Avautuma

ImageMagick on ohjelmapaketti grafiikan käsittelyyn. Paketti koostuu useista komentoriviltä ajettavista työkaluista, joilla voi esim. muuttaa kuvan kokoa tai tehdä muunnoksia eri tiedostomuotoihin.

ImageMagick on lisensoitu GPL-yhteensopivalla ImageMagick Licensella ja se on mm. vapaasti ladattavissa ja käytettävissä. Se toimii useissa käyttöjärjestelmissä (esim. Windows, Linux, Unix, Mac OS X).

Linuxissa ImageMagickin voi asentaa pakettienhallinnan kautta tai Debian-pohjaisissa Linux-jakeluissa seuraavalla komennolla:

sudo apt-get install imagemagick

Itse kaipasin työkalua PDF-dokumenttien muuttamiseksi kuviksi. ImageMagickin convert-työkalu on tähän omiaan.

PDF-dokumentin muunnos esim. png-kuviksi onnistuu seuraavasti:

convert dokumentti.pdf dokumentti.png

PNG:n sijasta voi käyttää esim. päätteitä .jpg tai .gif. Mikäli PDF-dokumentti sisältää useita sivuja, niin ImageMagick tekee jokaisesta sivusta oman kuvatiedoston juoksevalla numeroinnilla.

Myös kuvaformaattien väliset muunnokset onnistuvat vastaavasti:

convert kuva.gif kuva.png

Sen lisäksi, että ImageMagick on näppärä (joskin komentorivipohjainen) työkalu omalla koneella käytettäväksi, sitä käytetään monissa kuvia käsittelevissä www-sovelluksissa.

Lähteitä:
Linux on Desktop
Wikipedia

Suomalaisten vapaiden ohjelmistojen kannattajien kokoontumisajot järjestetään Finhack-tapahtuman muodossa ensi lauantaina 29.11. Forssan ammattikorkeakoululla.

Kyseessä on vapaamuotoinen tapahtuma, jossa tavataan muita kehittäjiä ja yhdessä kehitetään vapaita ohjelmia entistä paremmiksi. Tarjolla on myös esitelmiä eri aiheista. Lisäksi järjestetään tavaranvaihto, jossa itselle tarpeettomista tietotekniikkaromppeista voi päästä eroon ja saada tavarat kierrätykseen niitä tarvitseville.

Lisätietoja: http://finhack.pieni.net/

Tilastokeskus on julkaissut tutkimuksen suomalaisten yritysten tietotekniikan käytöstä: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2008.

Tämän julkaisun perustana oleva kyselytutkimus tehtiin keväällä 2008. Kysely lähetettiin kaikkiaan 5261 kattavasti eri toimialoja ja yrityskokoja edustavalle yritykselle. Kyselyyn vastasi 3772 yritystä eli 74 prosenttia kyselyn lopullisesta otoksesta.

Tutkimuksessa paneuduttiin tietokoneiden, internetin ja sähköiseen laskun käyttöön yrityksissä. Tietokoneiden käytön yhteydessä tutkittiin myös avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien yleisyyttä.

Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä oli käytössä 13 prosentissa vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 5). Toimialoittain tarkasteltuna tällainen oli käytössä huomattavan usein posti- ja teleliikenteen toimialalla, 37 prosentilla yrityksistä. Seuraavaksi yleisin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä oli yrityspalveluissa, 20 prosentilla, ja vähittäiskaupassa, 19 prosentilla yrityksistä.

Kuvio avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien osuudesta on nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 39 % käyttää jotain avoimen lähdekoodin järjestelmää, oletetettavasti lähinnä eri Linux-jakeluja. Tätä pienemmissä yrityksissä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän käyttö on harvinaisempaa.

Tilastokeskuksen tutkimuksessa kysyttiin siis ainoastaan avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien käytöstä, ei avoimen lähdekoodin ohjelmien, kuten tuoreessa Ohjelmistoyrityskartoituksessa (OSKARI).

OSKARI-tutkimuksessa mielenkiintoinen huomio oli, että ohjelmistoyrityksissä yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta avoimen lähdekoodin ohjelmien käytön yleisyyteen.

OSKARI-tutkimuksen loppuraporttia odotellaan vielä. Se pitäisi julkaistavan lähiaikoina.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2008, Tilastokeskus

Mozilla on julkaissut vuoden 2007 taloustietonsa (vasta nyt). Mozilla-säätiön puheenjohtaja Mitchell Baker kertoo luvuista blogissaan. Myös Tietokone uutisoi aiheesta.

