Avautuma

Ensi tiistaina 7.4. järjestetään Tampereella ICT-Werstas -aamuseminaari aiheella Microsoft-vapaa toimisto. Luvassa on pari alustusta aiheeseen, paneelikeskustelu ja oletettavasti värikästä keskustelua.

Alustajina toimivat Jarmo Rosenqvist Oy Arwidson Ab:stä ja Martti Karjalainen oikeusministeriöstä. Heidän lisäkseen paneeliin osallistuvat Miko Nieminen Nomovok Oy:stä ja Markku Piirtola Elisa Oyj:stä.

Rosenqvistilla on kokemusta Arwidsonin infran rakentamisesta avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Hän tulee jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan syistä avoimien ratkaisujen käyttöön.

Karjalainen puhuu oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönotosta: miksi OpenOffice aikoinaan valittiin, miten sen käyttö on ministeriössä sujunut ja mitä kaikki on maksanut ja mahdollisesti säästänyt.

Seminaarin ohjelmasta vastaa COSS ja se järjestetään yhteistyössä Teknologiakeskus Hermian, Luova Tampere -ohjelman ja Osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa.

Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen seminaarin kotisivuilla ensi perjantaihin 3.4. mennessä, joilla on nähtävissä myös osallistujaluettelo.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Open Source Initiative (OSI) on hyväksynyt European Union Public Licence 1.1:n (EUPL) avoimen lähdekoodin lisenssiksi 4.3.2009.

Tämä tarkoittaa, että EUPL:n on todettu täyttävän avoimen lähdekoodin ehdot ja lisenssi pääsee OSI:n ylläpitämään avoimen lähdekoodin lisenssien listaan. Tämä taas on EUPL:n yleistymisen kannalta erittäin tärkeä asia, sillä monissa ohjeistuksissa ja suosituksissa, esim. JHS 166:ssa (Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007)) ja JHS 169:ssä (Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa), viitataan OSI:n määritelmään avoimesta lähdekoodista ja sen hyväksymiin lisensseihin.

Eräs EUPL:n merkittävimpiä etuja on lisenssin saatavuus kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Niinpä OSI:n lisenssilistalta löytyy nyt myös ensimmäinen suomenkielinen avoimen lähdekoodin lisenssi.

Kuva: Open Source Initiative (cc-by)

Hallitus on tehnyt linjauksen sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista ja tärkeäksi tekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa on nostettu avoimet arkkitehtuurit ja avoin lähdekoodi.

Hallituksen kannanotossa tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi 6.3.2009 todetaan sanatarkasti seuraavaa:

Lähtökohtana on, että sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden käytön helppous. Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä.

Kyllä. Tämä on totta. Lukekaa itse liikenne- ja viestintäministeriön uutisesta (kannanotto pdf-muodossa).

Elämme oikeasti historiallista taitekohtaa, jossa jo aikaisemmat hyvät suositukset tuodaan aidosti käytäntöön. Näin uskon ja toivon.

Hallituksen kannanotto tarkoittaa, että avoimet tietotekniikkaratkaisut ja avoin lähdekoodi on otettava huomioon uusien järjestelmien suunnittelussa ja niitä tulee suosia IT-hankinnoissa.

Asiakkaat eivät enää siedä tilannetta, jossa toimittajat vetävät heitä narun jatkeena mersun perässä ja tekevät, asiakkaan kustannuksella, kaikkensa kilpailijoidensa pelaamiseksi ulos. Pitkään sitä on kestettykin.

Viime aikoina on tapahtunut useita ja ehkä yllättäviäkin avoimuutta edistäviä asioita monella rintamalla. YLE tuo jatkossa julkisin varoin tuotettua materiaalia suomalaisten muokattavaksi ja Mikael Jungner vertasi YLEn uutta strategiaa avoimeen lähdekoodin. Viime kuussa julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta julkaisi suosituksen avoimen lähdekoodin ohjelmien käytöstä julkisessa hallinnossa.

Näiden lisäksi meihin COSSissa ollaan oltu yhteydessä useilta mielenkiintoisilta tahoilta tiedustellen neuvoja avoimeen lähdekoodiin sekä avoimiin standardeihin ja rajapintoihin siirtymisestä.

Ja näitä tulee jatkossa koko ajan lisää.

