Avautuma

Suomessa puuhataan isolla kädellä kansalaisille ja yrityksille tarkoitettua julkisten palveluiden sähköistä asiointialustaa, jossa avoimen lähdekoodin ratkaisuilla ja niitä tarjoavilla kotimaisilla toimijoilla on mahdollista saavuttaa keskeinen rooli.

Työ on vielä alkuvaiheessa ja keskeiset palvelut pitäisi olla palvelun piirissä vuonna 2013. Hanketta pyöritetään valtiovarainministeriön SADe-ohjelmassa:

Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman). Ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen.

Sähköisen asioinnin palvelualusta tulee tarjoamaan keskitetyn ratkaisun sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen koko julkiselle hallinnolle. Palvelualustan avulla voidaan rakentaa yksittäisten viranomaisten palveluja tai useiden viranomaisten yhteisiä palveluja tai palvelukokonaisuuksia. Kehitettävä palvelualusta on keskeinen julkisen hallinnon sähköistä asiointia vauhdittava yhteinen IT-ratkaisu, joka valmistuttuaan mahdollistaa sähköisten palvelujen kehittämisen nopeammin ja kustannustehokkaammin.

18.2.2010 julkaistussa muistiossa (pdf) käydään läpi mm. ohjelmaan sisällytettäviä palvelukokonaisuuksia:

• Oppijan palvelukokonaisuus: tavoitteena on luoda kansalaisille verkkopalvelukokonaisuus opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja urasuunnittelua tukevista palveluista elinikäisen oppimisen periaatteella.
• Osallistujaympäristö-palvelukokonaisuus: tavoitteena on vahvistaa tieto- ja viestintäteknologian avulla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä tarjota hallinnolle sähköiset välineet toteuttaa monipuolista kansalaisten kuulemista, vuorovaikutusta ja yhteistä valmistelua verkon välityksellä.
• Oma terveys -palvelukokonaisuus: tavoitteena on kansalaisen terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja asiakaslähtöisen hoidon tukeminen hyödyntäen kansalaisen itse hyvinvointi- ja terveyskansioon tallentamaa henkilö-, terveys- ja toimintakykytietoa sekä ammattilaisen kansalaiselle tuottamaa sähköistä, tietoa terveydestä, sairauksista ja niiden hoidosta.
• Rakennettu ympäristö ja asuminen -palvelukokonaisuus: tavoitteena on tuottaa ja mahdollistaa asumiseen ja rakentamiseen liittyviä asiointi-, neuvonta- ja rajapintapalveluja.
• Työnantajan palvelukokonaisuus: tavoitteena on, että vuoteen 2014 mennessä työnantajilla on käytössään entistä monipuolisempia ja helppokäyttöisempiä verkkopalveluita työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Palvelulla helpotetaan erityisesti pienten työnantajien (esimerkiksi kotitaloudet ja pienet yritykset) toimintaa.
• Kansalaisen hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelukokonaisuus: tavoitteena on asiakkaan hyvinvointipalveluprosessin entistä tehokkaampi suunnittelu ja ohjaus.
• Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus: perusajatuksena on yrityksen perustamiseen liittyvien julkisen hallinnon palvelujen kokoaminen yhteen ja soveltuvien palvelujen sähköistäminen. Yrityksen perustamisen ohjeistus integroidaan niihin palveluihin ja järjestelmiin, joita perustamisessa tarvitaan.

Ohjelman johtoryhmässä on linjattu, että ohjelmassa kehitetään näitä seitsemää palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää palvelut muodostamaan keskenään yhteentoimiva asiakaslähtöinen verkosto, johon voidaan helposti liittää myös ohjelmaan kuulumattomia asiointipalveluja.

Ohjelma sisältää lisäksi erilaisia tukipalveluja, kuten kansalaisten asiointitilin, Suomi.fi-portaalin ja YritysSuomi.fi-portaalin, joka rakennetaan TerveSuomi.fi-portaalin tapaan uudelle avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin alustalle ja avataan vuoden 2010 lopussa.

Ohjelmassa noudatetaan 6.3.2009 julkaistun hallituksen kannanoton sisältämiä yleisiä laatuvaatimuksia. Niinpä avoimen lähdekoodin ratkaisut otetaan merkittävään rooliin ohjelmassa.

SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksissa on tavoitteena alentaa käyttöönottokustannuksia
hyödyntämällä avointa koodia. Sähköisen asioinnin alusta- ja webjulkaisujärjestelmähankkeissa
on tarkoitus rakentaa ympäristöt avoimesta koodista.

Tämä on iso juttu!

Kuten todettua, työ on vielä alkuvaiheessa, mutta asiat etenevät koko ajan ja hankkeista tullaan tiedottamaan pitikin vuotta.

Suomalaiset avoimen lähdekoodin yritykset: olkaa valppaina!

Pääministeri Matti Vanhanen harmitteli 5.3. julkaisussa blogikirjoituksessaan tutun maidon katoamista vakioruokakaupastaan:

Hyllytilaa on kyllä metreittäin, mutta joku muu on halunnut tehdä valinnan puolestani. Nyt sitten totuttaudun toiseen kauppaan. Sitä valinnan vapautta kukaan ei kuluttajalta vie.

Kirjoitus villiinnytti median ja keskustelua käytiin mm. eri maitojen alkuperästä, ruotsalaisen maidon laadusta ja kruunun kurssista. Koska kommentin antoi pääministeri ja kohteena oli niinkin arkipäiväinen tuote kuin maito, niin reaktio oli arvattavissa.

Jätetäänpä maito kaupan hyllylle ja siirrytään tietokonekauppaan, automarkettiin tai vaikka kännykkäliikkeeseen, joista kaikista saa kuluttajille suunnattuja tietokoneita. PC-tietokoneita on tarjolla monen kokoista, näköistä ja merkkistä mallia, mutta kaikkien sisällä pyörii yhden ja saman yhdysvaltalaisen yrityksen käyttöjärjestelmä. Kuluttajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

Miksi tästä ei nosteta meteliä? Miksi Vanhanen ei ajatellut kotimaisuutta mainostaessaan Microsoftin Live@edu-palvelua Yhdysvaltain matkallaan kaksi vuotta sitten?

Kun kyse on maidosta, niin kuluttaja voi helposti äänestää jaloillaan ja lompakollaan. Tietokoneiden kanssa kuluttajalla ei ole samanlaista mahdollisuutta vaikuttaa koneen mukana tulevaan käyttöjärjestelmään. Hän ei voi valita yhdysvaltalaisen käyttöjärjestelmän sijaan esimerkiksi kotimaista alkuperää olevaa käyttöjärjestelmää tai hankkia tietokonetta kokonaan ilman käyttöjärjestelmää.

Paras vaihtoehto kuluttajan kannalta olisi, että käyttöjärjestelmä erotettaisiin tietokoneesta ja hän voisi konetta hankkiessaan valita siihen haluamansa käyttöjärjestelmän asennettuna – tai jättää käyttöjärjestelmän kokonaan pois. Käyttöjärjestelmät voisivat olla lueteltuina lisenssi- ja asennuskuluineen EU:n Microsoftille määräämän selainvalikon tapaan.

Tässäkin toimintamallissa on monta sudenkuoppaa, kuten eri käyttöjärjestelmien ja laitteistojen yhteensopimattomuudet sekä asennustyön vaatima aika ja asiantuntemus. Mutta nykyinen malli, jossa kuluttajalla ei ole juuri mitään valinnanvapautta on vähintäänkin kyseenalainen.