Mozillan (Mozilla Foundation & Mozilla Corporation) tulot viime vuosina:

• 2007: $75,130,722
• 2006: $66,840,850
• 2005: $52,906,602

Puhdasta voittoa Mozilla teki viime vuonna 42 miljoonaa dollaria eli n. 33 miljoonaa euroa. Omaisuuden arvo kasvoi 34 % 74 miljoonasta dollarista 99 miljoonaan (n. 80 miljoonaa euroa).

Mistä rahat Mozillalle tulevat?

88 % eli n. 66 miljoonaa dollaria tulee Googlelta, jonka hakukone on oletuksena käytössä Mozilla Firefox -selaimessa. Google on ykkösenä Firefoxin hakupalkissa, Firefoxin oletusaloitussivu sisältää Googlen hakukoneen ja Firefoxin osoiterivi toimii myös Googlen hakukoneena. Vuonna 2006 Googlen osuus Mozillan tuloista oli 85 %, joten Googlen osuus on entisestään kasvanut.

Mozillan non-profit -status voi joidenkin lähteiden mukaan olla vaarassa.

Tutkimusyhtiö Gartner on julkaissut uusia arvioitaan avoimen lähdekoodin käytöstä yrityksissä. Gartnerin mukaan 85 % yrityksistä käyttää tällä hetkellä avoimen lähdekoodin ohjelmia ja lopun 15 %:n uskotaan ottavan avoimen lähdekoodin ratkaisuja käyttöön tulevan 12 kk aikana.

Gartnerin luvut ovat tasapainossa kansallisen ohjelmistoyrityskartoituksen lukemien kanssa. Ohjelmistoyrityskartoituksessa ilmeni, että vuonna 2007 n. 75 % suomalaisista ohjelmistotaloista käytti avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Suurin huomio Gartnerin tutkimuksessa ei ole kuitenkaan kiinnittynyt näihin lukuihin, vaan Gartnerin lausuntoon, että 69 % avointa lähdekoodia käyttävistä yrityksistä altistaa itsensä erittäin suurelle riskille rikkoa aineettomia oikeuksia (IPR).

Gartner perustelee lausuntoaan sillä, että näillä yrityksillä ei mm. ole virallista toimintaohjetta avoimen lähdekoodin ohjelmien hankintaan eikä proseduuria ohjelmien IPR-riskien ja tukeen liittyvien riskien tunnistamiseksi.

Glyn Moody on tuominnut Gartnerin kommentin FUDina ja Matt Asay peesaa Moodya. Herrat äimistelevät Gartnerin pelonlietsontaa ja riskien suurentelua avoimen lähdekoodin käytössä. Onhan niin, että suurin osa avoimen lähdekoodin ohjelmia käyttävistä yrityksistä pelkästään käyttää ohjelmia sellaisenaan, jolloin riski esim. oman koodin julkaisuvelvollisuuteen on nolla. Sourcesensen Gianugo Rabellino siirtää FOSSBazaarin blogissaan keskustelun IPR:istä käytäntöön ja tekniikkaan.

Gartner osuu sikäli oikeaan, että myös avoimen lähdekoodin käyttö on oltava hallittua. Hälläväliä-meiningillä vahvasti vastavuoroisella lisenssillä (kuten GPL) lisensoitua koodia voi mennä yrityksen strategian kannalta vääriin paikkoihin (asiakkaille jaeltaviin tuotteisiin).

Jo yrityksen toiminnan ja tietotaidon kehittämiseksi sen on hyvä tietää, mitä avoimen lähdekoodin ohjelmia yrityksessä hyödynnetään, mihin tarkoituksiin ja ketkä vastaavat ohjelman kehittämisestä ja tarjoavat sille tukea. Mm. FOSSBazaar pyrkii tarjoamaan tietoa ja työkaluja avoimen lähdekoodin parempaan hallintaan.

Ylimääräistä pelkoa avoimen lähdekoodin käytöstä ei kannata potea. Esimerkiksi lisenssinhallinnan kannalta avoimen lähdekoodin lisenssit ovat paljon suljetun koodin lisenssejä helpompia, koska ne ovat ikuisia eivätkä sisällä esimerkiksi käyttäjämäärään tai laitteistoon (esim. palvelinkoneen prosessorimäärä) sidottuja rajoitteita.

Openmind järjestettiin osana MindTrek-konferenssia Tampereella lokakuun alussa. Meidän järjestäjien näkökulmasta konferenssi sujui hyvin, joskin aina jää parannettavaa seuraavaan vuoteen.

Openmindissa keskiöön tänä vuonna nousivat julkinen sektori, mobiili internet ja avoimen lähdekoodin hallittu hyödyntäminen. Tapahtumassa oli useita erinomaisia esityksiä, mutta ohjelmaa oli yhdelle päivälle liikaakin. Tästä kärsivät loppupäivän esiintyjät, kuten ansiokkaat COSS-kesäkoodarit ja salamapuheiden pitäjät. Ensi vuodelle on luvassa tarkennuksia mm. näihin.