Suomalaisten FOSS-aktiivien toimesta on organisoitu Thank a Dev Day -päivä, jolloin vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttäjiä kannustetaan kiittämään suosikkiohjelmiensa tekijöitä ja kertomaan heille ohjelman käyttötavoista ja suosikkiominaisuuksista.

Thank a Dev Day järjestetään tänä vuonna 27.3. ja jatkossa joka maaliskuun viimeinen perjantai.

Thank A Dev Day -sivustolla on lyhyet ohjeet FOSS-kehittäjien muistamiseksi. Yhteydenotto onnistuu yleensä parhaiten sähköpostilla, jolloin viestin otsikon alkuun suositellaan laitettavan merkkijono [TADD].

Tämä on mielestäni erittäin kannatettava idea, sillä en usko kehittäjien saavan liikaa kannustuspostia ja heitä varmasti kiinnostaa ohjelmiensa käyttäjien käyttötavat ja -kokemukset.

Bugiraportteja tai kehitysehdotuksia kiitosviesteihin ei kannata laittaa, vaan ne on hyvä suunnata projektin viralliseen bugijärjestelmään (mikäli sellainen on olemassa), jossa myös muut kehittäjät ja käyttäjät pääsevät ne näkemään.

OSOR.eu on julkaissut case studyn Suomen open source -keskus COSSista. Annoin kollegani Ilkka Lehtisen ohella haastattelun juttua varten.

COSS (Centre for Open Source Solutions) perustettiin vuoden 2003 lopussa ja varsinainen toiminta alkoi 2004 alussa. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti Osaamiskeskusohjelman huippuhankekilpailun voitto ja siitä saatu 150 000 euron rahoitus, joka oli tarkoitettu kahden vuoden ajalle. Katso Digitodayn uutinen aiheesta.

Huippuhankerahoituksella vakiinnutettiin COSSin toiminta ja luotiin avoimen lähdekoodin liiketoiminnan yritysverkosto, joka on kasvanut sittemmin yli 140 organisaation verkostoksi. Uusia jäseniä tulee tasaiseen tahtiin ja alkuvuonna COSSiin on liittynyt jo viisi uutta jäsentä.

Viime joulukuussa vietettiin COSSin viisivuotispäivää (ks. COSSin tiedote). Tänä aikana monet avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat jalostuneet todella varteenotettaviksi tai jopa ylivertaisiksi vaihtoehdoiksi suljetuille vastineillensa, avoimen lähdekoodin ohjelmia on saanut yhä useampaan tarpeeseen ja koko avoimen lähdekoodin idea ja mahdollisuudet on kasvattanut tunnettuuttaan.

Julkisella sektorilla on ihan aiheellisesti pidetty todella kovaa meteliä avoimuuden eduista ja yhteen toimittajaan ja teknologiaratkaisuun lukkiutumisen riskeistä. Monissa maissa onkin otettu käyttöön käytäntöjä ja suosituksia avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien ja rajapintojen hyödyntämisestä tai jopa vaatimisesta.

Samaan aikaan avoimen lähdekoodin ratkaisujen käytöstä yrityksissä on tullut monella arkipäivää, avoin lähdekoodi nostaa merkitystään yritysten liiketoiminnassa ja viimeisimpänä trendinä asiakkaat ovat alkaneet vaatia toimituksiin avoimen lähdekoodin lisensointimallia.

Mutta edelleen löytyy todella paljon niitä, jotka eivät ole kuulleetkaan avoimesta lähdekoodista, tai niitä jotka osaavat yhdistää sen ainoastaan ilmaisohjelmiin.  Tai niitä, jotka uskovat avoimen lähdekoodin tarkoittavan heikkoa laatua ja vaativan ylivertaista teknistä osaamista itseltä. Ja niitä, jotka eivät ole kuulleetkaan, että yritykset tarjoaisivat kaupallisia palveluja avoimen lähdekoodin ratkaisuille.

Työtä siis riittää ja COSS omalla toiminnallaan edistää avoimemman tietotekniikan tunnettuutta ja hyödyntämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Lue COSSin case-juttu OSOR.EU:n sivuilta: OSOR.EU: COSS Competence Centre Finland: More than just “five guys holding a torch”