Avautuma

Hallitus on tehnyt linjauksen sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista ja tärkeäksi tekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa on nostettu avoimet arkkitehtuurit ja avoin lähdekoodi.

Hallituksen kannanotossa tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi 6.3.2009 todetaan sanatarkasti seuraavaa:

Lähtökohtana on, että sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden käytön helppous. Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä.

Kyllä. Tämä on totta. Lukekaa itse liikenne- ja viestintäministeriön uutisesta (kannanotto pdf-muodossa).

Elämme oikeasti historiallista taitekohtaa, jossa jo aikaisemmat hyvät suositukset tuodaan aidosti käytäntöön. Näin uskon ja toivon.

Hallituksen kannanotto tarkoittaa, että avoimet tietotekniikkaratkaisut ja avoin lähdekoodi on otettava huomioon uusien järjestelmien suunnittelussa ja niitä tulee suosia IT-hankinnoissa.

Asiakkaat eivät enää siedä tilannetta, jossa toimittajat vetävät heitä narun jatkeena mersun perässä ja tekevät, asiakkaan kustannuksella, kaikkensa kilpailijoidensa pelaamiseksi ulos. Pitkään sitä on kestettykin.

Viime aikoina on tapahtunut useita ja ehkä yllättäviäkin avoimuutta edistäviä asioita monella rintamalla. YLE tuo jatkossa julkisin varoin tuotettua materiaalia suomalaisten muokattavaksi ja Mikael Jungner vertasi YLEn uutta strategiaa avoimeen lähdekoodin. Viime kuussa julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta julkaisi suosituksen avoimen lähdekoodin ohjelmien käytöstä julkisessa hallinnossa.

Näiden lisäksi meihin COSSissa ollaan oltu yhteydessä useilta mielenkiintoisilta tahoilta tiedustellen neuvoja avoimeen lähdekoodiin sekä avoimiin standardeihin ja rajapintoihin siirtymisestä.

Ja näitä tulee jatkossa koko ajan lisää.

Suomalaisten FOSS-aktiivien toimesta on organisoitu Thank a Dev Day -päivä, jolloin vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttäjiä kannustetaan kiittämään suosikkiohjelmiensa tekijöitä ja kertomaan heille ohjelman käyttötavoista ja suosikkiominaisuuksista.

Thank a Dev Day järjestetään tänä vuonna 27.3. ja jatkossa joka maaliskuun viimeinen perjantai.

Thank A Dev Day -sivustolla on lyhyet ohjeet FOSS-kehittäjien muistamiseksi. Yhteydenotto onnistuu yleensä parhaiten sähköpostilla, jolloin viestin otsikon alkuun suositellaan laitettavan merkkijono [TADD].

Tämä on mielestäni erittäin kannatettava idea, sillä en usko kehittäjien saavan liikaa kannustuspostia ja heitä varmasti kiinnostaa ohjelmiensa käyttäjien käyttötavat ja -kokemukset.

Bugiraportteja tai kehitysehdotuksia kiitosviesteihin ei kannata laittaa, vaan ne on hyvä suunnata projektin viralliseen bugijärjestelmään (mikäli sellainen on olemassa), jossa myös muut kehittäjät ja käyttäjät pääsevät ne näkemään.

OSOR.eu on julkaissut case studyn Suomen open source -keskus COSSista. Annoin kollegani Ilkka Lehtisen ohella haastattelun juttua varten.

COSS (Centre for Open Source Solutions) perustettiin vuoden 2003 lopussa ja varsinainen toiminta alkoi 2004 alussa. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti Osaamiskeskusohjelman huippuhankekilpailun voitto ja siitä saatu 150 000 euron rahoitus, joka oli tarkoitettu kahden vuoden ajalle. Katso Digitodayn uutinen aiheesta.

Huippuhankerahoituksella vakiinnutettiin COSSin toiminta ja luotiin avoimen lähdekoodin liiketoiminnan yritysverkosto, joka on kasvanut sittemmin yli 140 organisaation verkostoksi. Uusia jäseniä tulee tasaiseen tahtiin ja alkuvuonna COSSiin on liittynyt jo viisi uutta jäsentä.