Erityisen ilahduttavaa oli nähdä ja aistia runsas keskustelu ja hyrinä osallistujien keskuudessa. Usein uudet kontaktit ja keskusteluissa syntyneet ideoiden siemenet ovat tapahtumien arvokkainta antia ja parhaita tuliaisia työpaikoille vietäviksi.

Alla linkkejä verkossa oleviin Openmind-materiaaleihin. Mikäli haluat julkaista Openmindissa/MindTrekissä ottamiasi kuvia Flickr:ssä, niin varusta kuvasi tagilla “openmind08″ ja/tai “mindtrek08″, jotta muutkin löytävät ne.

Esitykset:
Openmind presentations

Blogeissa:
Martin Michlmayr: Amazing figures on the open source adoption in Finland
Roberto Galoppini: Open Source Conference: notes from OpenMind

Kuvia:
Flickr, Openmind08
Flickr, Mindtrek08

Vuosittaisen kansallisen ohjelmistoyrityskartoituksen (OSKARI) tuloksia avoimen lähdekoodin hyödyntämisen osalta suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä saatiin kuulla lokakuun Openmindissa (esitys ladattavissa (pdf).

Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan marraskuussa (lehdistötiedote (pdf)), mutta maistiaisia voi käydä katsastamassa projektin sivuilta ja lehdistötilaisuuden esityksestä (pdf).

Ohjelmistoyrityskartoitus tehtiin nyt 11. kertaa. Tutkimuksen teki Teknillisen korkeakoulun ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio yhteistyössä Turun Yliopiston, Tampereen Teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun SoberIT-laboratorion kanssa.

Vuoden 2008 tutkimuksen rahoittivat Teknologiateollisuus ry, Tekes, Microsoft Oy, COSS Finland (The Finnish Centre for Open Source Solutions), Ohjelmistoyrittäjät ry, Tietotekniikan liitto ry, Culminatum Ltd Oy, JPT kansallinen klusteri (Hermia), Salon Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Rahoittajien lisäksi asiantuntemuksensa kartoituksen käyttöön antoivat ETLA, TEM ja Tilastokeskus.

Openmindissa esitellyistä tuloksista käy ilmi, että 75 % suomalaisista ohjelmistoyrityksistä käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia (13 % vuonna 2000). Käytön määrä on 19,96 %:lla yrityksistä arvioitu luokkaan “very much”.

Hieman alle 50 %:lla on avointa lähdekoodia omassa tarjoomassaan. Huomattavaa kasvua on tullut tässäkin aikaisemmin samassa kyselyssä saatuun 20 %:iin.

Avoimen lähdekoodin tuotebisnes ei ole yrityksille kovinkaan tuttua, ja yleisintä on kehittää ja ylläpitää avoimeen lähdekoodiin perustuvia tuotteita. Avoimen lähdekoodin komponentteja tarjoomassaan käyttävät yritykset arvioivat olevansa muita innovatiivisempia

Tärkeä huomio oli, että yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Avointa lähdekoodia hyödyntävät siis sekä pienet että isot yritykset.

OSOR.EU:hun uutisia toimittava Gijs Hillennus otti COSSiin yhteyttä tutkimuksen open source -tulosten tiimoilta ja pyysi kommentteja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä Suomen julkishallinnossa. Vastasin Hilleniukselle ja uutinen on luettavissa OSORin sivuilta.

Linkkejä:
National Software Industry Survey
OSOR.EU: FI: ‘Increase of open source by companies spurs public administrations’

Free Software Foundation on marraskuun alussa julkaissut uuden version GNU Free Documentation License (FDL) 1.3:sta. Uudessa lisenssissä on huomioitu Wikipediaa hallinnoivan Wikimedia Foundationin toive FDL:n ja Creative Commons -lisenssi CC-BY-SA:n yhteensopivuuden toteuttamisesta.

This version of the license allows public wikis to relicense their FDL-covered materials under the Creative Commons Attribution-ShareAlike (CC-BY-SA) 3.0 license.

Wikipedian sisältö on lisensoitu FDL:llä ja FDL:n aikaisemmat versiot ovat olleet epäyhteensopivia mm. suositun CC-BY-SA-lisenssin kanssa. Tämän vuoksi hurja määrä muilla vapailla sisältölisensseillä lisensoitua materiaalia, kuten tekstiä, kuvia ja ääntä, on ollut ongelmallista tai jopa mahdotonta liittää Wikipediaan

FDL 1.3:een on lisätty pykälä 11. Relicensing. Kyseisessä kohdassa todetaan, että nk. Massive Multiauthor Collaboration -sivustot, kuten julkiset wikit (esim. Wikipedia), voivat vaihtaa sisältönsä lisenssin FDL:stä CC-BY-SA 3.0 -lisenssiin, kunhan tämä tapahtuu ennen 1.8.2009.

