, on käsitys GPL-lisenssin käytöstä ja soveltamisesta tarkentunut. Tulkinta on, että Joomla!n lisäosat (komponentit/moduulit/mambotit) käyttävät Joomla!n GPL:n alaista koodia toimiakseen ja sen vuoksi itse lisäosatkin tulee julkaista GPL:n alla.
Kaupallisten Joomla!-lisäosien tekijät ovat luonnollisesti säikähtäneet ja pelkäävät Joomla!n avulla luodun liiketoimintansa kärsivän tai katoavan kokonaan.
Joomla!n ydintiimi on sittemmin todennyt, että Joomla! julkaistaan jatkossakin GPL-lisenssillä, mikä on synnyttänyt kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan.
Tapaus herättää varmasti keskustelua laajemminkin open source -maailmassa. Virhe on jo tapahtunut, kun lisenssiehtoja on tulkittu väärin, ihmisille on jaettu väärää tietoa ja liiketoimintaa synnytetty virheellisten tulkintojen päälle.
Itse pidän hyvänä asiana keskustelun syntymistä ja tulkintojen kirkastumista. Open source -maailmassa on vieläkin aivan liikaa sitä paljon puhuttua “harmaata aluetta”, kun asioita tarkastellaan juridisesti. GPLv2-lisenssiä on koeteltu muutamaan otteeseen oikeudessa, mutta siinäpä oikeustapaukset oikeastaan ovatkin.
Erityisesti selvyys pitäisi saada siihen, milloin syntyy jälkiperäinen teos. Esimerkiksi Joomla!n tapauksessa Joomla!n sivupohjien index.php-tiedostojen tulkitaan nykyään olevan Joomla!n jälkiperäisiä teoksia, koska niistä kutsutaan Joomla!n alaista koodia. Näinpä sivupohjien index.php-tiedostot pitää lisensoida Joomla!n tapaan GPL-lisenssillä. Tästäkin on ollut pitkään vallalla tulkinta, jonka mukaan sivupohjat ovat kokonaisuudessaan erillisiä itse Joomla!sta.
Open sorce -businekselle tällaiset epäselvyydet ovat haitaksi ja erittäin ikäviä vastaavissa tilanteissa, joissa open source -tuotteen ympärille on jo syntynyt vilkasta liiketoimintaa.
Lähde:
Joomlaportal.fi
Lakiwiki on vapaa suomalainen juridiikan tietosanakirja. Palvelu lanseerattiin 23.4.2007 ja sadan artikkelin raja saavutettiin kahden viikon kuluttua tästä. Tällä hetkellä Lakiwiki sisältää 136 artikkelia.
Lakiwikin tekstit on julkaistu Wikipedian tapaan GNU Free Document Licensen (GFDL) alla. Tämä tarkoittaa, että Lakiwikin sisältöä saa kopioida, muokata ja levittää, mutta vain mikäli edelleenjaettavien versioiden lisenssiehdot ovat samat ja Lakiwiki ilmoitetaan tietolähteeksi.
GPLv3-lisenssin valmis versio on tarkoitus julkaista tulevana perjantaina. Tarkka ajankohta julkistukselle on kello 19:00 Suomen aikaa.
GPLv3-postituslistalla asiasta tiedotettiin keskiviikkona:
On Friday, June 29, at 12 noon (EDT), the Free Software Foundation will officially release the GNU GPL version 3.Now with the release of GPLv3, we will see new defenses extended to free software. These defenses will continue the long history of fighting all efforts to make free software proprietary.
Please join us as we stream live footage of Richard Stallman announcing GPLv3 from Noon (EDT) at www.fsf.org.
Myös Applen iPhone julkaistaan Yhdysvalloissa samana perjantaina. iPhonen käyttöjärjestelmänä toimii avoimen lähdekoodin BSD:n päälle toteutettu OS X.
