Avautuma

Zonbu on vuonna 2006 perustettu piilaaksolainen start-up-yritys, joka pyrkii yksinkertaistamaan tietokoneen käyttöä ja tekemään tämän ympäristöä säästäen – ja open sourcen avulla.

Yritys on julkaissut Zonbu-laitteen, joka on minikokoinen Gentoo Linux -käyttöjärjestelmällä ja open source -ohjelmistoilla varustettu vähävirtainen PC. Laite itsessään maksaa vain 99 dollaria (70 e), mutta se ei sisällä kiintolevyä, vaan ainoastaan 4 GB sisäisen flash-muistin.

Jutun juju onkin siinä, että Zonbu tarjoaa laitteen ostajille erillistä maksua vastaan tallennustilaa, automaattisen varmuuskopiointipalvelun ja ylläpito- ja tukipalvelut. Hinta riippuu palvelusopimuksen laajuudesta. Karsituin 2 GB paketti on ilmainen, kun 25 GB paketti rajoittamattomalla nettituella maksaa 12,95 dollaria kuussa.

70 euroa minikokoisesta, vähävirtaisesta, todennäköisesti hiljaisesta ja kevyeen käyttöön riittävän tehokkaasta Linux-koneesta ei kuulosta hullummalta! Jos vielä haluaa pihistää tilaajamaksuissa, niin ei muuta kuin valitsee ilmaisen tilaajapalvelun ja varustaa koneen ulkoisella kiintolevyllä.

Zonbu korostaa laitteen yksinkertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Ei muuta kuin piuhat kiinni ja menoksi. Se siitä Linuxin vaikeakäyttöisyydestä.

Seuraan mielenkiinnolla Zonbun lentoa ja myös muiden valmistajien liikkeitä mini-pc- ja media-pc -rintamalla.

Päivitys 24.10.2007:
Tutustuin Zonbun hinnoitteluun tarkemmin. Laite maksaa normaalisti $249, mutta siihen saa $150 alennuksen mikäli tilaa

• vähintään Discovery-palvelun ($12,94/kk) ja
• kahden vuoden sopimuksen

$150 alennuksella itse laite todellakin maksaa vain $99, mutta kuukausimaksut edullisimmalla Discovery-palvelulla nostavat kokonaishinnan hyvin kauas sadasta taalasta. Discovery-palvelu maksaa kahdelta vuodelta 310,81 taalaa (tämänhetkinen tarjoushinta $271,95 eli n. 191 e), joten kokonaishinta tällaiselle palvelulle kahdelta vuodelta on alennuksen kanssa n. $370. Mikäli asiakas haluaa vielä paremman palvelun (enemmän levytilaa ym.), niin kustannukset nousevat entisestään.

Halvimmillaan Zonbu-pc:n saa siis 249 dollarilla, mikäli ei tilaa maksullisia palveluita. Hintaan sisältyy 2 GB verkkolevy ja ohjelmistopäivitykset.

Mielenkiintoinen uusi liiketoimintamalli ja saa nähdä löytääkö Zonbu asiakkaita.

Nokia on tänään julkistanut Internet Tablet -tuoteperheensä uuden tulokkaan Nokia N810:n San Franciscossa.

Nokia Internet Tabletithan ovat Linux-päätelaitteita, joissa ei ole sisäänrakennettua puhelinominaisuutta. Nettipuheluita niillä voi soitella esim. Skypen tai Google Talkin avulla. Laitteet ovat oivia välineitä mobiiliin nettisurffaukseen, mutta mielenkiintoisen koko tuoteperheestä tekee avoimen lähdekoodin mahdollisuudet ja yhteisö, joka kehittää laitteille sovelluksia. Internet Tabletien käyttämälle Maemo-kehitysalustalle sovelluksia kehittää jo 4000-5000 vapaaehtoisen yhteisö. Aikaisempia Nokia Internet Tableteja ovat Nokia 770 ja Nokia N800.