Viime joulukuussa vietettiin COSSin viisivuotispäivää (ks. COSSin tiedote). Tänä aikana monet avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat jalostuneet todella varteenotettaviksi tai jopa ylivertaisiksi vaihtoehdoiksi suljetuille vastineillensa, avoimen lähdekoodin ohjelmia on saanut yhä useampaan tarpeeseen ja koko avoimen lähdekoodin idea ja mahdollisuudet on kasvattanut tunnettuuttaan.

Julkisella sektorilla on ihan aiheellisesti pidetty todella kovaa meteliä avoimuuden eduista ja yhteen toimittajaan ja teknologiaratkaisuun lukkiutumisen riskeistä. Monissa maissa onkin otettu käyttöön käytäntöjä ja suosituksia avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien ja rajapintojen hyödyntämisestä tai jopa vaatimisesta.

Samaan aikaan avoimen lähdekoodin ratkaisujen käytöstä yrityksissä on tullut monella arkipäivää, avoin lähdekoodi nostaa merkitystään yritysten liiketoiminnassa ja viimeisimpänä trendinä asiakkaat ovat alkaneet vaatia toimituksiin avoimen lähdekoodin lisensointimallia.

Mutta edelleen löytyy todella paljon niitä, jotka eivät ole kuulleetkaan avoimesta lähdekoodista, tai niitä jotka osaavat yhdistää sen ainoastaan ilmaisohjelmiin.  Tai niitä, jotka uskovat avoimen lähdekoodin tarkoittavan heikkoa laatua ja vaativan ylivertaista teknistä osaamista itseltä. Ja niitä, jotka eivät ole kuulleetkaan, että yritykset tarjoaisivat kaupallisia palveluja avoimen lähdekoodin ratkaisuille.

Työtä siis riittää ja COSS omalla toiminnallaan edistää avoimemman tietotekniikan tunnettuutta ja hyödyntämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Lue COSSin case-juttu OSOR.EU:n sivuilta: OSOR.EU: COSS Competence Centre Finland: More than just “five guys holding a torch”

Syksyllä mediassa kerrottiin MSI:n Linux-kannettavien korkeasta palautusprosentista. MSI:n mukaan Linux-koneita palautui USA:ssa kauppaan neljä kertaa enemmän kuin Windows-koneita.

Nyt Dell kertoo (via Muropaketti), että heidän Ubuntu-kannettavien palautusmäärät ovat verrattavissa Windows XP -koneiden palautusmääriin, jotka ovat hyvin alhaiset.

Tämä johtunee osittain siitä, että Dell pyrkii varmistamaan, että asiakas varmasti tietää mitä on ostamassa Linux-konetta hankkiessaan:

“Our focus has been making sure that before the order is taken is that the customer knows what he is getting,” Dell senior product manager John New added.

MSI:n Yhdysvaltain myyntijohtaja Andy Tung totesi lokakuussa seuraavaa:

“Ihmiset maksaisivat mielellään koneesta 299 tai 399 dollaria, mutta eivät tiedä mitä saavat ennen kuin avaavat laatikon. He alkavat käyttää Linuxia ja huomaavat, ettei ohjelmisto ole se mihin he ovat tottuneet. Kuluttajat eivät halua käyttää aikaa uuden opetteluun, joten he palauttavat koneen kauppaan.”

On tietysti ikävä tilanne, että Linux-asiakkailta pitää erikseen varmistaa, tietävätkö he mitä ovat ostamassa, mutta tällä hetkellä elämme vielä niin vahvasti Microsoft-valtaisessa maailmassa, että tämä lienee välttämätöntä kuluttajakaupassa.

Palautuksiin toki vaikuttavat osaavan henkilökunnan ja yleisen ohjeistuksen lisäksi esim. valittu Linux-jakelu ja niinkin yllättävät asiat kuin laitteen yleinen toimivuus ja laadukkuus, jotka eivät välttämättä ole mitenkään riippuvaisia koneen käyttöjärjestelmästä.

Syksyllä haastetellun MSI:n Tungin mukaan:

“MSI yrittää ratkaista joitain ongelmia SUSE Linuxin kanssa ja harkitsee myös muita Linux-jakeluita, kun Linux-malli tuodaan USA:n markkinoille. Hänen mukaansa harkinnassa on ollut Ubuntu, jossa olisi Mac OS:n tuntuinen käyttöliittymä.”

