Avautuma

Vuosittaisen kansallisen ohjelmistoyrityskartoituksen (OSKARI) tuloksia avoimen lähdekoodin hyödyntämisen osalta suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä saatiin kuulla lokakuun Openmindissa (esitys ladattavissa (pdf).

Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan marraskuussa (lehdistötiedote (pdf)), mutta maistiaisia voi käydä katsastamassa projektin sivuilta ja lehdistötilaisuuden esityksestä (pdf).

Ohjelmistoyrityskartoitus tehtiin nyt 11. kertaa. Tutkimuksen teki Teknillisen korkeakoulun ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio yhteistyössä Turun Yliopiston, Tampereen Teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun SoberIT-laboratorion kanssa.

Vuoden 2008 tutkimuksen rahoittivat Teknologiateollisuus ry, Tekes, Microsoft Oy, COSS Finland (The Finnish Centre for Open Source Solutions), Ohjelmistoyrittäjät ry, Tietotekniikan liitto ry, Culminatum Ltd Oy, JPT kansallinen klusteri (Hermia), Salon Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Rahoittajien lisäksi asiantuntemuksensa kartoituksen käyttöön antoivat ETLA, TEM ja Tilastokeskus.

Openmindissa esitellyistä tuloksista käy ilmi, että 75 % suomalaisista ohjelmistoyrityksistä käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia (13 % vuonna 2000). Käytön määrä on 19,96 %:lla yrityksistä arvioitu luokkaan “very much”.

Hieman alle 50 %:lla on avointa lähdekoodia omassa tarjoomassaan. Huomattavaa kasvua on tullut tässäkin aikaisemmin samassa kyselyssä saatuun 20 %:iin.

Avoimen lähdekoodin tuotebisnes ei ole yrityksille kovinkaan tuttua, ja yleisintä on kehittää ja ylläpitää avoimeen lähdekoodiin perustuvia tuotteita. Avoimen lähdekoodin komponentteja tarjoomassaan käyttävät yritykset arvioivat olevansa muita innovatiivisempia

Tärkeä huomio oli, että yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Avointa lähdekoodia hyödyntävät siis sekä pienet että isot yritykset.

OSOR.EU:hun uutisia toimittava Gijs Hillennus otti COSSiin yhteyttä tutkimuksen open source -tulosten tiimoilta ja pyysi kommentteja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä Suomen julkishallinnossa. Vastasin Hilleniukselle ja uutinen on luettavissa OSORin sivuilta.

Linkkejä:
National Software Industry Survey
OSOR.EU: FI: ‘Increase of open source by companies spurs public administrations’

OSOR (Open Source Observatory and Repository) on julkaissut luonnoksen oppaasta julkisille avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnoille. Suomen vastaava opas julkaistiin kommentointia varten vajaa pari viikkoa sitten, joten EU-tason opusta on työstetty samoihin aikoihin kotimaisen oppaan kanssa. Itse sain tiedon siitä kuitenkin vasta pari viikkoa sitten.

Suosittelen tutustumaan: OSOR Guidelines: Public procurement and Open Source Software.

Oppaassa viitataan mm. tutkimustuloksiin, joiden mukaan suljettuja ohjelmistoratkaisuja sääntöjen vastaisesti suositaan tarjouspyynnöissä (LinuxMagazine). Tämä voi poikia jatkossa oikeusjuttuja, sillä monissa tarjouspyynnöissä on lain vastaisesti vaadittu nimeltä mainittujen ohjelmistoyhtiöiden tuotteita. Tiettyjen tuotteiden suosiminen syrjii muita tarjoajia ja pahimmillaan lukitsee asiakkaan yhden toimittajan varaan.

Rishab Ghosh, yksi OSOR Guidelinesin kirjoittajista, totetaa:

“It is like requesting the latest Volkswagens and then expecting that everyone can sell these. We all know only Volkswagen dealers can do so.”

Vastaavat tarjouspyynnöt eivät ole tuntemattomia Suomessakaan.

OSOR-opasta voi kommentoida 5.11.2008 saakka. Kotimaista Avoimen lähdekoodin hankintaopasta voi kommentoida 10.11.2008 saakka.

Haluatko pysyä kärryillä Euroopan julkisen sektorin open source -asioista? Mikäli vastaus on kyllä, niin kannattaa tilata OSORin kuukausittainen uutiskirje. Kirjeen voi tilata osoitteessa http://ec.europa.eu/idabc/register. Uutiskirjeen tilaamiseksi on ruksitettava kohta “OSOR news roundup (monthly e-mail on open source news provided by osor.eu)“.

Uutiskirjeen sisältämät uutiset ja case-kuvaukset ovat nähtävillä OSORin sivuilla heti niiden julkaisun jälkeen ja ne on myös tilattavissa RSS-syötteinä ko. sivuilta.

Amsterdam on käynnistänyt viimeisen testin suunnitelmissaan siirtyä käyttämään kaikissa kaupunginhallinnon 10 000 tietokoneessa avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Testikäyttäjien suunnalta on jo kuulunut ylistäviä kommentteja. Nyt ajettavien testien perusteella kaupunginvaltuusto tekee päätöksen siirtymisestä kaikissa tietokoneissa avoimeen lähdekoodiin. Tulee projektille vihreää valoa tai ei, niin joka tapauksessa Amsterdamin suunnitelmat ja kokeilut ovat jo herättäneet positiivista huomiota muissa kaupungeissa ja myös ministeriöissä.