Uutta Nokia N810 -laitteessa edelliseen N800-malliin verrattuna ovat GPS-paikannin, näppäimistö ja pienempi koko. Hardware on pysynyt samana.

Linkkejä:
Ari Jaaksin Blogi: Nokia N810 — announced!
Tietokone: Nokia julkisti uuden Linux-nettipäätteen
Tietoja koneesta: Ensitesti: Nokia N810 Internet Tablet

Apple on tullut tunnetuksi mm. designistaan, innovaatioistaan, toimivuudestaan ja helppokäyttöisyydestään (verrattuna Windowsiin). Yritys on lisäksi tunnettu sulkeutuneisuudestaan ja vapauden ja yhteensopivuuden rajoittamisesta.

Uusimpana vapautta rajoittavana tempauksena Apple on uudelleenkirjoittanut iPod-tietokannan (via Macmaailma), jota käytetään tuoreimmissa iPod-firmwareissa, estääkseen iPodin toimivuuden vaihtoehtoisten ohjelmistojen kanssa.

Applen uusimpia iPod-soittimia ei voi käyttää kuin Applen oman iTunes-ohjelman kanssa. Vanhempia iPodeja on voinut käskyttää useiden vaihtoehtoisten ohjelmien, kuten Winampin, Amarokin ja Rhythmboxin avulla, mutta nyt Apple yrittää tehdä lopun tälle. Linux-käyttäjät jäävät Applen päätöksen myötä täysin heitteille, koska iTunesista ei ole tehty versiota Linuxille.

Toki Applen käyttämät tekniikat tullaan penkomaan tarkasti läpi ja iPod-yhteensopivuudet kehitetään jatkossakin myös vaihtoehtosoittimiin (myös Linuxiin), mutta turhaa lisätyötä Applen päätös aiheuttaa.

Apple on saanut liian ison siivun mp3-soitinmarkkinoista, koska se pystyy tekemään tällaisia ratkaisuja. Suurin osa kuluttajista ei varmasti valita, eikä edes tiedosta asiaa, koska he joka tapauksessa käyttävät soittimen mukana tulevaa iTunesia. Edistyneemmille käyttäjille tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin tyly pyllistys, jonka soisi tasaannuttavan mp3-soitinmarkkinoita avoimempia periaatteita ajavien eduksi.

On tylyä sitoa laiteratkaisu softaratkaisuun. Jos ostan palan muovia ja elektroniikkaa, niin en oleta olevani sidottu tiettyyn, yhteen ohjelmistoon, jotta saan muovipalan toimimaan haluamallani tavalla.

Luulen ymmärtäväni Applen tarkoitusperän. iTunes-verkkokauppa menestyy hyvin ja iTunes-ohjelmaan on ymmärtääkseni (en ole käyttänyt iTunesia) rakennettu helppo tie ostaa uusia mp3:ia iTunesista. Pääsyä muihin verkkokauppoihin iTunesista ei tietenkään löydy, mikä voisi olla mahdollista vaihtoehtoisista soittimista. Lisäksi Nokia lanseerasi vastikään oman Ovi-palvelunsa, joka on jo aikaisemmin perustettujen musiikkiverkkokauppojen lisäksi selvä kilpailija iTunesille.

Silti ihmettelen Applen päätöstä. Onkohan yrityksessä edes mietitty avoimemman mallin tarjoamia mahdollisuuksia? Eikö Applen iTunes olekaan riittävän hyvä palvelu, jotta Apple uskaltaisi höllätä iPodien iTunes-riippuvuutta?

Vai onko tosiaan niin, että kun saavutetaan tietty markkinaosuus, niin voidaan tehdä melkein mitä tahansa ja silti voitot vain kasvavat? Toivottavasti näin ei ole. Ainakin netissä Applen tempaus on saanut roimasti kritiikkiä (slashdot.org, ipodminusitunes).

Linkkejä:
Lähetä iPod-palautetta Applelle

Dell on ilmoittanut aloittavansa Ubuntu-koneidensa myynnin Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa 8.8. eli tänään.

