Avautuma

Valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton kokoamasta OpenOffice.org Portable -paketista on julkaistu uusi versio. Mielenkiintoista julkaisussa on, että se tehtiin EU:n OSOR Forgeen, johon pyritään kokoamaan julkisin varoin tuotetut ohjelmistot kaikkien käyttöön Euroopan laajuisesti. OpenOffice.org Portable -paketti on ensimmäinen suomalainen OSORissa julkaistu projekti.

OpenOffice.org Portable poikkeaa alkuperäisestä OpenOffice.orgista siinä, että sitä voidaan käyttää ohjelmaa asentamatta, esim. suoraan muistitikulta.

Seuraava suomalainen projekti OSOR Forgessa tulee olemaan Ixonoksen Oulun kaupungille toteuttama sähköinen asiointialusta, joka julkaistaan huomenna JulkIT-tapahtumassa.

COSS järjestää OpenOffice.org 3 -koulutuksen 28.5. Tampereella. Koulutus kestää yhden työpäivän ja se on suunnattu jonkin toimisto-ohjelmistopaketin perusteet omaaville henkilöille. Lisätietoja koulutuksesta COSSin sivuilla.

Ensi tiistaina 7.4. järjestetään Tampereella ICT-Werstas -aamuseminaari aiheella Microsoft-vapaa toimisto. Luvassa on pari alustusta aiheeseen, paneelikeskustelu ja oletettavasti värikästä keskustelua.

Alustajina toimivat Jarmo Rosenqvist Oy Arwidson Ab:stä ja Martti Karjalainen oikeusministeriöstä. Heidän lisäkseen paneeliin osallistuvat Miko Nieminen Nomovok Oy:stä ja Markku Piirtola Elisa Oyj:stä.

Rosenqvistilla on kokemusta Arwidsonin infran rakentamisesta avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Hän tulee jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan syistä avoimien ratkaisujen käyttöön.

Karjalainen puhuu oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönotosta: miksi OpenOffice aikoinaan valittiin, miten sen käyttö on ministeriössä sujunut ja mitä kaikki on maksanut ja mahdollisesti säästänyt.

Seminaarin ohjelmasta vastaa COSS ja se järjestetään yhteistyössä Teknologiakeskus Hermian, Luova Tampere -ohjelman ja Osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa.

Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen seminaarin kotisivuilla ensi perjantaihin 3.4. mennessä, joilla on nähtävissä myös osallistujaluettelo.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Hallitus on tehnyt linjauksen sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista ja tärkeäksi tekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa on nostettu avoimet arkkitehtuurit ja avoin lähdekoodi.

Hallituksen kannanotossa tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi 6.3.2009 todetaan sanatarkasti seuraavaa:

Lähtökohtana on, että sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden käytön helppous. Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita. Edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä.

Kyllä. Tämä on totta. Lukekaa itse liikenne- ja viestintäministeriön uutisesta (kannanotto pdf-muodossa).

Elämme oikeasti historiallista taitekohtaa, jossa jo aikaisemmat hyvät suositukset tuodaan aidosti käytäntöön. Näin uskon ja toivon.

Hallituksen kannanotto tarkoittaa, että avoimet tietotekniikkaratkaisut ja avoin lähdekoodi on otettava huomioon uusien järjestelmien suunnittelussa ja niitä tulee suosia IT-hankinnoissa.

Asiakkaat eivät enää siedä tilannetta, jossa toimittajat vetävät heitä narun jatkeena mersun perässä ja tekevät, asiakkaan kustannuksella, kaikkensa kilpailijoidensa pelaamiseksi ulos. Pitkään sitä on kestettykin.

Viime aikoina on tapahtunut useita ja ehkä yllättäviäkin avoimuutta edistäviä asioita monella rintamalla. YLE tuo jatkossa julkisin varoin tuotettua materiaalia suomalaisten muokattavaksi ja Mikael Jungner vertasi YLEn uutta strategiaa avoimeen lähdekoodin. Viime kuussa julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta julkaisi suosituksen avoimen lähdekoodin ohjelmien käytöstä julkisessa hallinnossa.

