Avautuma

Euroopan komissio julkaisi pitkään kaivatun päivitetyn version EUPL-lisenssistä tammikuussa. EUPL v1.1 sisältää pieniä, mutta kuitenkin merkittäviä ja selkeyttäviä muutoksia edeltäjäänsä nähden.

EUPL on Euroopan komission alaisuudessa valmisteltu eurooppalainen avoimen lähdekoodin copyleft-lisenssi. Se on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja siinä on huomioitu EU:n juridinen viitekehys, joten se on EU-maissa laillisesti pitävä lisenssi. EUPL on yhteensopiva mm. GPL 2.0:n kanssa.

Lisenssin suurimpia etuja täältä Euroopan perspektiivistä katsottaessa ovat monikielisyys ja EU:n lakien huomioiminen. Lisäksi lisenssi on hyvin kirjoitettu ja helppolukuinen. Myös juristeilta teksti on kerännyt kehuja.

EUPL 1.0:aan oli jäänyt mielestäni pieni kömmähdys lisenssin loppuosaan:

Euroopan komissio voi panna voimaan tämän lisenssin käännöksiä ja/tai sitovia uusia versioita sikäli kuin tämä on tarpeen ja kohtuullista. Lisenssin uudet versiot julkaistaan ainutkertaisella versionumerolla. Lisenssin uusi versio sitoo teitä heti kun tulette tietoiseksi sen julkaisemisesta.

Tämän voi tulkita niin, että uusi lisenssi tulisi automaattisesti voimaan jo julkaistuihin EUPL-lisensoituihin teoksiin. Kuulostaa aika hurjalta ehdolta olkoonkin, että lisenssin uusia versioita julkaisee Euroopan komissio. Joka tapauksessa teoksen lisensoija tai käyttäjä ei voisi varmuudella tietää teoksen lisenssiehtoja tulevaisuudessa. Pelkästään tämän ehdon vuoksi lisenssi ei ymmärtääkseni voisi saada OSI-hyväksyntää.

EUPL 1.1 tarjoaa tähän korjauksen parissakin kohtaa. Copyleft-ehto:

Jos lisenssinsaaja levittää ja/tai luovuttaa alkuperäisteosten teoskappaleita tai alkuperäisteoksiin perustuvia jälkiperäisteoksia, tämä levittäminen ja/tai luovuttaminen tapahtuu tämän lisenssin tai sen myöhemmän version ehdoilla, paitsi jos alkuperäisteosta levitetään nimenomaisesti lisenssin tämän version ehdoilla.

Ehto 13:

Euroopan komissio voi julkaista tästä lisenssistä muita kieliversioita ja/tai uusia versioita, sikäli kuin tämä on tarpeen ja kohtuullista, rajoittamatta tällä lisenssillä myönnettävien oikeuksien laajuutta. Lisenssin uudet versiot julkaistaan ainutkertaisella versionumerolla.

Enää ei siis todeta, että uusi lisenssiversio sitoo lisenssinsaajaa välittömästi. EUPL 1.1 tuo lisäksi mahdollisuuden käyttää teoksessa tiettyä EUPL-versiota.

EUPL 1.1:n puutteeksi voisi todeta sen, että lisenssi ei edelleenkään ota kantaa, milloin alkuperäisteoksen muuntelu synnyttää jälkiperäisteoksen, vaan viittaa kunkin maan tekijänoikeuslakiin:

Tässä lisenssissä ei määritellä, minkä laajuinen muuntelu tai riippuvuus alkuperäisteoksesta riittää luokittelemaan teoksen jälkiperäisteokseksi; tämä laajuus määritetään 15 kohdassa mainitussa maassa sovellettavassa tekijänoikeuslaissa.

Tilanteesta riippuen tämä voi aiheuttaa ikäviä tulkintatilanteita. Copyleftin mukaisesti jälkiperäisteokset on lisensoitava ko. copyleft-lisenssillä, joten tällä on usein suuri merkitys erityisesti liike-elämässä.