The operator of an MMC Site may republish an MMC contained in the site under CC-BY-SA on the same site at any time before August 1, 2009, provided the MMC is eligible for relicensing.

Lisenssin pieni päivitys on siis tehty nimenomaan Wikimedia Foundationin pyynnöstä. FSF ei ollut vielä valmis julkaisemaan FDL 2.0:aa, joten se päätti tässä vaiheessa julkaista vielä yhden pienen versiopäivityksen.

Erittäin hieno ja tärkeä liike FSF:lta ja nyt Wikimedia-yhteisöllä on mahdollisuus uudelleenlisensoida Wikipedia Creative Commons BY-SA -lisenssillä. Myös muut julkiset wikit voivat muutoksen myötä siirtyä FDL:stä CC-lisenssiin.

Linkkejä:
CC-BY-SA 3.0
GNU FDL 1.3
Roberto Galloppini
Lawrence Lessig

Glyn Moody kirjoitteli jo pari viikkoa sitten Venäjän päätöksestä siirtyä kaikissa kouluissa vapaiden ohjelmien käyttöön. En ole vielä löytänyt muita lähteitä uutiselle, joten viittaan Moodyn blogikirjoitukseen. Venäjää osaavat voivat katsoa alkuperäistä uutista.

Vapaiden ohjelmien hyödyntämistä Venäjän kouluissa testattiin piloteilla. Piloteista hanke kasvoi kansalliseksi, jonka jälkeen mikä tahansa koulu sai vapaaehtoisesti ilmoittautua mukaan hankkeeseen.

Nyt on päätetty, että vuoden 2009 loppuun mennessä kaikissa Venäjän kouluissa (olettaisin, että peruskouluissa) tietokoneisiin asennetaan vapaiden ohjelmien paketti. Enää kyse ei ole vapaaehtoisesta toiminnasta, vaan hankkeen taustalla on virallinen päätös, joka käsittää kaikki koulut.

Kouluilla on toki edelleen mahdollisuus ottaa käyttöön suljettuja ohjelmistoja, mutta ne koulut joutuvat hankkimaan itse ja maksamaan omasta pussistaan. Mikäli Venäjä pystyy tarjoamaan kouluille kattavan vapaiden ohjelmien paketin, niin moni koulu ei varmastikaan näe syytä käyttää rahojaan ohjelmistolisensseihin, vaan käyttää niitä esimerkiksi opetusolojen ja -välineiden parantamiseen, opettajien kouluttamiseen ja palkkaamiseen ja muuhun ensiarvoisen tärkeään.

Venäjän päätös kuulostaa yksinkertaisuudessaan todella nerokkaalta ja sitä voidaan soveltaa koulujen ulkopuolella myös esim. kuntien ohjelmistohankintoihin. Miksi jokainen koulu tai kunta, joiden toiminta on suurimmaksi osaksi hyvin samanlaista riippumatta maantieteellisestä sijainnista Suomessa, käyttää erikseen rahojaan omiin järjestelmähankintoihinsa ja ohjelmistolisensseihin, kun yhteistyötä tehden voitaisiin saavuttaa sekä parempia tuloksia että merkittäviä säästöjä.

Ratkaisuna olisi yhteinen avoimen lähdekoodin ohjelmien pankki, josta eri toimijat voisivat ottaa käyttötarkoituksiinsa sopivat ohjelmistot, tarvittaessa kehittää tai kehityttää niitä eteenpäin ja laittaa parannellut versiot taas muiden saataville. Ratkaisut kehittyvät ja kaikki hyötyvät toistenkin panostuksista.

Pankkien perustamisen lisäksi vaaditaan kuitenkin myös virallisia päätöksiä ja kannustimia hyödyntää tarjolla olevia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Venäjä on nyt näyttänyt yhden mallin, joka ei kuulosta yhtään hullummalta sovellettavaksi myös Suomessa. Mikäli kaikkeen käyttöön ei vielä löydy sopivaa avoimen lähdekoodin ratkaisua, niin sellaisen kehittäminen yhteistyössä kustantaa takuulla vähemmän kuin, että jokainen koulu hankkii erikseen lisenssin suljettuun vaihtoehtoon.

Meillä COSSissa koulut ja julkinen sektori ovat tiukasti tapetilla tällä hetkellä ja myös tulevana vuonna.