Näiden lisäksi meihin COSSissa ollaan oltu yhteydessä useilta mielenkiintoisilta tahoilta tiedustellen neuvoja avoimeen lähdekoodiin sekä avoimiin standardeihin ja rajapintoihin siirtymisestä.

Ja näitä tulee jatkossa koko ajan lisää.

OSOR.eu on julkaissut case studyn Suomen open source -keskus COSSista. Annoin kollegani Ilkka Lehtisen ohella haastattelun juttua varten.

COSS (Centre for Open Source Solutions) perustettiin vuoden 2003 lopussa ja varsinainen toiminta alkoi 2004 alussa. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti Osaamiskeskusohjelman huippuhankekilpailun voitto ja siitä saatu 150 000 euron rahoitus, joka oli tarkoitettu kahden vuoden ajalle. Katso Digitodayn uutinen aiheesta.

Huippuhankerahoituksella vakiinnutettiin COSSin toiminta ja luotiin avoimen lähdekoodin liiketoiminnan yritysverkosto, joka on kasvanut sittemmin yli 140 organisaation verkostoksi. Uusia jäseniä tulee tasaiseen tahtiin ja alkuvuonna COSSiin on liittynyt jo viisi uutta jäsentä.

Viime joulukuussa vietettiin COSSin viisivuotispäivää (ks. COSSin tiedote). Tänä aikana monet avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat jalostuneet todella varteenotettaviksi tai jopa ylivertaisiksi vaihtoehdoiksi suljetuille vastineillensa, avoimen lähdekoodin ohjelmia on saanut yhä useampaan tarpeeseen ja koko avoimen lähdekoodin idea ja mahdollisuudet on kasvattanut tunnettuuttaan.

Julkisella sektorilla on ihan aiheellisesti pidetty todella kovaa meteliä avoimuuden eduista ja yhteen toimittajaan ja teknologiaratkaisuun lukkiutumisen riskeistä. Monissa maissa onkin otettu käyttöön käytäntöjä ja suosituksia avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien ja rajapintojen hyödyntämisestä tai jopa vaatimisesta.

Samaan aikaan avoimen lähdekoodin ratkaisujen käytöstä yrityksissä on tullut monella arkipäivää, avoin lähdekoodi nostaa merkitystään yritysten liiketoiminnassa ja viimeisimpänä trendinä asiakkaat ovat alkaneet vaatia toimituksiin avoimen lähdekoodin lisensointimallia.

Mutta edelleen löytyy todella paljon niitä, jotka eivät ole kuulleetkaan avoimesta lähdekoodista, tai niitä jotka osaavat yhdistää sen ainoastaan ilmaisohjelmiin.  Tai niitä, jotka uskovat avoimen lähdekoodin tarkoittavan heikkoa laatua ja vaativan ylivertaista teknistä osaamista itseltä. Ja niitä, jotka eivät ole kuulleetkaan, että yritykset tarjoaisivat kaupallisia palveluja avoimen lähdekoodin ratkaisuille.

Työtä siis riittää ja COSS omalla toiminnallaan edistää avoimemman tietotekniikan tunnettuutta ja hyödyntämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Lue COSSin case-juttu OSOR.EU:n sivuilta: OSOR.EU: COSS Competence Centre Finland: More than just “five guys holding a torch”

COSSin Kesäkoodin hakuaikaa on pidennetty. Työhakemukset on lähetettävä sähköpostitse COSSin Sanna Heiskaselle (sanna.heiskanen (at) coss.fi) 2.3. klo 00:00 mennessä eli viimeistään tulevana sunnuntaina.

Mikä Kesäkoodi? Lue FAQ.

Yritykset ovat kertoneet palkkaavansa  kesätyöntekijöitä tänä vuonna entistä vähemmän, joten Kesäkoodi voi tarjota oma-aloitteisille ja itsenäisille puurtajille mielekästä tekemistä kesäksi.