On mielenkiintoista nähdä kuinka EUPL:n käyttö yleistyy. Euroopassa julkinen sektori hyödyntää ja julkaisee avointa lähdekoodia koko ajan enemmän ja EUPL voi lyödä itsensä läpi ensin juuri julkisella sektorilla.

Yrityksille Euroopan komission tukema ja useilla kielillä saatavilla oleva EUPL voi olla houkutteleva, mikäli se ei rajoita yhteisökehitystä. Kehittäjäyhteisöt näkevät lisensseinä mieluiten tuttuja lisenssejä, kuten GPL 2.0 tai 3.0, Apache ja BSD ja vielä suhteellisen tuntemattoman EUPL-lisenssin käyttäminen teoksessa voi rajoittaa kehityshalukkuutta.

Huomasin vasta nyt, että Software Freedom Law Center (SFLC) v. Verizon Communications Inc. -oikeusjutussa on päästy toukokuussa sopuun oikeussalin ulkopuolella.

Kirjoitin viime vuoden lopulla, että Verizon ei ollut täyttänyt GPL:n lähdekoodien julkaisuvelvoitetta asiakkaille jakaman langattoman reitittimen osalta. Tästä laitteen sisältämän BusyBox-ohjelmiston kehittäjät eivät tietenkään pitäneet ja SFLC otti asian ajettavakseen.

Verizon on toiminut tapauksessa ainoastaan laitteiden jakelijana asiakkailleen. Laitteet on toimittanut Actiontec Electronics, joka on nyt sopinut SFLC:n kanssa

• nimeävänsä organisaatiostaan vastuullisen henkilön valvomaan GPL-lisenssiehtojen noudattamista,
• julkaisevansa www-sivuillaan levitetyn BusyBox-version lähdekoodit,
• tuovansa asiakkaidensa (ml. Verizon) tietoisuuteen heidän oikeutensa GPL-lisensoituun ohjelmistoon ja
• maksavansa korvauksia asianomistajille (korvaussummaa ei ole julkistettu).

Software Freedom Law Center (SFLC) on julkaissut juridisen oppaan open source ja free software -projekteja varten.

The guide, written by members of SFLC’s staff, covers a variety of legal topics and their practical application to free software development. These topics include copyrights and licensing, organizational structure, patents, and trademarks.

Opas kattaa sisällysluettelon perusteella yleisimmät open sourcen ympärillä pyörivät juridiset kysymykset. Kovin syvällistä käsittelyä kukin aihe ei saa, vaan opas toimii pikemminkin nopealukuisena esittelynä kuhunkin aiheeseen tarjoten samalla käytännönläheisiä vinkkejä ja suosituksia.

A Legal Issues Primer for Open Source and Free Software Projects on vapaasti saatavilla HTML-, PDF- ja PS-muodoissa Software Freedom Law Centerin sivustolla.

Mark Radcliffe on listannut mielestään merkittävimmät juridiset tapaukset avoimen lähdekoodin maailmassa vuodelta 2007.

1. Publication of GPLv3
2. SCO’s Attack on Linux Collapses
3. First Legal Opinion on Enforcing a FOSS License
4. First US Lawsuit to Enforce GPLv2
5. First Patent Infringement Lawsuit by Patent Trolls against FOSS Vendors
6. First Patent Lawsuit by a Commercial Competitor against a FOSS Vendor
7. Microsoft Obtains Approval of Two Licenses by OSI
8. German Court Finds that Skype Violates GPLv2
9. New License Options
10. Creation of Linux Foundation

Radcliffen blogissa on kerrottu jokaisesta tapauksesta lyhyesti.

Xterasys on päässyt sopuratkaisuun BusyBox-kehittäjiä edustavan Software Freedom Law Centerin (SFLC) kanssa aikaisemmin raportoimassani GPL-rikkomustapauksessa.

Xterasys on suostunut keskeyttämään BusyBoxin binäärien jakelun, kunnes SFLC on varmistanut, että Xterasys on julkaissut kaikki lisenssin kattamat lähdekoodit www-sivuillaan. Lisäksi Xterasys on sitoutunut nimittämään sisäisen avoimen lähdekoodin noudattamisesta vastaavan työntekijän seuraamaan ja varmistamaan GPL:n ehtojen täyttymisen. Xterasys tiedottaa myös aikaisemmille asiakkailleen kaikista heidän oikeuksistaan GPL-lisensoituun BusyBoxiin liittyen. Lisäksi yritys maksaa jutun kantajalle korvauksia.