Hieno uutinen! Ei pelkästään siksi, että juuri Dell aloittaa Linux-koneiden jakelun Euroopassa, vaan tämä toivottavasti johtaa siihen, että myös muut valmistajat seuraavat perässä.

Lenovo ilmoitti LinuxWorld-konferensissa San Franciscossa, että se tuo kannettavien tietokoneiden mallistoonsa SUSE Linux Enterprise Desktop 10 -käyttöjärjestelmällä esiasennetut mallit. Lenovo tarjoaa asiakkailleen täyden rauta- ja ohjelmistotuen ja ohjelmistopäivitykset tulevat Lenovon partnerilta Novellilta.

Näin Lenovo seuraa Dellin esimerkkiä tietokonemalliston laajentamisessa Linux-koneisiin. Dell valitsi Linux-jakeluksi Ubuntu 7.04:n ja Lenovo siis SUSE Linux Enterprise Desktop 10:n. Yritysten strategiat poikkeavat kohderyhmän osalta, sillä Dell suuntaa Linux-koneensa ainakin aluksi lähinnä yhteisölle, kun taas Lenovo tähtää yritysmarkkinoille.

Vielä marraskuussa 2006 Lenovon Euroopan johtaja Milko van Duijl oli Tietokone-lehden mukaan hyvin skeptinen esiasennettujen Linuxien tuomisesta Lenovon tietokoneisiin:

Linux tulee yhä harvemmin ja harvemmin vastaan asiakkaiden kanssa puhuessa. Sille ei yksinkertaisesti ole kysyntää käyttäjien puolella.

Jotain on kuitenkin muuttunut, sillä Lenovon VP Sam Dusin mukaan juuri asiakkaiden vaatimukset olivat syynä päätökseen tuoda Linux Lenovon mallistoon:

We have seen more customers utilizing and requesting open source notebook solutions in education, government, and the enterprise since our ThinkPad T60p Linux announcement, and today’s announcement expands upon our efforts by offering customers more Linux options.

SUSE tulee saataville ThinkPadin T-mallistoon tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vielä ei ole tietoa missä markkina-alueilla Linux ThinkPadiä myydään.

Sain eilen toisen viestin FONin asiakaspalvelusta koskien kysymystäni GPLv2:n ehtojen täyttämisestä FONin wlan-tukiaseman ohjelmiston lähdekoodin jakelun osalta.

Vastauksessa ei suoraan vastattu kysymykseeni siitä, miksi FONin Downloads-sivulla ei ole linkkiä lähdekoodien lataamiseksi, vaikka samalta sivulta voi ladata ohjelmiston binääriversion. Viestissä vakuutettiin FONin täyttävän kaikki GPLv2:n ehdot ja todennäköisesti myös GPLv3:n ehdot.

Vastauksen mukaan FON myös pyrkii ja haluaa tunnistautua open source -yrityksenä.

Olin jo vastaamassa FONille, että he eivät edelleenkään noudata GPLv2:n ehtoja, koska yritys ei tarjoa lähdekoodeja, vaikka jakelevat tukiaseman ohjelmiston binääriversiota sivuillaan, kunnes löysin lähdekoodit.

Lähdekoodit tarjotaan Downloads-sivulla olevan linkin “THE LA FONERA WIFI ROUTER – Download Firmware here” alta. Linkkiä klikkaamalla avautuu FON-ohjelmiston ja -palvelun ehtojen hyväksymislomake. Lomakkeessa on linkki User License of the FON Software pdf-tiedostoon, joka sisältää seuraavaa tietoa:

FONbasic Source code

This firmware contains various 3rd party software. All FON or OpenWrt specific additions are licensed under the terms of the GNU General Public License (version 2). You can find the exact licensing terms of other parts in the unmodified software archives included in our source release in the ‘dl’ directory.