MikroPC kertoo, että Microsoft kärsii miniläppäreiden suosiosta. Miniläppäreiden yhä kasvava suosio aiheuttaa Microsoftille harmia monella tapaa:

• Arviolta 30 % miniläppäreistä on varustettu Linuxilla, joka on suoraan pois Microsoftin Windows-lisenssimyynnistä.
• Koska Microsoft ei tue ohjelmistoissaan Linuxia, niin se ei voi kaupata ohjelmistojaan suurelle määrälle uusia asiakkaita. Esimerkiksi MS Officen myyntiä tämä verottaa varmasti ja viime vuonna toimistopaketin myynti romahtikin 23 prosenttia. Toisaalta koska Linux-koneen mukana yleensä tulee OpenOffice.org, niin kuluttaja ei välttämättä edes näe mitään syytä harkita MS Officen hankkimista, vaikka sellainen olisi saatavilla.
• Microsoft saa jokaisesta miniläppäriin myytävästä käyttöjärjestelmästä vähemmän rahaa kuin tavalliseen kannettavaan tai pöytäkoneeseen myydystä. Miniläppärit hylkivät tehosyöppöä Vistaa, joten Microsoftilla on kiire julkaista Windows 7, joka on ennakkotietojen mukaan Vistaa kevyempi .

Toki myös muut softavalmistajat voivat nähdä notkahduksen myynnissään Linuxin yleistyessä. Kaupallista virustutkaa ja palomuuria Linux ei tarvitse, kuten ei välttämättä myöskään esim. cd/dvd-polttosoftaa. Näitä yleensä pusketaan puoliväkisin uusien Windows-koneiden mukaan ja usein käyttöjärjestelmän esiasennus sisältää kaikenlaista turhaa rojua, jonka valintaan asiakas ei ole päässyt vaikuttamaan.

COSSin Kesäkoodin hakuaikaa on pidennetty. Työhakemukset on lähetettävä sähköpostitse COSSin Sanna Heiskaselle (sanna.heiskanen (at) coss.fi) 2.3. klo 00:00 mennessä eli viimeistään tulevana sunnuntaina.

Mikä Kesäkoodi? Lue FAQ.

Yritykset ovat kertoneet palkkaavansa  kesätyöntekijöitä tänä vuonna entistä vähemmän, joten Kesäkoodi voi tarjota oma-aloitteisille ja itsenäisille puurtajille mielekästä tekemistä kesäksi.

Oma-aloitteisuutta tarvitaan, sillä COSSin Kesäkoodissa hakijan on itse keksittävä tekemistä kolmeksi kuukaudeksi ja kirjattava tämä hakemuksen muotoon. Toisaalta tämä tarjoaa aidon mahdollisuuden työskennellä juuri itseä kiinnostavan projektin parissa.

Ja siitä vielä maksetaan, viime vuonna 1800 e/kk.

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA julkaisi tänään JHS-suosituksen Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa (ent. Avoimen lähdekoodin hankintaopas). Suositus tottelee nimeä JHS 169 ja on saatavilla osoitteessa http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs169.

Suosituksen toteuttamista koordinoi COSS ja itse toimin hankkeen projektipäällikkönä. Kirjoitustyöhön osallistui useita henkilöitä ja työn kommentointia ja ideointia varten perustettiin työryhmä, jossa mukana olivat valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Hansel, Suomen Kuntaliitto sekä Lahden, Oulun ja Uudenkaupungin kaupungit.

Julkaistu suositus on ensimmäinen avointa lähdekoodia käsittelevä JHS-suositus, mutta ensimmäinen tämän aiheen suositus se ei Suomessakaan ole. Jo vuonna 2003 valtiovarainministeriö julkaisi suosituksen valtion tietojärjestelmien koodin ja rajapintojen avoimuudesta, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Räätälöityjä ohjelmistoja tilattaessa tulisi harkita vaihtoehtona järjestelmän rakennuttamista avoimen lähdekoodin menetelmin. Erityisen varteenotettava vaihtoehto avoimen lähdekoodin järjestelmä on silloin, kun on kyse useiden hallinnon organisaatioiden tarvitsemasta palvelusta, järjestelmän avoimen lähdekoodin komponentteja on olemassa tai järjestelmän läpinäkyvyydellä on erityistä merkitystä.