Software Freedom Law Center (SFLC) jatkaa edelleen oikeusjuttujen nostamista BusyBox-kehittäjien tekijänoikeuksien loukkauksista. Nyt kohteena on ensimmäistä kertaa iso yritys, Verizon Communications.

SFLC:n mukaan Verizonin asiakkailleen jakelema langaton reititin sisältää GPL-lisensoidun BusyBox-ohjelmiston, mutta Verizon ei ole laittanut GPL:n vaatimusten mukaisesti ohjelmiston lähdekoodeja saataville. SFLC huomautti Verizonia asiasta 16.11., mutta yritys jätti reagoimatta siihen. Niinpä SFLC nosti syytteen 5.12.

Tämä on jo neljäs SFLC:n nostama BusyBox-kanne lyhyen ajan sisään. Monsoon Multimedia suostui noudattamaan GPL:n ehtoja, eikä oikeuteen asti menty. Xterasys Corporationin ja High-Gain Antennas, LLC:n tapaukset ovat vielä avoinna.

Syyskuussa Yhdysvalloissa oli lähellä toteutua maan ensimmäinen GPL-lisenssiä koetteleva oikeusjuttu, kun Software Freedom Law Center (SFLC) haastoi Monsoon Multimedian GPL-lisensoidun BusyBox-ohjelmiston lisenssirikkomuksista. Pian haasteen jälkeen Monsoon Multimedia sopi jutun SFLC:n kanssa.

Eilen SFLC tiedotti kahta uutta yritystä koskevista haasteista liittyen jälleen BusyBoxin lisenssirikkomuksiin. Haasteen saaneet yritykset ovat Xterasys Corporation ja High-Gain Antennas, LLC, jotka ovat jatkaneet BusyBox-ohjelmiston levittämistä ilman lähdekoodeja SFLC:n yhteydenotoista huolimatta.

“When we learn of an instance of GPL infringement, we prefer to work with the company involved to help them come into compliance,” said Dan Ravicher, Legal Director of SFLC. “If they are unwilling to work with us, then our only choice is to go to court to ensure that they respect the GPL.”

Saa nähdä kuin näissä tapauksissa käy. Oma veikkaukseni on, että juttu sovitaan ennen oikeussaliin marssimista ja haastetut yritykset lupaavat täyttää GPL:n ehdot, kuten edellisessäkin tapauksessa kävi.

COSS järjestää yhdessä IT-oikeuden yhdistyksen kanssa avoimen lähdekoodin juridiikkapäivän torstaina 25.10. Helsingissä. Tapahtuma on ollut suunnitelmissamme jo puolisen vuotta, mutta mm. GPL 3.0:n julkaisun lykkääntyminen kesälle, omat ja muiden kiireet ja puhujien aikataulujen sovittaminen siirsivät tapahtuman lokakuulle.

Olen työstänyt tapahtumaa yhdessä kollegojeni kanssa toden teolla vasta Openmind/MindTrek-kiireiden hellitettyä eli viikon ajan, mutta kaikki alkaa olla valmista. Tilaisuuden suosio on ollut huikea, sillä muutama tunti tapahtuman julkistamisesta olimme saaneet jo kymmeniä ilmoittautumisia. Open source -juridiikka-aiheille näyttää olevan kysyntää.

Toki suosioon ovat vaikuttaneet myös erinomainen ja ajankohtainen ohjelma sekä harvinaiset ulkomaalaiset puhujat. Suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa esiintyvät FSF Europen Ciarán O’Riordan ja Moorcroft Corporate Lawin Andrew Katz. Myös Black Duck Softwarella on edustus paikalla. Itse olen todella innoissani ohjelman lisäksi kaikkien puhujien tapaamisesta ja tulevista keskusteluista.

