Moderni käyttöjärjestelmä toimii myös PC:n ulkopuolella
Microsoftin ohjelmistojen pääarkkitehti Ray Ozzie totesi tutkimusyhtiö Sanford C. Bernsteinin strategiaseminaarissa New Yorkissa keskiviikkona, että avoimen koodin kehittäjät ovat merkittävä huolenaihe Microsoftille. Ei tässä sinänsä mitään uutta ole ja tämä on todettu aikaisemminkin mm. Steve Ballmerin suusta. Aiheesta voi lukea lisää Tietoviikon artikkelista.
Mielenkiintoista samaisessa artikkelissa oli Ozzien kommentti modernista käyttöjärjestelmästä:
Ozzien mukaan uutta käyttöjärjestelmää ei enää suunniteltaisi sopimaan vain pc-laitteisiin. Hänen mielestään modernin järjestelmän pitää toimia monenlaisissa laitteissa eli pc-laitteiden lisäksi vaikka televisioissa, autoissa, mobiililaitteissa ja niin edelleen.
Microsoftissa on siis huomattu se, mihin avoimen lähdekoodin puolella on panostettu jo vuositolkulla. Esimerkiksi Linux on kehitetty modulaariseksi ja erinomaisesti skaalautuvaksi järjestelmäksi, ja se onkin käytössä lukuisissa pienissä ja isoissa laitteissa pc-maailman ulkopuolellakin. Lisäksi avoimen lähdekoodin FreeBSD-käyttöjärjestelmää on hyödynnetty vahvasti Applen Mac OS X:ssä ja iPhonen käyttöjärjestelmässä.
Avoimen lähdekoodin ilmiötä toisinaan syytetään siitä, että siinä ainoastaan kopioidaan ja matkitaan perinteisten kaupallisten ohjelmien toiminnallisuuksia, eikä uusia innovaatioita synnytetä. Koko väittely aiheesta on turhaa, sillä on selvää, että sekä suljetun koodin puolella että avoimen lähdekoodin puolella otetaan ideoita “toisen puolen” toteutuksista. Väite siitä, että avoimen lähdekoodin toiminta perustuu yksinoikeusohjelmien ideoiden kopiointiin on kuitenkin täysin puppua.
Avoimuus eri muodoissaan on mullistanut tietotekniikkaa ja sen käyttöä todella suuresti. IBM:n päätös avata PC:n speksit antoi kenelle tahansa mahdollisuuden rakentaa PC, internet on rakennettu avoimen teknologian ja hyvin pitkälti avoimen lähdekoodin sovellusten päälle ja räjähdysmäisestä kasvustaan huolimatta se toimii yhä. Ja kukapa ei olisi käyttänyt esimerkiksi kaikille avointa Wikipedia-tietosanakirjaa.
Pitäisikö nyt Microsoftia syyttää siitä, että he “pyrkivät seuraamaan” Linuxin esimerkkiä ja suunnittelevat mahdollisimman monenlaisissa laitteissa toimivaa käyttöjärjestelmää? Ei tietenkään pidä. Ohjelmistojen ja minkä tahansa tuotteiden evoluutiossa ideoita pitää kerätä myös kilpailevista tuotteista. Pääasia on se, että loppukäyttäjät saavat mahdollisimman hyviä ratkaisuja käyttöönsä.
Ei ajatus “PC:n” ulkopuolella toimivasta käyttöjärjestelmästä ole mitenkään uusi Microsoftille. Siirrettävyys (portability) oli jo 80-luvun loppupuolella aloitetun NT-käyttöjärjestelmään johtaneen kehitysprojektin yksi keskeisistä tavoitteista (Dave Cutlerin johtaman tiimin nimikin oli Portable Systems Group). NT-ytimeen perustuvia käyttöjärjestelmiä on sen jälkeen portattu lukuisille eri alustoille, mutta toki valtavirraksi on muodostunut X86-arkkitehtuuriin perustuvat järjestelmät ja sen johdannaiset, joihin ilmeisesti viitataan tuolla “PC”-termillä.
Raja “tavallisen PC:n” ja muiden laitteiden välillä on hämärtynyt jo vuosia – mulla on työhuoneessani reilun kymmenen “PC:n” lisäksi pari digiboksia, muutama palvelin, joukko tasku- ja kämmentietokoneita, muutama puhelin, “miniläppäri”, pelikonsoli, kannettava musiikkihärveli ja videolaite. Osa laitteista on vuosia vanhoja, ja näitä kaikkia yhdistävä tekijä on Windows-käyttöjärjestelmä (no okei, parissa “PC:ssä” on Linux ;->). Ei tämä mitenkään uutta ole.
Kimmo, kiitos kommenteistasi.
Näin toki on. Ozzien kommentti kuulosti siltä, että siirrettävyydestä olisi tullut huomionarvoinen tekijä vasta aivan äskettäin.
Kannattaa lukea myös ZDNetin Marie Jo Foleyn blogikirjoitus Ozzien puheesta.
Joo, tuo alkuperäinen juttukin oli vähän tulkinnanvarainen. Kun kuuntelee Rayn alkuperäistä puhetta, hän lienee tarkoittanut sitä, että jos joku, esim. Microsoft, nyt lähtisi kehittämään käyttistä täysin puhtaalta pohjalta, olisi tavoitteena paitsi portattavuus eli useiden laitteiden tuki, myös hajautuvuus, eli se, että käyttis toimisi useissa laitteissa tai vähintäänkin tukisi natiivisti palvelujen hajauttamista. Mene ja tiedä.