Silloinkin, kun järjestelmää ei rakenneta avoimen lähdekoodin menettelyin, tulisi pitää huolta siitä, että tilaaja saa oikeuden järjestelmän lähdekoodin hallussapitoon sekä järjestelmämuutosten tekemiseen ja teettämiseen.

Aina kun mahdollista tulisi järjestelmät rakentaa niin, että ei ajauduta yksittäisen toimittajan suljetun rajapinnan takia riippuvaisiksi kyseisen toimittajan järjestelmistä. Järjestelmäkomponentteja ja kokonaisia järjestelmiä tulisi olla mahdollista tarvittaessa vaihtaa.

Erittäin hyviä suosituksia, joihin soisi jokaisen IT-hankintoja toteuttavan perehtyvän. Todellisuus on ollut karumpi: avoimuudesta ei ole ollut usein tietoakaan julkisen sektorin IT-hankinnoissa. Suomeksi sanoen suositus ei ole mennyt syystä tai toisesta perille.

Nyt julkaistu ohjeistus antaa seuraavat suositukset ohjelmistohankintoihin:

1. Huomioi ohjelmistojen jakaminen ja uudelleenkäyttö hankinnoissa
   Ohjelmiston hankinta kannattaa tehdä siten, että hankittava ohjelmisto voidaan tarvittaessa jakaa hallinnon ja kansalaisten keskuudessa. Parhaiten ohjelmiston jakamisen edellytykset turvataan käyttämällä avoimen lähdekoodin lisenssejä.
2. Julkaise muokatut ohjelmistot avoimella lisenssillä
   Kun avoimeen ohjelmistoon tehdään tai teetetään muutoksia ja lisäyksiä, tulee kehitystulokset julkaista avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei kehitystyön sulkemiseen ole erityistä perustetta, esim. tietoturva tai tietosuoja.
3. Käytä avoimia standardeja ja rajapintoja
   Avoimia standardeja ja rajapintoja käyttämällä varmistetaan mahdollisimman suuri liikkumavara tulevaisuudessa.
4. Tarkista lisenssin avoimuus
   Avointa ohjelmistoa hankittaessa on tarkistettava, että ohjelmiston lisenssi täyttää Open Source Initiativen avoimen lähdekoodin määritelmän. Markkinoilla on ohjelmistoja, joita markkinoidaan avoimina, vaikka niitä ei saa muokata tai jaella edelleen. OSI:n hyväksymien avoimen lähdekoodin lisenssien lista on osoitteessa http://www.opensource.org/licenses.
5. Varmista riittävä asiantuntemus käyttöönotossa
   Ohjelmiston omatoimisessa käyttöönotossa on huolehdittava, että käyttäjäorganisaatiolla on riittävästi omaa osaamista ja resursseja evaluoida vaihtoehtoiset ratkaisut ja suorittaa käyttöönotto. Useimmissa tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankkiminen on suositeltavaa.
6. Kartoita ja vertaile vaihtoehtoja
   Tarjolla oleviin vaihtoehtoihin tulee perehtyä huolellisesti ennen ohjelmiston valintaa ja verrata niiden ominaisuuksia organisaation tarpeisiin. Kannattaa myös kartoittaa muiden organisaatioiden kokemuksia ja suunnitelmia vastaavista hankinnoista. Yhteistyöhön kannattaa pyrkiä – voidaan esimerkiksi sopia kustannusten jakamisesta
7. Selvitä tietoturvariskit
   Mikäli käyttöön otettava ohjelmisto on osa kriittistä infrastruktuuria tai siinä käsitellään salaista tietoa, tulee varmistaa, ettei lähdekoodin avoimuus muodosta uhkaa tietoturvalle tai tietosuojalle.

On selvää, että työ asian puolesta ei pääty tähän, vaan seuraavaksi suositus on saatava mahdollisimman monen tietoisuuteen ja sen antamat opit aktiiviseen käyttöön.

