Kaikki Venäjän koulut vapaisiin ohjelmiin vuonna 2009
Glyn Moody kirjoitteli jo pari viikkoa sitten Venäjän päätöksestä siirtyä kaikissa kouluissa vapaiden ohjelmien käyttöön. En ole vielä löytänyt muita lähteitä uutiselle, joten viittaan Moodyn blogikirjoitukseen. Venäjää osaavat voivat katsoa alkuperäistä uutista.
Vapaiden ohjelmien hyödyntämistä Venäjän kouluissa testattiin piloteilla. Piloteista hanke kasvoi kansalliseksi, jonka jälkeen mikä tahansa koulu sai vapaaehtoisesti ilmoittautua mukaan hankkeeseen.
Nyt on päätetty, että vuoden 2009 loppuun mennessä kaikissa Venäjän kouluissa (olettaisin, että peruskouluissa) tietokoneisiin asennetaan vapaiden ohjelmien paketti. Enää kyse ei ole vapaaehtoisesta toiminnasta, vaan hankkeen taustalla on virallinen päätös, joka käsittää kaikki koulut.
Kouluilla on toki edelleen mahdollisuus ottaa käyttöön suljettuja ohjelmistoja, mutta ne koulut joutuvat hankkimaan itse ja maksamaan omasta pussistaan. Mikäli Venäjä pystyy tarjoamaan kouluille kattavan vapaiden ohjelmien paketin, niin moni koulu ei varmastikaan näe syytä käyttää rahojaan ohjelmistolisensseihin, vaan käyttää niitä esimerkiksi opetusolojen ja -välineiden parantamiseen, opettajien kouluttamiseen ja palkkaamiseen ja muuhun ensiarvoisen tärkeään.
Venäjän päätös kuulostaa yksinkertaisuudessaan todella nerokkaalta ja sitä voidaan soveltaa koulujen ulkopuolella myös esim. kuntien ohjelmistohankintoihin. Miksi jokainen koulu tai kunta, joiden toiminta on suurimmaksi osaksi hyvin samanlaista riippumatta maantieteellisestä sijainnista Suomessa, käyttää erikseen rahojaan omiin järjestelmähankintoihinsa ja ohjelmistolisensseihin, kun yhteistyötä tehden voitaisiin saavuttaa sekä parempia tuloksia että merkittäviä säästöjä.
Ratkaisuna olisi yhteinen avoimen lähdekoodin ohjelmien pankki, josta eri toimijat voisivat ottaa käyttötarkoituksiinsa sopivat ohjelmistot, tarvittaessa kehittää tai kehityttää niitä eteenpäin ja laittaa parannellut versiot taas muiden saataville. Ratkaisut kehittyvät ja kaikki hyötyvät toistenkin panostuksista.
Pankkien perustamisen lisäksi vaaditaan kuitenkin myös virallisia päätöksiä ja kannustimia hyödyntää tarjolla olevia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Venäjä on nyt näyttänyt yhden mallin, joka ei kuulosta yhtään hullummalta sovellettavaksi myös Suomessa. Mikäli kaikkeen käyttöön ei vielä löydy sopivaa avoimen lähdekoodin ratkaisua, niin sellaisen kehittäminen yhteistyössä kustantaa takuulla vähemmän kuin, että jokainen koulu hankkii erikseen lisenssin suljettuun vaihtoehtoon.
Meillä COSSissa koulut ja julkinen sektori ovat tiukasti tapetilla tällä hetkellä ja myös tulevana vuonna.
Yritys saa sopimuksen yhden koulun kanssa. Kehittää tarvittavat paketit siten, että niitä voidaan tarjota isolle joukolle kouluja. Seuraavassa tarjouskilpailussa asema paranee, kun osa työstä on tehty. Ja seuraavassa taas.. Tarvitaan yritys, joka myy sen avoimen ratkaisun. Jos Venäjän malli on taloudellisesti järkevä, se on liikeidea. Monopolia ei voida länsimaissa julkisiin hankintoihin sallia, joten valtion ylläpitämä OS-booli on mahdoton. Luulisi tuollaisen kilpailukyvyn olevan ylivertainen, kunhan lakia tulkitaan niin, ettei tietyn tuotteen vaatiminen ole sallittua. Julkisen hallinnon kilpailutusvaatimus pitäisi koskea kokonaisratkaisua eikä tuotetta!
Yrityksiä tarvitaan mukaan. Myymään kokonaisratkaisuja, ylläpitämään ja kehittämään tuotteita ja tarjoamaan palveluja.
Avoimen lähdekoodin tuotteen saa ottaa käyttöön ilman kilpailutustakin, kunhan kilpailuttaa mahdollisesti tarvittavat palvelut. Yritystä ei siis välttämättä tarvita myymään ratkaisua, mutta useimmiten on toki järkevää hankkia kaupallisia palveluja käyttöönotetuille ratkaisuille.
Suomessa kunnilla on hyvin paljon itsemääräämisvaltaa ja ne voivat mm. päättää, mitä ohjelmistoja kouluissa käytetään. Valtio ei siksikään voi kovin helposti ohjata hankintoja.
Valtio voi kyllä ylläpitää OSS-pankkia, josta halukkaat voivat ladata tarvitsemansa ratkaisut. Määräämistä tiettyihin tuotteisiin ei tietenkään voida länsimaissa tehdä. Venäjälläkin koulut voivat kyllä ottaa käyttöön mitä tahansa ohjelmia, kunhan kustantavat itse proprietary-ohjelmien hankinnat.
Proprietary-maailmasta tuttua yhden toimittajan monopolia ei avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osalta voi muodostua, koska mikä tahansa toimija voi tarjota vastaavia ratkaisuja kuin kilpailija.