Avautuma

Eilen illalla käytin jälleen pari tuntia aikaa helppokäyttöisen ja toimivan videonkäsittelyohjelman löytämiseksi Ubuntuun (7.10). Käteen ei jäänyt kuin tukku hiuksia.

Tähän päivään mennessä en ole vielä onnistunut editoimaan videoitani Linuxissa sopivan ohjelman puuttuessa, mikä on yksi suurimpia puutteita nykyisessä työasemassani. Tiedän kyllä, että monilta moinen onnistuu leikiten, mutta jonkin on oltava pielessä, kun myös kohtalotovereita löytyy isolla mitalla.

Itselläni ominaisuusvaatimukset ovat tässä vaiheessa hyvin pienet: videoleikkeiden leikkaus, yksinkertaiset siirtymistehosteet, useammat raidat äänelle ja videolle sekä kuvatekstien lisääminen. Editorin pitäisi ymmärtää AVI- (Motion JPEG), MP3- ja mielellään myös JPG-tiedostoja ja osata tallentaa/exportoida valmiita videoita sopivaan muotoon www-käyttöä varten.

Käyttöönoton ja käytettävyyden kanssa olen nykyään sen verran ronkeli, että ohjelma pitää saada helposti käyttöön ja käytettävyys ei saa olla viime vuosikymmeneltä. En mielelläni lähde kääntämään ohjelmaa lähdekoodeista, vaikka sitäkin olen tämän savotan aikana yrittänyt harrastaa.

Otetaan esimerkiksi käytettävyydestä monille tuttu Windows XP:n Movie Maker, joka yksinkertaisuudessaan on helposti lähestyttävä ja helppo käyttää, joskin kaatuu joka toinen sekunti, mikäli videoprojektiin lisää MP3-ääntä tai yrittää muuten tehdä jotain “monimutkaisempaa”.

Tähän mennessä olen yrittänyt alla listattuja ohjelmia. Olen tutustunut ohjelmiin hyvin pintapuolisesti pyrkien pikaisella testauksella löytämään omiin käyttötarkoituksiini riittävän hyvän sovelluksen. Alla olevat lyhyet kuvaukset eivät olekaan arvioita ohjelmien hyvyydestä, vaan ensivaikutelmiani. Ohjelmat voivat hyvinkin olla hyviä valintoja niihin enemmän perehtyneille.

Avidemux
Kaipaisin ohjelmaan timelinea, jossa voisi hallinnoida kätevästi useita ääni ja videoraitoja. Tehosteiden lisääminen epäselvää, liekö lainkaan mahdollista.

Cinerella
Kotisivuilla on tarjolla ainoastaan Ubuntu 8.04 -asennuspaketit. Lähdekoodeista kääntäminen stoppasi virheilmoitukseen.

Jahshaka
Tuoreimmat binäärit ovat kahden vuoden takaa, enkä lähtenyt testaamaan niitä. Projekti on herätetty uudelleen henkiin tänä vuonna, joka ehkä tuottaa hedelmää.

Kdenlive
Kdenlive vaikuttaa joukon positiivisimmalta ja helpommin lähestyttävältä. Bugeja löytyi lyhyelläkin tutustumisella ja ohjelman lopettamista seurasi kaatumisilmoitus. Tähän pitää kuitenkin perehtyä enemmänkin.

Kino
Kino ilmeisesti edellyttää AVI-tiedostojen importoimista DV-muotoon ennen käsittelyä, mikä hidastaa työskentelyä. Käyttöliittymä ei vaikuta niin helposti lähestyttävältä kuin esim. Kdenliven.

Open Movie Editor
Open Movie Editorin vanha versio löytyy Ubuntun ohjelmavarastoistakin. Valitettavasti ko. versio on hyvin vanha eikä mm. tue kuin 25 fps:llä pyöriviä videoita – ei sovi minulle. Yritin kääntää uusinta versiota lähdekoodeista, mutta homma meni liian hankalaksi lukuisten ohjelman vaatimien riippuvuuksien vuoksi.