Wine-doors (GPL) on mielenkintoinen open source -ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Windows-ohjelmien asentaminen Linuxiin, Solarikseen ja muihin Unix-tyylisiin järjestelmiin helpommaksi. Ohjelma toimii Winen lisäosana.
Mielenkiintoista Wine-doorsissa on, että se käyttää Linux-jakeluista tuttua pakettienhallintamenetelmää Windows-ohjelmien asentamiseksi. Käyttäjän suorittaessa Windows-ohjelman asennuksen Winellä Wine-doors hakee tarvittavat asetukset ja tiedostot Linuxin pakettienhallinnan tapaan. Aktiiviset käyttäjät ja kehittäjät sekä myös esim. pelien valmistajat voivat julkaista Wine-doorsin tarvitsemia tietoja esim. kotisivuillaan, jolloin ohjelmien asentaminen käy helposti.
Lähde:
Ubuntu Blogi
Norjassa Microsoft on saanut tuta, että kaikki eivät suostu nielemään yhtiön kilpailua rajoittavia ehtoja.
Norjalainen pk-yritys Linpro valitti maaliskuussa 2006 Norjan kilpailuviranomaisille Microsoftin käyttävän väärin johtavaa markkina-asemaansa. Jutun taustalla on joulukuussa 2005 solmittu Microsoftin ja 12 norjalaisen kunnan välinen sopimus, joka takasi huomattavia alennuksia Microsoftin tuotteista.
Sopimuksessa edellytettiin useiden Microsoft-tuotteiden hankkimista sovittujen alennuksien saamiseksi ja lisäksi koulujen lisenssimaksut perustuivat tietokoneiden kokonaismäärään, eivätkä todellisiin Microsoftin ohjelmistojen asennuksiin. Lisenssimaksuja täytyi maksaa myös tietokoneista, joille ei ollut asennettu Microsoftin ohjelmistoja.
Microsoft on nyt vapaaehtoisesti muuttanut lisenssiehtojaan poistaen niistä edellä mainitut epäkohdat. Näin yhtiö välttää mahdolliset Norjan kilpailuviraston asettamat sanktiot.
Faced with possible sanctions from the NCA, Microsoft has «introduced two kinds of flexibility in the agreement, that were previously missing» states Microsoft Norway’s CEO Knut Aasrud in a comment to Norwegian daily Dagbladet.Schools will no longer be subjected to Windows licensing for Linux or Mac computers. Furthermore, Microsoft has accepted to discontinue their commercial bundling which required schools to buy several Microsoft products to obtain discounts.
Mikähän mahtaa olla tilanne Suomessa? Onko Microsoft tehnyt suomalaisten kuntien ja koulujen kanssa sopimuksia, joilla Microsoft käytännössä estää kilpailijoidensa pääsyn samoille markkinoille ja kerää ylimääräisiä lisenssimaksuja tekemättömistä ohjelmistoasennuksista?
Aivan varmasti on.
Mikä suomalainen yritys tai kunta lähtee ensimmäisenä kyseenalaistamaan tällaiset ehdot? Vai onko valituksia jo tehty ja juttuja vireillä?
Toukokuisen Open Source Business Conferencen (OSBC) esityksiä on laitettu saataville verkkoon.
Osa esityksistä videoitiin ja videoita voi katsella osoitteessa http://ifw-media.com/lrd0_AAdLhgAAARYB.
Esityskalvoja on saatavilla pdf-muodossa OSBC:n kotisivuilla osoitteessa http://www.osbc.com. Klikkaa siellä Resources-linkkiä ja kirjaudu seuraavilla tiedoilla:
User: conference
Password: attendee
Kannattaa tutustua!
YLEn uutisista:
YLE on avannut Suomen laajimman ja monipuolisimman netti-tv ja -radiopalvelun. YLE Areenan internetsivuilla ovat lähes kaikki YLEn omatuotantoiset radio- ja tv-ohjelmat. Areenan kautta voi myös kuunnella YLEn kahdeksaa valtakunnallista radiokanavaa. Lisäksi sivustolla on runsaasti uutta tarjontaa.
