Kauniaisten koulutoimi valitsi Linuxin
Digitoday kertoo, että Kaunaiaisten suomenkielinen koulutoimi on hankkinut kouluihinsa sata palvelimelta käynnistyvää Linux-pätettä, jotka käyttävät palvelimilla olevia ohjelmistoja ja tiedostoja. Järjestelmän piirissä on eri kouluissa yhteensä 1200 oppilasta. Järjestelmämuutokseen koulutoimen ajoi rahojen riittämättömyys entisen järjestelmän ylläpitoon.
Ulkopuolisen konsultin mukaan Linuxiin pohjautuva ratkaisu korjaa puutteellisen toiminnan ja ylläpidon sekä korjausten ja asennusten pitkät vasteajat. Lisäksi koneita pystytään hankkimaan enemmän kuin aikaisemmin.
Kauniaisten Kasavuoren koulun rehtorin Riitta Rekirannan mukaan sekä oppilaat että opettajat oppivat uuden järjestelmän minuuteissa. Vanhoja Windows-kannettavia ja -työasemia ei myöskään tarvitse jättää heitteille, vaan ne on liitettävissä osaksi ratkaisua.
Oppimiseen käytetään enimmäkseen verkkopohjaisia työkaluja, kuten Moodle-oppimisympäristöä, Wikejä ja hakukoneita.
Vaikuttaa siltä, että Kauniaisissa on todella ymmärretty asian ydin. Palvelinpohjainen LTSP-ratkaisu helpottaa ylläpitoa, säästää sähköä, parantaa toimivuutta, pienentää kustannuksia, antaa mahdollisuuden useampien koneiden käyttöönotolle jne. jne. Etuja on paljon ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ei ole rajattu, kuten suljetuissa ja järjestelmäriippuvaisissa vaihtoehdoissa.
Hieno juttu tämä! Näyttää että nimenomaa rahapula ajaa kouluja linuxin käyttäjäksi (esim. Kiimingissä tais olla rahapula syynä), mutta samalla tulee paljon fiksummat systeemit MS:n systeemien tilalle. Olis kiva kuulla esim. tuon Kiimingin koulun tietokonevastaavan käyttökokemuksia linuxista koulussa! Käsittääkseni linuxit ovat olleet siellä käytössä jo jonkin aikaa… Tosin ilmeisesti opettajat käyttävät edeleen mäsän tuotteita ja linuxia oppilaat?
Kiimingin tapauksesta on juttua mm. Kalevassa. Kiimingin koulun rehtorin mukaan Linuxiin päätymisen perusteina olivat taloudellisuus ja käytettävyys. Raha on harvoin päätekijä, mutta sen puute ajaa toki pohtimaan vaihtoehtoja ja voi aloittaa muutosprosessin, mikä on erittäin tervettä. Lisäksi monet ovat kyllästyneet järjestelmiensä ylläpidon vaikeuteen ja siitä seuraaviin ongelmiin.
Jos Kauniaisissa ja Kiimingissä halutaan käyttää Live@edu-palvelua, on sen toiminnallisuus hyvin rajoitettua.
Oma kysymyksnesä onkin, mihin he tarvitsisivat Live@edua. Ainakin Kauniaisissa on tähän mennessä oltu hyvin vapaita aikaisemmista PC-ohjelmien paradigmoista, ja uudessa ympäristössä on omaksuttu uuden ympäristön välineitä ja uusia työtapoja.
Live@edu:n ideana on, että kaikki koululaiset käyttäisivät yhtä järjestelmää, ja saisivat sitä kautta enemmän ja monipuolisempia palveluja. Mutta mitä sellaista, jota kaikilla ei jo ole?
Sähköpostit liikkuvat kaikkein järjestelmien välillä ja pikaviestitikin on mahdollista liittää kaikkien muiden kesken, paitsi MSN:stä muuhun maailmaan. Kalentereille sen sijaan ei ole kunnon yhdyskäytäviä. Siksi onkin odotettavissa, että MS panostaa Live@edussa erityisesti ajanhallintaan.
Jos koululaisten, luokkien ja koulujen välille sytyy laaja yhtenäinen käytäntö ajanhallintaan, joka on vielä (MS-tuotteita käyttävissä yrityksissä työskentelevien) vanhempien kalentereihin yhteensopiva, voisi syntyä sellainen “vastustamaton” palvelu ja de-facto-standardi, joka alkaisi maksaa “lahjoitusta” takaisin Microsoftille.
Olisi aidosti hyvä palvelu, joka toimisi vain, jos kouluilla ja kodeissa on Windows-työasemat – uudet sellaiset. Ja työpaikoilla Exchanget/Outlookit – ja uudet sellaiset.