Amsterdamin “Open Desktopin” alla pyörii SUSE Linux Enterprise Desktop. Esimerkiksi toimistosovelluksina käytetään OpenOffice.org Writeria ja Calcia, web-selaimena hyrrää Mozilla Firefox ja kuvankäsittely hoidetaan GIMPillä.

Lue uutinen OSORin sivuilta

EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes painotti eilisessä puheessaan Open Forum Europen aamiaisseminaarissa standardien avoimuuden merkitystä. Hän sanoo standardien olevan yhteentoimivuuden perusta ja julkishallinnon olevan tärkeässä asemassa esimerkin näyttämisessä ja demokratian vaalimisessa myös teknologisissa kysymyksissä.

[...] I fail to see the interest of customers in including proprietary technology in standards when there are no clear and demonstrable benefits over non-proprietary alternatives.

When open alternatives are available, no citizen or company should be forced or encouraged to use a particular company’s technology to access government information.

No citizen or company should be forced or encouraged to choose a closed technology over an open one, through a government having made that choice first.

Better, much better, than trying to sort out these problems, is preventing them from arising. And we all have a responsibility to ensure that this type of perpetual lock-in does not happen, and, where it does happen, we have a responsibility to minimise the damage.

Katso lisää Digitodayn ja Tietokoneen uutisista.

Globalisation Institute on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin (koko artikkeli, PDF), jossa kyseenalaistetaan nykyään vallalla oleva käyttöjärjestelmä- ja tietokonekaupan yhdistäminen.

Peruskuluttajilla ei ole nykyään juurikaan keinoja hankkia pc:tä ilman Microsoftin käyttöjärjestelmää. Tämä on johtanut Microsoftin käyttöjärjestelmien monopoliasemaan ja mitättömään kilpailutilanteeseen, joka vähentää innovaatioita ja haittaa vaihtoehtojen tulemista markkinoille. Todellinen kilpailu synnyttäisi parempia tuotteita ja parantaisi kilpailevien tuotteiden yhteensopivuutta.

Competition would encourage open standards and interoperability as vendors would, for competitive reasons, want their products to interact with other vendors’ products.

Edullisempia vaihtoehtoja tarjavien kilpailijoiden on vaikea saada etua halvemmista hinnoistaan, koska asiakkaille on jo pakkosyötetty Windows uuden tietokoneen mukana. Globalisation Institute ehdottaakin, että EU:ssa päätös käyttöjärjestelmävalinnasta pitäisi antaa kuluttajalle, joka voisi asentaa haluamansa (ja budjettiinsa sopivimman) käyttöjärjestelmän koneen oston jälkeen esim. DVD:ltä.

Toivoisin todella, että tällaiseen tilanteeseen päästäisiin. Aito kilpailu hyödyttäisi loppukäyttäjiä, jotka saisivat parempia tuotteita edullisempaan hintaan. Optimitilanteessa myös Microsoft joutuisi oikeasti innovoimaan monopoliasemassa oleviaan tuotteitaan, mitä ei Euroopan unionin kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan ole tapahtunut:

Recent years have certainly seen innovation in high technology markets but largely in areas that Microsoft does not control.

Euroopan komissio julkaisi viime marraskuussa 287-sivuisen raportin open source -ohjelmistojen kansantaloudellisesta vaikutuksesta innovaatioihin ja kilpailuun ICT-sektorilla EU:ssa. Asayn ja Aslettin blogikirjoitukset aktiivisimmista avoimen lähdekoodin tuottajista muistuttivat raportin olemassaolosta.

Raportti sisältää mielenkiintoisia tilastoja avoimen lähdekoodin kontribuoijista. Vuonna 2005 avoimen lähdekoodin julkaisijoista 62 % oli yksityisiä, 19 % yrityksiä, 6 % yliopistoja ja 8 % yhteisöjä (loput olivat tuntemattomia tai muita). Lukuja katsoessa kannattaa huomioida seuraava:

This is based on copyright and credit claims, so it may under-represent contributions of individuals who (as many do) forget to claim credit or copyright, or assign it to a foundation or company. On the other hand, contributions from very small firms are often done in the name of the individual contributors or, for some projects (such as Zope) in the name of an umbrella “foundation”. Finally, employees of some companies may contribute without crediting their employers; it is not clear whether this is really a company contribution, though, unless the company makes a conscious choice not to claim credit or copyright of code contributed by employees.

Raportissa on myös esitetty yrityskohtainen panos open source -ohjelmistoihin, jonka mukaan Sun osallistuu ylivoimaisesti eniten open source -ohjelmistojen kehittämiseen. Alla kymmenen kärki:

Rank Name                   Person-months Cost (mil euro)1    sun microsystems inc.  51372         3122    ibm corp.              14865         903    red hat corp.          9748          594    silicon graphics corp. 7736          475    sap ag                 7493          466    mysql ab               5747          357    netscape comm. corp.   5249          328    ximian inc.            4985          309    realnetworks inc       4412          2710   At&t                   4286          26

Enpä olisi arvannut, että Silicon Graphics ja SAP sijoittuvat viiden kärkeen. RealNetworksin sijoitusta lienee nostanut panostus Helixiin.

Kaiken kaikkiaan raportti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta työltä, johon pitää tutustua tarkemminkin.