Lisätietoja suosituksen julkaisusta on valtiovarainministeriön tiedotteessa ja COSSin tiedotteessa. Kommentteja myös suosituksen kirjoitustyössä mukana olleen Ville Oksasen blogissa.

Ranskan kansallinen poliisi (Gendarmerie Nationale) on asteittain siirtynyt käyttämään koko ajan enemmän avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Tällä hetkellä käytössä ovat mm. OpenOffice.org, Mozilla Firefox, Mozilla Thunderbird, OBM ja Ubuntu.

Viime vuonna 5 000 työasemaa vaihdettiin Windowsista Ubuntuun ja tänä vuonna tavoite on saada kokonaisuudessaan 15 000 työasemaa Ubuntulla toimiviksi. Uudet työasemat toimitetaan Ubuntulla asennettuina.

Lue lisää COSSin uutisesta ja tiedon alkuperäisestä lähteestä OSOR.eu:sta.

Voima-lehti raportoi kaakkoiskiinalaisen Nanchnagin kultuuriviraston määränneen kaupungin noin 600 internet-kahvilaa vaihtamaan koneidensa Windows XP -käyttöjärjestelmän kiinalaisvalmisteiseen Red Flag Linuxiin.

Aivan näin laajasta määräyksestä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse, sillä Wikipedian mukaan ilmoitus oli suunnattu palvelinkoneisiin eikä työpöytäkoneisiin, joita käytetään paljon pelaamiseen.

Yhtä kaikki, tässä voidaan pohtia taustoja Red Flag Linuxin käytölle Kiinassa. Virallisen selityksen mukaan Nanchnagissa on tarkoitus karsia Windowsien piraattiversioiden käyttöä. Muita syitä ovat varmastikin tietoturva ja kansalaisten valvominen.

Tietoturvamielessä avoimen lähdekoodin järjestelmät mahdollistavat myös kaikkien dokumentoimattomien toiminnallisuuksien löytämisen.

Tietoturva voidaan määritellä toiminnallisuustarkistuksen osajoukoksi:

• Toiminnallisuustarkistus: varmistetaan, että järjestelmä tekee, mitä on määritelty
• Tietoturva: varmistetaan, että järjestelmä tekee, mitä on määritelty, eikä mitään muuta

Suljettujen järjestelmien kohdalla vastaava edellyttäisi lähdekoodin luovuttamista asiakkaalle tarkistusta varten ja koodin kääntämistä asiakkaan koneella. Lisäksi tietysti kaikkien järjestelmään toimitettavien päivityksien kanssa tulisi toimia samoin.

Voima-lehden mukaan aiemmin viime vuonna kiinalaiset nettikahvilat määrättiin asentamaan koneisiinsa tunnistinlaitteet, jotka mahdollistavat verkkoselailun ainoastaan kiinalaisen henkilökortin avulla. Linux-asiantuntija Kai Puolamäki kommentoi Voimassa Linuxin avoimuuden houkuttelevuutta Kiinalle:

Windows on suljettu järjestelmä. Ehkäpä Kiinassa on ajateltu, että Linuxiin voi olla helpompi ujuttaa ikään kuin jotain ylimääräistä, jolla koneen ja verkon käyttöä voidaan tarkkailla.

Kiinassa ei välttämättä olla niin tarkkoja koodimuokkausten julkaisemisessa Red Hat Linuxia levitettäessä, jolloin nämä ylimääräiset toiminnallisuudet eivät kovin helposti paljastu. Mikäli näin toimitaan, niin samalla rikotaan tuotteen lisenssiehtoja, mikä on tietysti väärin.

Euroopan komissio julkaisi pitkään kaivatun päivitetyn version EUPL-lisenssistä tammikuussa. EUPL v1.1 sisältää pieniä, mutta kuitenkin merkittäviä ja selkeyttäviä muutoksia edeltäjäänsä nähden.

EUPL on Euroopan komission alaisuudessa valmisteltu eurooppalainen avoimen lähdekoodin copyleft-lisenssi. Se on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja siinä on huomioitu EU:n juridinen viitekehys, joten se on EU-maissa laillisesti pitävä lisenssi. EUPL on yhteensopiva mm. GPL 2.0:n kanssa.