Ohjelma:

• Free Software Licenses, for Businesses and Society
  Ciarán O’Riordan (Free Software Foundation Europe)
• Open Source Licenses: GPLv3 and others
  Mikko Välimäki (Hanken)
• Open Source Diligence for Businesses
  Andrew Katz (Moorcrofts Corporate Law, Black Duck Software)
• Avoin lähdekoodi ohjelmisto- ja palvelusopimuksissa
  Ville Oksanen (SoberIT)
• Ohjelmistopatentit USA v. EU – yhteiselo avoimen lähdekoodin kanssa
  Niklas Östman (Roschier)

Tilaisuus on COSSin ja IT-oikeuden yhdistyksen jäsenille maksuton. Muilta veloitetaan 85 euroa + alv. järjestämiskulujen vähentämiseksi.

Lisätietoja tapahtumasta on COSSin tapahtumasivulla.

Julkinen sektori sai eilen uudet sopimusehdot IT-hankinnoilleen (lehdistötiedote). Mukava todeta, että ehdot ovat saatavilla PDF- ja DOC-formaattien lisäksi ODT-muodossa.

Johdanto sopimusehtoihin ja niiden soveltamisala:

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) suosittelee, että valtion virastot, liikelaitokset, laitokset ja rahastot sekä kunnat ja kuntayhtymät käyttävät liitteenä olevia Julkisen hallinnon IT hankintojen sopimusehtoja (JIT 2007) hankkiessaan IT- tuotteita ja palveluita.

…

Tämä suositus korvaa aiemmin (valtionhallinnossa) käytössä olleet Valtion tietotekniikkahankintojen yleiset sopimusehdot 1998 (VYSE 1998).

Ehdot on laadittu valtiovarainministeriön asettamassa hankkeessa, jossa on ollut mukana valtionhallinnon, tieto- ja viestintätekniikan palvelutoimittajien, valtion hankintayksiköiden sekä kuntasektorin edustajia.

Näitä julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisiä sopimusehtoja noudatetaan julkisen hallinnon IT- tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa edellyttäen, että niihin on viitattu sopimuksessa, ja että niistä ei ole joiltakin osin kirjallisesti toisin sovittu.

Kiinnitin huomioni ehdoissa oleviin mainintoihin avoimesta lähdekoodista. Avoin lähdekoodi mainitaan pari kertaa yleisissä sopimusehdoissa (liite 2).

Yleiset sopimusehdot sisältävät avoimen lähdekoodin määritelmän:

2.1 Avoin lähdekoodi tarkoittaa ohjelmistoja, joiden käyttöä koskevat osoitteessa http://www.opensource.org/ yksilöidyt käyttöoikeusehdot tai joiden käyttöoikeusehtoihin sisältyy vaatimus julkaista tai muuten luovuttaa lähdekoodi, jos tilaaja levittää sitä kolmansille osapuolille.

On huomattava, että kyseessä ei ole virallinen avoimen lähdekoodin määritelmä, vaan kyseisten sopimusehtojen oma määritelmä (joka toki nojaa viralliseen määritelmään). Silti pari kohtaa tökkii silmään.

On jännittävää ja samalla pelottavaa, että virallisissa sopimusehdoissa viitataan www-sivustoon, jonka sisältöä hallinnoi kolmas osapuoli. Jos määritellään, että avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koskevat www.opensource.org-sivustolla yksiöidyt käyttöehdot, niin nämä ehdothan voivat teoriassa muuttua milloin tahansa.

Sopimusehdoissa todetaan, että avoimen lähdekoodin ohjelmiston lähdekoodi täytyy julkaista tai muuten luovuttaa, mikäli ohjelmistoa levittää kolmansille osapuolille. Tämä ei kuitenkaan aina ole tarpeen, vaan lähdekoodin julkaisuvelvoite riippuu ko. ohjelmiston lisenssiehdoista. Nk. sallivat lisenssit, kuten BSD-, Apache 2.0- ja MIT-lisenssi, eivät edellytä lähdekoodin julkaisua missään tilanteessa.

Määritelmässä ei todeta, mitä lähdekoodin julkaisu varsinaisesti tarkoittaa. Mikäli koodi on julkaistava, niin riittää, että sen luovuttaa ohjelmiston vastaanottajille. Aina ei siis ole välttämätöntä laittaa koodeja saataville esim. yrityksen www-sivuille.