Keskustelua tulee varmasti herättämään YLEn valinta tarjota multimedia-aineisto Elävän arkiston tapaan ainoastaan Windows Media -formaatissa.
YLE on iso talo. Radio- ja tv-ohjelmia julkaistaan verkkoon kymmenissä eri yksiköissä, ja jokaisen tuetun formaatin ylläpito-, laitetuki- ja järjestelmähallintatyö aiheuttaisi kustannuksia, mikä olisi pois sisällön tekemisestä.
Windows Media -formaatti soveltuu YLEn nettijulkaisutarpeisiin myös siksi, että siinä on riittävän hyvä DRM-suojaus, mikä sallii meidän jatkossa neuvotella nettiesitysoikeuksia sellaisillekin sisällöille, joita emme tähän asti ole saaneet julkaista verkossa.
Ok, se on ymmärrettävää, että monet ohjelmistotuottajat eivät suostuisi antamaan lupaa nettiesityksille ilman suojausta (DRM). On kuitenkin aika rankasti todettu, jos sanotaan että DRM sallii YLEn jatkossa neuvotella nettiesitysoikeuksista.
YLEllä olisi valta päättää hankkia ohjelmia ainoastaan ohjelmatuottajilta, jotka eivät vaadi DRM:ää tuotoksilleen. Oman tuotantonsa kanssa YLEllä ei ole ongelmia, vaan se voi tehdä sillä mitä tahansa. DRM-tuki tarvitaan toki edelleen sellaiselle sisällölle, joka on jo hankittu, ja jolle vaaditaan DRM-suojausta.
Areenan materiaalien toistaminen Linux-koneella tulee siis aiheuttamaan päänvaivaa. Macilla tiedostot toistunevat hyvin lataamalla Microsoftin Windows Media -komponentit QuickTimeen. Areenan ohjeissa on käsitelty ohjelmien toistamista Linux-koneella:
Miten katselen ja kuuntelen ohjelmia Linux-koneella?
Vapaasti katsottavissa ja kuunneltavissa olevat ohjelmat voidaan tietyissä tapauksissa toistaa Linux -koneessa.Avoimen lähdekoodinsa vuoksi Linux-käyttöjärjestelmässä on olemassa useita eri kokoonpanoja Windows Median toistamiselle. Linux-käyttäjien verkkoyhteisöissä ja keskustelupalstoilla käydään runsaasti keskustelua eri kokoonpanojen toiminnasta ja parhaista käytännöistä. Käyttäjät ovat havainneet muun muassa VLC:n ja Mplayerin mahdollistavan Windows Media -toiston Linux-käyttöjärjestelmässä.
Loppuun vielä YLEn vastaus kysymykseen julkisen palvelun velvollisuudesta tukea avointa formaattia yhden palveluntarjoajan suljetun formaatin sijaan.
YLEltä on kysytty, eikö julkisen palvelun yhtiön pitäisi tukea avointa formaattia eikä yhtä kaupallista tuotetta. Suomalaisen netinkäyttäjän koneella on todennäköisimmin jo valmiina YLE Areenan sisältöjen toistamiseen soveltuva ohjelma. Näin julkisen palvelun sisällöt ovat suurimpien käyttäjäryhmien tavoitettavissa ilman erillistä ohjelmistojen asentamista.
Jotain hyvää tässäkin: YLE Areena herättää taatusti Linux-yhteisön jälleen kerran ääneen ja entistä useampi huomaa, miten paljon Suomessa onkaan “vaihtoehtoisten järjestemien” käyttäjiä.
Lähde:
Yle
Yle Areena
Open source -tutkija, Open Tuesdayn perustaja ja COSSin avustaja Mikko Puhakka käynnisti kyselyn open source -busineksen parhaista toimintatavoista ja asioista, joita pitäisi välttää. Kysely on otettu innokkaasti vastaan ja siihen ovat vastanneet jo mm. Mårten Mickos, Stephen Walli, Michael Tiemann ja Stephen O’Grady.