Lisenssin suurimpia etuja täältä Euroopan perspektiivistä katsottaessa ovat monikielisyys ja EU:n lakien huomioiminen. Lisäksi lisenssi on hyvin kirjoitettu ja helppolukuinen. Myös juristeilta teksti on kerännyt kehuja.

EUPL 1.0:aan oli jäänyt mielestäni pieni kömmähdys lisenssin loppuosaan:

Euroopan komissio voi panna voimaan tämän lisenssin käännöksiä ja/tai sitovia uusia versioita sikäli kuin tämä on tarpeen ja kohtuullista. Lisenssin uudet versiot julkaistaan ainutkertaisella versionumerolla. Lisenssin uusi versio sitoo teitä heti kun tulette tietoiseksi sen julkaisemisesta.

Tämän voi tulkita niin, että uusi lisenssi tulisi automaattisesti voimaan jo julkaistuihin EUPL-lisensoituihin teoksiin. Kuulostaa aika hurjalta ehdolta olkoonkin, että lisenssin uusia versioita julkaisee Euroopan komissio. Joka tapauksessa teoksen lisensoija tai käyttäjä ei voisi varmuudella tietää teoksen lisenssiehtoja tulevaisuudessa. Pelkästään tämän ehdon vuoksi lisenssi ei ymmärtääkseni voisi saada OSI-hyväksyntää.

EUPL 1.1 tarjoaa tähän korjauksen parissakin kohtaa. Copyleft-ehto:

Jos lisenssinsaaja levittää ja/tai luovuttaa alkuperäisteosten teoskappaleita tai alkuperäisteoksiin perustuvia jälkiperäisteoksia, tämä levittäminen ja/tai luovuttaminen tapahtuu tämän lisenssin tai sen myöhemmän version ehdoilla, paitsi jos alkuperäisteosta levitetään nimenomaisesti lisenssin tämän version ehdoilla.

Ehto 13:

Euroopan komissio voi julkaista tästä lisenssistä muita kieliversioita ja/tai uusia versioita, sikäli kuin tämä on tarpeen ja kohtuullista, rajoittamatta tällä lisenssillä myönnettävien oikeuksien laajuutta. Lisenssin uudet versiot julkaistaan ainutkertaisella versionumerolla.

Enää ei siis todeta, että uusi lisenssiversio sitoo lisenssinsaajaa välittömästi. EUPL 1.1 tuo lisäksi mahdollisuuden käyttää teoksessa tiettyä EUPL-versiota.

EUPL 1.1:n puutteeksi voisi todeta sen, että lisenssi ei edelleenkään ota kantaa, milloin alkuperäisteoksen muuntelu synnyttää jälkiperäisteoksen, vaan viittaa kunkin maan tekijänoikeuslakiin:

Tässä lisenssissä ei määritellä, minkä laajuinen muuntelu tai riippuvuus alkuperäisteoksesta riittää luokittelemaan teoksen jälkiperäisteokseksi; tämä laajuus määritetään 15 kohdassa mainitussa maassa sovellettavassa tekijänoikeuslaissa.

Tilanteesta riippuen tämä voi aiheuttaa ikäviä tulkintatilanteita. Copyleftin mukaisesti jälkiperäisteokset on lisensoitava ko. copyleft-lisenssillä, joten tällä on usein suuri merkitys erityisesti liike-elämässä.

On mielenkiintoista nähdä kuinka EUPL:n käyttö yleistyy. Euroopassa julkinen sektori hyödyntää ja julkaisee avointa lähdekoodia koko ajan enemmän ja EUPL voi lyödä itsensä läpi ensin juuri julkisella sektorilla.

Yrityksille Euroopan komission tukema ja useilla kielillä saatavilla oleva EUPL voi olla houkutteleva, mikäli se ei rajoita yhteisökehitystä. Kehittäjäyhteisöt näkevät lisensseinä mieluiten tuttuja lisenssejä, kuten GPL 2.0 tai 3.0, Apache ja BSD ja vielä suhteellisen tuntemattoman EUPL-lisenssin käyttäminen teoksessa voi rajoittaa kehityshalukkuutta.