Oma-aloitteisuutta tarvitaan, sillä COSSin Kesäkoodissa hakijan on itse keksittävä tekemistä kolmeksi kuukaudeksi ja kirjattava tämä hakemuksen muotoon. Toisaalta tämä tarjoaa aidon mahdollisuuden työskennellä juuri itseä kiinnostavan projektin parissa.

Ja siitä vielä maksetaan, viime vuonna 1800 e/kk.

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA julkaisi tänään JHS-suosituksen Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa (ent. Avoimen lähdekoodin hankintaopas). Suositus tottelee nimeä JHS 169 ja on saatavilla osoitteessa http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs169.

Suosituksen toteuttamista koordinoi COSS ja itse toimin hankkeen projektipäällikkönä. Kirjoitustyöhön osallistui useita henkilöitä ja työn kommentointia ja ideointia varten perustettiin työryhmä, jossa mukana olivat valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Hansel, Suomen Kuntaliitto sekä Lahden, Oulun ja Uudenkaupungin kaupungit.

Julkaistu suositus on ensimmäinen avointa lähdekoodia käsittelevä JHS-suositus, mutta ensimmäinen tämän aiheen suositus se ei Suomessakaan ole. Jo vuonna 2003 valtiovarainministeriö julkaisi suosituksen valtion tietojärjestelmien koodin ja rajapintojen avoimuudesta, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Räätälöityjä ohjelmistoja tilattaessa tulisi harkita vaihtoehtona järjestelmän rakennuttamista avoimen lähdekoodin menetelmin. Erityisen varteenotettava vaihtoehto avoimen lähdekoodin järjestelmä on silloin, kun on kyse useiden hallinnon organisaatioiden tarvitsemasta palvelusta, järjestelmän avoimen lähdekoodin komponentteja on olemassa tai järjestelmän läpinäkyvyydellä on erityistä merkitystä.

Silloinkin, kun järjestelmää ei rakenneta avoimen lähdekoodin menettelyin, tulisi pitää huolta siitä, että tilaaja saa oikeuden järjestelmän lähdekoodin hallussapitoon sekä järjestelmämuutosten tekemiseen ja teettämiseen.

Aina kun mahdollista tulisi järjestelmät rakentaa niin, että ei ajauduta yksittäisen toimittajan suljetun rajapinnan takia riippuvaisiksi kyseisen toimittajan järjestelmistä. Järjestelmäkomponentteja ja kokonaisia järjestelmiä tulisi olla mahdollista tarvittaessa vaihtaa.

Erittäin hyviä suosituksia, joihin soisi jokaisen IT-hankintoja toteuttavan perehtyvän. Todellisuus on ollut karumpi: avoimuudesta ei ole ollut usein tietoakaan julkisen sektorin IT-hankinnoissa. Suomeksi sanoen suositus ei ole mennyt syystä tai toisesta perille.

Nyt julkaistu ohjeistus antaa seuraavat suositukset ohjelmistohankintoihin:

1. Huomioi ohjelmistojen jakaminen ja uudelleenkäyttö hankinnoissa
   Ohjelmiston hankinta kannattaa tehdä siten, että hankittava ohjelmisto voidaan tarvittaessa jakaa hallinnon ja kansalaisten keskuudessa. Parhaiten ohjelmiston jakamisen edellytykset turvataan käyttämällä avoimen lähdekoodin lisenssejä.
2. Julkaise muokatut ohjelmistot avoimella lisenssillä
   Kun avoimeen ohjelmistoon tehdään tai teetetään muutoksia ja lisäyksiä, tulee kehitystulokset julkaista avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei kehitystyön sulkemiseen ole erityistä perustetta, esim. tietoturva tai tietosuoja.
3. Käytä avoimia standardeja ja rajapintoja
   Avoimia standardeja ja rajapintoja käyttämällä varmistetaan mahdollisimman suuri liikkumavara tulevaisuudessa.
4. Tarkista lisenssin avoimuus
   Avointa ohjelmistoa hankittaessa on tarkistettava, että ohjelmiston lisenssi täyttää Open Source Initiativen avoimen lähdekoodin määritelmän. Markkinoilla on ohjelmistoja, joita markkinoidaan avoimina, vaikka niitä ei saa muokata tai jaella edelleen. OSI:n hyväksymien avoimen lähdekoodin lisenssien lista on osoitteessa http://www.opensource.org/licenses.
5. Varmista riittävä asiantuntemus käyttöönotossa
   Ohjelmiston omatoimisessa käyttöönotossa on huolehdittava, että käyttäjäorganisaatiolla on riittävästi omaa osaamista ja resursseja evaluoida vaihtoehtoiset ratkaisut ja suorittaa käyttöönotto. Useimmissa tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankkiminen on suositeltavaa.
6. Kartoita ja vertaile vaihtoehtoja
   Tarjolla oleviin vaihtoehtoihin tulee perehtyä huolellisesti ennen ohjelmiston valintaa ja verrata niiden ominaisuuksia organisaation tarpeisiin. Kannattaa myös kartoittaa muiden organisaatioiden kokemuksia ja suunnitelmia vastaavista hankinnoista. Yhteistyöhön kannattaa pyrkiä – voidaan esimerkiksi sopia kustannusten jakamisesta
7. Selvitä tietoturvariskit
   Mikäli käyttöön otettava ohjelmisto on osa kriittistä infrastruktuuria tai siinä käsitellään salaista tietoa, tulee varmistaa, ettei lähdekoodin avoimuus muodosta uhkaa tietoturvalle tai tietosuojalle.

On selvää, että työ asian puolesta ei pääty tähän, vaan seuraavaksi suositus on saatava mahdollisimman monen tietoisuuteen ja sen antamat opit aktiiviseen käyttöön.

Lisätietoja suosituksen julkaisusta on valtiovarainministeriön tiedotteessa ja COSSin tiedotteessa. Kommentteja myös suosituksen kirjoitustyössä mukana olleen Ville Oksasen blogissa.

Haku COSSin perinteiseen Kesäkoodiin on alkanut. Nyt on jokaisella osaavalla opiskelijalla mahdollisuus saada unelmien kesätyöpaikka, jossa kohtuullista korvausta vastaan saa touhuta vaikka sitten sen oman suosikki open source -projektinsa parissa. Aina kannattaa hakea.

Lisätietoja COSSin tiedotteesta:

Kesäkoodi 2009 haku on alkanut!

Oletko sinä se, joka pääsee koodaamaan haluamaansa projektiin ja luomaan arvokkaita kontakteja yritysmaailmassa?

Suomen open source -keskus COSS (Centre for Open Source Solutions) ja joukko yrityksiä palkkaavat opiskelijoita kesäksi koodaamaan open source -projekteihin. Tänä vuonna sponsoroimassa ovat ainakin Nokia Siemens Networks, Saunalahti ja Ixonos.

Opiskelijat saavat itse ehdottaa sekä projektia että siihen liittyviä tehtäviä, joita haluaisivat “kesätyönään” tehdä. Vaikka projekteja ei ole ennalta määrätty, painotetaan valinnoissa tunnettuja ja liiketoiminnallisesti jo kannuksensa hankkineita projekteja. Oletusarvoisesti projektin koon tulee olla kolmen kuukauden mittainen ja kuukausipalkkio on noin 1 800 euroa. Palkkio on veronalaista tuloa ja työt tehdään omalla koneella kotoa käsin.

Työhakemukset osoitetaan COSSille, osoitteeseen sanna.heiskanen (at) coss.fi, ja niitä otetaan vastaan 20.2.2009 asti. Lisätietoja hakuprosessista ja kesäkoodista yleensäkin löytyy osoitteesta http://www.coss.fi/kesakoodi.