On suorastaan loistavaa, miten helposti ja nopeasti nykyään on mahdollista saada ajan tasalla olevaa tietoa ja mielipiteitä suoraan aihealueen parhailta asiantuntijoilta. Blogit ovat todella muuttaneet tiedon kulkeutumista, ajatusten vaihtoa ja yritysten tiedottamiskulttuuria.
Kannattaa ehdottomasti tutustua kyselyyn tulleisiin vastauksiin, joita on tullut jo yli 10 henkilöltä. Open source -liiketoiminta on hyvin nuorta ja vielä haetaan parhaita käytäntöjä menestyvään businekseen.
Ketkä muut kykenisivät antamaan parempia neuvoja kuin syvällä open source -busineksessa pyörivät ihmiset?
Linkkejä:
Mikko Puhakan Open Source -blogi
Lessons Learnt about Building an Open Source Business
Lessons Learnt about Building an Open Source Business (links on the Meme)
Suomen open source -keskus COSS on viimeisen vuoden aikana tehnyt ahkerasti töitä kansainvälistymisen eteen. Tuloksia alkaa näkyä, sillä tällä viikolla julkistettiin Pohjoismaiden virtuaalinen open source -keskus, jonka synnyttämisessä COSS on ollut voimakkaasti mukana.
Lehdistötiedote:
Pohjoismaihin virtuaalinen avoimen koodin keskus
Norjan it-ministeri Heidi Grande Røysin viime tiistaisella vierailulla Suomessa vahvistettiin suunnitelmat Pohjoismaiden yhteisestä avoimen lähdekoodin keskuksesta. Avoimen lähdekoodin keskus tulee toimimaan virtuaalisesti tukeutuen nykyisiin instituutioihin, jotka edistävät avoimen koodin ohjelmistojen käyttöönottoa Pohjoismaissa.
Osapuolina hankkeessa ovat Suomen COSS, Islannin IS, Norjan IKT-Norge, Ruotsin SKL ja Tanskan OSL. Projektia rahoittaa osin pohjoismainen innovaatiokeskus.
- Olemme tyytyväisiä että pohjoismainen yhteistyö tapahtuu tällä tärkeällä alueella, Norjan it-asioista vastaava ministeri Heidi Grande Røys sanoi tiistaina Helsingissä. Uskomme että Pohjoismailla on kulttuuriin liittyvää etua avoimen koodin hyödyntämisessä, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, Røys painotti.
Suomalaisen open source -keskuksen COSSin johtaja Petri Räsänen sanoo, että toiminta on mahdollista käynnistää välittömästi.
- COSSin vakiintuneen toiminnan pohjalle on hyvä rakentaa kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi pohjoismaisen keskuksen www-palvelu tehdään COSSin portaalin yhteyteen olemassa olevia palvelujamme hyödyntäen, jatkaa Räsänen.
IKT-Norgen toiminnanjohtaja Fredrik Syversen sanoo, että projektin tarkoituksena on mm. levittää avoimen koodin ohjelmistoja Pohjoismaiden alueella, luoda uusia mahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille ja rakentaa perustaa julkiselle avoimen koodin ohjelmistojen käytölle.
Lisätietoja:
www.coss.fi
Suomen open source -keskus COSS on open source -teknologioita ja -toimintamallia käyttävän liiketoiminnan kansallinen kehittämisorganisaatio. COSS edistää avointen teknologiaratkaisujen hallittua käyttöä eri toimialoilla ja tuottaa palveluja jäsentensä liiketoiminnan kehittämiseksi. COSSin hallinnollisena taustaorganisaationa toimii voittoa tavoittelematon ja julkisomisteinen Teknologiakeskus Hermia Oy.
Qaikut