The FONbasic source code for the Linksys router, based on OpenWrt is available to download at http://download.fon.com/firmware/0.6.6/FONbasic-0.6.6.tar.bz2

The FONbasic source code for La Fonera, based on OpenWrt is available to download at http://download.fon.com/firmware/fonera/latest/fonera.tar.bz2

Lähdekoodit ovat siis saatavilla FONin sivuilta ja etsivä löytää myös linkit koodipaketteihin. Ne eivät ole kovin ilmeisessä paikassa, mutta ovat siellä kuitenkin ja täten GPLv2:n ehdot ovat tältä osin täytetyt.

Täytyy antaa kiitosta FONin asiakaspalvelulle, joka on joka kerta vastannut kysymyksiini ripeästi.

FONin asiakaspalvelu vastasi ripeästi kyselyyni yhtiön WLAN-tukiasemien ohjelmistojen lähdekoodien julkaisusta GPLv2:n ehtojen mukaisesti. Alla saamani vastaus:

Dear Matti,

You have indeed access to our firmware source code, please be welcome to dowload it from:

http://download.fon.com/firmware/fonera/latest/fonera.tar.bz2

Best Regards,
Luis
FON Customer Care

Lähdekoodi on siis saatavilla, mutta tämä ei täysin tyydytä minua, eikä mielestäni myöskään täytä GPLv2:n ehtoja. Tulkintani mukaan FONin on tarjottava ohjelmiston lähdekoodi samassa paikassa binäärikoodin kanssa. Perustan tulkintani GPLv2:n ehtoon 3 (alla oleva käännös Mikko Välimäen, alkuperäinen lisenssiteksti täällä):

3. Lisenssin saajalla on oikeus kopioida ja levittää Ohjelmaa (tai siihen perustuvaa teosta, Kohdan 2 mukaisesti) objektikoodina tai ajettavassa muodossa yllä esitettyjen Kohtien 1 ja 2 mukaisesti edellyttäen lisäksi, että yksi seuraavista ehdoista on täytetty:

a) Ohjelman mukaan liitetään täydellinen koneella luettava lähdekoodi, joka on levitettävä yllä mainittujen Kohtien 1 ja 2 ehtojen mukaisesti välineellä, jota käytetään yleisesti ohjelmistojen jakeluun; tai

b) Ohjelman mukaan liitetään vähintään kolme vuotta voimassa oleva kirjallinen tarjous luovuttaa kelle tahansa kolmannelle osapuolelle, enintään lähdekoodin fyysisen levittämisen hinnalla, täydellinen koneella luettava lähdekoodi, joka on levitettävä yllä mainittujen Kohtien 1 ja 2 ehtojen mukaisesti välineellä, jota käytetään yleisesti ohjelmistojen jakeluun;

FONin olisi siis sisällytettävä ohjelmiston binäärijakeluun joko a) ohjelmiston lähdekoodi tai b) kirjallinen tarjous lähdekoodin luovuttamisesta.

FONilla on käytettävissään myös kolmas vaihtoehto. FON voi tarjota ohjelmiston lähdekoodin samassa paikassa, missä se jakelee ohjelmiston binääriversiota. Ote gradustani:

Avoimen lähdekoodin projekteissa on nykyään suosituinta tarjota ohjelman binääri- ja lähdekoodiversioita WWW:ssä ohjelman kotisivuilla. Tällöin lähdekoodin ei tarvitse olla samassa paketissa binäärin kanssa vaan riittää, että lähdekoodiin on pääsy samasta paikasta kuin binääriin. Internet-jakelussa on kuitenkin muistettava, että lähdekoodeihin on taattava pääsy vähintään kolmen vuoden ajan ohjelman julkaisusta.

Nähdäkseni FON ei täytä GPLv2:n kolmatta ehtoa ja laitankin uuden kyselyn yhtiölle.

Virittelin viikonloppuna FONin La Fonera -WLAN-tukiaseman toimintakuntoon. Kovin suurta virittelyä asia ei tosin vaatinut, kunhan kytki La Foneraan sähkön ja verkon ja rekisteröi laitteen FONin kotisivuilla.