Yleisten sopimusehtojen takuuta käsittelevässä osassa avoimesta lähdekoodista todetaan seuraavaa:

(9) Jos sopijapuolet sopivat avoimen lähdekoodin käyttämisestä, toimittaja ilmoittaa tilaajalle etukäteen avoimeen lähdekoodiin liittyvistä käyttöoikeutta koskevista ehdoista sekä muista ehdoista ja rajoituksista, joita tilaajan tulee avoimen lähdekoodin käytössä noudattaa. Mikäli toisin ei ole sovittu, toimittaja vastaa siitä, että avoimen lähdekoodin sopimuksen mukainen käyttö ei johda siihen, että tilaajan muihin ohjelmistoihin sovellettaisiin avoimen lähdekoodin käyttöoikeutta koskevia ehtoja.

Mikäli ymmärsin oikein, niin tämä ehto tarkoittaa sitä, että ilman erillistä sopimusta toimittaja on vastuussa, jos toimitetun avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisenssi leviää tilaajan muihin ohjelmistoihin. Näinhän voi käydä esim. liitettäessä GPL-lisenssin alainen ohjelmisto muihin ohjelmistoihin.

En varsinaisesti pidä ko. ehdossa käytetyistä sanamuodoista, sillä ne voivat antaa kuvan avoimen lähdekoodin käyttöönoton hankaluudesta tai sen sisältämistä rajoituksista. Avoin lähdekoodin antaa päinvastoin vapauksia ja karsii perinteisiä ohjelmistojen käytön rajoituksia!

Kirjoitin eilen ensimmäisestä GPL-oikeusjutusta Yhdysvalloissa. Oikeuteen asti ei ikinä mennäkään, sillä jutussa haastettu Monsoon Multimedia on päättänyt mieluummin täyttää GPL:n ehdot ja julkaista BusyBox-ohjelmistoon tekemiensä muutosten lähdekoodit.

Ote lehdistötiedotteesta:

Monsoon Multimedia today announced efforts to fully comply with the GNU General Public License (GPL). Monsoon is in settlement negotiations with BusyBox to resolve the matter and intends to fully comply with all open-source software license requirements. Monsoon will make modified BusyBox source code publicly available on the company web-site at http://www.myhava.com in the coming weeks.

Monsoon Multimedian kotisivuilla koko jupakasta ei ole mainittu mitään, eikä edes lehdistötiedote löydy yrityksen muiden lehdistötiedotteiden joukosta. Tapaus on ilmeisen nolo yritykselle, eikä tiedon siitä toivota leviävän. Asiakkaikseen yritys mainitsee isoja nimiä: mm. Intel, Microsoft, Panasonic, Nokia, Hewlett Packard, Toshiba, Dell, Siemens.

Eräillä tahoilla jutun päätös on jo aiheuttanut närää, sillä Monsoon Multimedialle ei tule GPL:n rikkomisesta mitään sanktioita eikä yrityksen edes tarvitse kiirehtiä lähdekoodien julkaisun kanssa (“in the coming weeks”). Vastaavan toiminnan, jossa avoimen lähdekoodin lisenssien ehtoja rikotaan surutta aina siihen saakka, kun joku huomaa valittaa rikkeestä, ei soisi yleistyvän. Ei varsinkaan, mikäli toisten oikeuksien loukkaamiseen syyllistynyt ei joudu vastuuseen toimistaan.

Vieläkään ei siis päästy kokeilemaan GPL:n kestävyyttä yhdysvaltalaisessa oikeusistuimessa. Nyt ei myöskään saatu selvyyttä siihen, onko GPL oikeuden mielestä tekijänoikeuslisenssi vai sopimus. Lue Mark Radcliffen pohdintoja asiasta hänen blogistaan.

The major difference in remedies is that contract remedies are generally monetary damages, but copyright remedies are generally injunctive relief (the court orders a party to do something) as well as monetary damages. Clearly, open source licensors would prefer to obtain injunctive relief to require the licensee to comply with the terms of the license.