Vuoden 2008 Kesäkoodin tulokset olivat huikeat. Antti Kaijanmäen Kesäkoodi-projekti oli yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista. Työ on jo julkaistu osana Ubuntu 8.10 -version parannettua verkkoasetusten hallintatyökalua, Network Manageria. Kaijanmäen lisäksi vuoden 2008 Kesäkoodiin osallistuivat Juuso Alasuutari, joka kehitti LASH Audio Session Handleria, Sakari Bergen, jonka projekti käsitteli Ardouria, Niklas Laxström, joka kehitti MediaWikin päälle rakennettua yhteistyöhön perustuvaa käännösalustaa ja Olli Savolainen, jonka Moodle Quiz -projektissa panostettiin käyttäjäkeskeisyyteen.

Tutkimusyhtiö Gartner on julkaissut uusia arvioitaan avoimen lähdekoodin käytöstä yrityksissä. Gartnerin mukaan 85 % yrityksistä käyttää tällä hetkellä avoimen lähdekoodin ohjelmia ja lopun 15 %:n uskotaan ottavan avoimen lähdekoodin ratkaisuja käyttöön tulevan 12 kk aikana.

Gartnerin luvut ovat tasapainossa kansallisen ohjelmistoyrityskartoituksen lukemien kanssa. Ohjelmistoyrityskartoituksessa ilmeni, että vuonna 2007 n. 75 % suomalaisista ohjelmistotaloista käytti avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Suurin huomio Gartnerin tutkimuksessa ei ole kuitenkaan kiinnittynyt näihin lukuihin, vaan Gartnerin lausuntoon, että 69 % avointa lähdekoodia käyttävistä yrityksistä altistaa itsensä erittäin suurelle riskille rikkoa aineettomia oikeuksia (IPR).

Gartner perustelee lausuntoaan sillä, että näillä yrityksillä ei mm. ole virallista toimintaohjetta avoimen lähdekoodin ohjelmien hankintaan eikä proseduuria ohjelmien IPR-riskien ja tukeen liittyvien riskien tunnistamiseksi.

Glyn Moody on tuominnut Gartnerin kommentin FUDina ja Matt Asay peesaa Moodya. Herrat äimistelevät Gartnerin pelonlietsontaa ja riskien suurentelua avoimen lähdekoodin käytössä. Onhan niin, että suurin osa avoimen lähdekoodin ohjelmia käyttävistä yrityksistä pelkästään käyttää ohjelmia sellaisenaan, jolloin riski esim. oman koodin julkaisuvelvollisuuteen on nolla. Sourcesensen Gianugo Rabellino siirtää FOSSBazaarin blogissaan keskustelun IPR:istä käytäntöön ja tekniikkaan.

Gartner osuu sikäli oikeaan, että myös avoimen lähdekoodin käyttö on oltava hallittua. Hälläväliä-meiningillä vahvasti vastavuoroisella lisenssillä (kuten GPL) lisensoitua koodia voi mennä yrityksen strategian kannalta vääriin paikkoihin (asiakkaille jaeltaviin tuotteisiin).

Jo yrityksen toiminnan ja tietotaidon kehittämiseksi sen on hyvä tietää, mitä avoimen lähdekoodin ohjelmia yrityksessä hyödynnetään, mihin tarkoituksiin ja ketkä vastaavat ohjelman kehittämisestä ja tarjoavat sille tukea. Mm. FOSSBazaar pyrkii tarjoamaan tietoa ja työkaluja avoimen lähdekoodin parempaan hallintaan.

Ylimääräistä pelkoa avoimen lähdekoodin käytöstä ei kannata potea. Esimerkiksi lisenssinhallinnan kannalta avoimen lähdekoodin lisenssit ovat paljon suljetun koodin lisenssejä helpompia, koska ne ovat ikuisia eivätkä sisällä esimerkiksi käyttäjämäärään tai laitteistoon (esim. palvelinkoneen prosessorimäärä) sidottuja rajoitteita.

Openmind järjestettiin osana MindTrek-konferenssia Tampereella lokakuun alussa. Meidän järjestäjien näkökulmasta konferenssi sujui hyvin, joskin aina jää parannettavaa seuraavaan vuoteen.