PiTiVi
En löytänyt Ubuntuuni sopivaa asennuspakettia, joten en lähtenyt kokeilemaan. PiTiViä kehitetään myös Google Summer of Code 2008:ssa ja projektin roadmap on nähtävillä verkossa.

Edit 14.8.2008: PiTiVistä on saatavilla vanhempia versioita myös Ubuntu 8.04:ää edeltäviin jakeluihin. Asennuspaketit löytyvät Ubuntun ohjelmavarastoista ja vaikka Linux App Finderista.

Kuulen mielelläni kokemuksista videoeditoinnista Linuxissa ja ohjelmaehdotuksia.

Ryanair on suuressa viisaudessaan vaihtanut kohdekarttansa tekniikan Adobe Flashista Microsoft Silverlightiin. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Ubuntu/Firefox-käyttäjä saa eteensä seuraavan ilmoituksen Destinations-sivulla:

No ei tässä mitään. Klikataan asennuspainiketta, kun niin kerran kehotetaan.

Hups, Microsoft ei olekaan toteuttanut Silverlightia Linuxille. Ei muuta kuin peukku suuhun ja odottelemaan Moonlight-projektin edistymistä. Mikäli joku on testannut Moonlightin toimivuutta ko. palvelussa, niin kuulisin mielelläni tuloksista.

Palvelun aikaisempi Flash-toteutus ei kuulemma poikennut näkyvästi nykyisestä, joten voi vain ihmetellä minkä ihmeen takia tekniikka taustalla on vaihdettu varsinkin, kun se aiheuttaa useimmille Windows-käyttäjillekin lisätyötä.

Ja kun asiaa ihmettelee pari hetkeä pitempään, alkaa mieleen hiipiä monenlaisia ajatuksia…

Ääniä yhteensä 41 kpl.

Avautuman ensimmäisessä äänestyksessä udeltiin open source -ystävällisintä yritystä. Ääniä kertyi loma-ajalle kohtuulliset 41 kpl, joista Sun Microsystems keräsi 39 % ja IBM 24 %. Ääniä saivat myös Google, Microsoft, Nokia, HP ja Intel. Oracle ja Adobe jätettiin äänittä.

Kysymys itsessään on hankala. Kuinka määritellään yrityksen “open source -ystävällisyys”? Miten arvotetaan yrityksen tuki open source -yhteisöille, koodin lisensointi avoimen lähdekoodin lisenssillä ja avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien markkinointityö? Tulokseen vaikutti varmasti yleinen “fiilis” kustakin yrityksestä.

Silläkin on merkitystä mitä yritys julkaisee ja mitä tapahtuu julkaisun jälkeen: jatkaako yritys aktiivisena toimijana projektissa vai dumppaako se koodit yhteisölle toivoen ilmaista lounasta?

Se on selvää, että uhkailu patenttisyytöksillä ja syyttely tekijänoikeusloukkauksista ei kasvata yrityksen pistepottia.

Nokian liikkeet ovat viime aikoina olleet merkittäviä, mutta yrityksellä ei vielä ole pitkää, näkyvää historiaa avoimen lähdekoodin maailmassa.

IBM on viime vuosina näkynyt eniten OpenDocumentin puolestapuhujana (ja OOXML:n vastustajana). Lisäksi yritys on mm. julkaissut Ecplisen avoimella lähdekoodilla ja tukenut Apache Software Foundationia.

Google on kunnostautunut erityisesti open sourcen hyödyntäjänä ja open source -projektien ja -kehittäjien tukijana. Se on näkynyt mediassa yleensä positiivisessa valossa ja nähdään yleisesti open source -yrityksenä, vaikka tuotteitaan Google ei ole juurikaan avannut.

Sunin MySQL-hankinnan open source -maailma otti positiivisesti. Valtaosa näkee Sunin ymmärtäneen avoimen lähdekoodin “jutun” ja yhtiön toimet avoimen lähdekodin ympärillä ovat niittäneet kiitosta. Monet olivatkin huojentuneita siitä, että MySQL:n osti juuri Sun eikä joku muu.

Tiedustellessani viime syksynä Suomessa vierailleelta FSFE:n Ciaran O’Riordanilta samasta aiheesta, myös hän näki Sunin positiivisimpana yrityksenä.