Openmindissa keskiöön tänä vuonna nousivat julkinen sektori, mobiili internet ja avoimen lähdekoodin hallittu hyödyntäminen. Tapahtumassa oli useita erinomaisia esityksiä, mutta ohjelmaa oli yhdelle päivälle liikaakin. Tästä kärsivät loppupäivän esiintyjät, kuten ansiokkaat COSS-kesäkoodarit ja salamapuheiden pitäjät. Ensi vuodelle on luvassa tarkennuksia mm. näihin.

Erityisen ilahduttavaa oli nähdä ja aistia runsas keskustelu ja hyrinä osallistujien keskuudessa. Usein uudet kontaktit ja keskusteluissa syntyneet ideoiden siemenet ovat tapahtumien arvokkainta antia ja parhaita tuliaisia työpaikoille vietäviksi.

Alla linkkejä verkossa oleviin Openmind-materiaaleihin. Mikäli haluat julkaista Openmindissa/MindTrekissä ottamiasi kuvia Flickr:ssä, niin varusta kuvasi tagilla “openmind08″ ja/tai “mindtrek08″, jotta muutkin löytävät ne.

Esitykset:
Openmind presentations

Blogeissa:
Martin Michlmayr: Amazing figures on the open source adoption in Finland
Roberto Galoppini: Open Source Conference: notes from OpenMind

Kuvia:
Flickr, Openmind08
Flickr, Mindtrek08

Vuosittaisen kansallisen ohjelmistoyrityskartoituksen (OSKARI) tuloksia avoimen lähdekoodin hyödyntämisen osalta suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä saatiin kuulla lokakuun Openmindissa (esitys ladattavissa (pdf).

Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan marraskuussa (lehdistötiedote (pdf)), mutta maistiaisia voi käydä katsastamassa projektin sivuilta ja lehdistötilaisuuden esityksestä (pdf).

Ohjelmistoyrityskartoitus tehtiin nyt 11. kertaa. Tutkimuksen teki Teknillisen korkeakoulun ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio yhteistyössä Turun Yliopiston, Tampereen Teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun SoberIT-laboratorion kanssa.

Vuoden 2008 tutkimuksen rahoittivat Teknologiateollisuus ry, Tekes, Microsoft Oy, COSS Finland (The Finnish Centre for Open Source Solutions), Ohjelmistoyrittäjät ry, Tietotekniikan liitto ry, Culminatum Ltd Oy, JPT kansallinen klusteri (Hermia), Salon Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Rahoittajien lisäksi asiantuntemuksensa kartoituksen käyttöön antoivat ETLA, TEM ja Tilastokeskus.

Openmindissa esitellyistä tuloksista käy ilmi, että 75 % suomalaisista ohjelmistoyrityksistä käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia (13 % vuonna 2000). Käytön määrä on 19,96 %:lla yrityksistä arvioitu luokkaan “very much”.

Hieman alle 50 %:lla on avointa lähdekoodia omassa tarjoomassaan. Huomattavaa kasvua on tullut tässäkin aikaisemmin samassa kyselyssä saatuun 20 %:iin.

Avoimen lähdekoodin tuotebisnes ei ole yrityksille kovinkaan tuttua, ja yleisintä on kehittää ja ylläpitää avoimeen lähdekoodiin perustuvia tuotteita. Avoimen lähdekoodin komponentteja tarjoomassaan käyttävät yritykset arvioivat olevansa muita innovatiivisempia

Tärkeä huomio oli, että yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Avointa lähdekoodia hyödyntävät siis sekä pienet että isot yritykset.

OSOR.EU:hun uutisia toimittava Gijs Hillennus otti COSSiin yhteyttä tutkimuksen open source -tulosten tiimoilta ja pyysi kommentteja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä Suomen julkishallinnossa. Vastasin Hilleniukselle ja uutinen on luettavissa OSORin sivuilta.

Linkkejä:
National Software Industry Survey
OSOR.EU: FI: ‘Increase of open source by companies spurs public administrations’