Ihmetystä herätti se, että Fonera tarjoaa pienellä antennillaan huomattavasti paremman signaalin kuin kookkaammalla antennilla varustettu Telewell TW-EA510 v3 -ADSL-modeemini.

La Foneran ohjelmisto perustuu avoimen lähdekoodin Linux-jakelu OpenWrt:hen, joka on lisensoitu GPLv2:lla.

All software for FON SOCIAL routers is based on OpenWRT, an open-source Linux distribution for embedded devices. It is licensed under the GPLv2

Yritin etsiä laitteen ohjelmiston lähdekoodia FONin sivuilta, mutta tuloksetta. Binääriversio ohjelmistosta sen sijaan on saatavilla, vaikka La Fonerat päivittyvätkin uusimpaan ohjelmistoversioon automaattisesti (ellei laitetta ole tarkoituksella hakkeroitu).

Koska La Foneran ohjelmisto FONinkin mukaan perustuu GPLv2-lisensoituun OpenWrt-ohjelmistoon, niin FONin olisi GPLv2:n ehtojen mukaan laitettava ohjelmiston lähdekoodiversio saataville samaan paikkaan binääriversion kanssa.

Laitoin asiasta tiedustelun FONille, joten odotellaan, josko saataisiin vastaus.

GPLv3-lisenssin valmis versio on tarkoitus julkaista tulevana perjantaina. Tarkka ajankohta julkistukselle on kello 19:00 Suomen aikaa.

GPLv3-postituslistalla asiasta tiedotettiin keskiviikkona:

On Friday, June 29, at 12 noon (EDT), the Free Software Foundation will officially release the GNU GPL version 3.

Now with the release of GPLv3, we will see new defenses extended to free software. These defenses will continue the long history of fighting all efforts to make free software proprietary.

Please join us as we stream live footage of Richard Stallman announcing GPLv3 from Noon (EDT) at www.fsf.org.

Myös Applen iPhone julkaistaan Yhdysvalloissa samana perjantaina. iPhonen käyttöjärjestelmänä toimii avoimen lähdekoodin BSD:n päälle toteutettu OS X.

Viime helmikuussa Dell tiedusteli asiakkailtaan ideoita tuotetarjonnansa parantamiseksi. Kysely toteutettiin Dell IdeaStrom -sivustolla ja tuloksena kolmen kärki oli seuraava:

1. esiasennettu Linux
2. esiasennettu OpenOffice.org (tai muu vaihtoehto MS Officelle / MS Worksille)
3. esiasennettu Firefox oletusselaimeksi

Dell otti tulokset tosissaan ja päätti lisätä kuluttajaratkaisujen tuotevalikoimiinsa Linux-pc:t. Viime maanantaina (1.5.) Dell julkisti Canonicalin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen Ubuntun toimittamisesta Dellin Linux-koneissa. Dell ei halua sekoittaa asiakkaitaan Linuxin eri versioilla, vaan on päättänyt tukea vain yhtä jakelua. Ubuntu-yhteisölle ja Canonicalle Dellin päätyminen Ubuntuun on erittäin merkittävä, mutta myös koko Linux- ja open source -yhteisö hyötyy tapauksesta.

Dellin kuluttajille suunnatut Linux-pc:t tulevat myyntiin lähiviikkojen aikana Yhdysvalloissa. Muiden alueiden myynnistä ei vielä ole tietoa, mutta toivottavasti hanke laajenee pian Eurooppaankin.

Linkkejä:
Linuxin jäljillä: Nyt Linuxin kysyntä selviää
Ubuntu: Dell to Offer Ubuntu
Matt Asay: Ubuntu on Dell Desktops – Who Loses?

Update 8.5.2007:
Dell ei ole ainakaan aivan heti lanseeraamassa Ubuntu-koneitaan Suomessa tai muuallakaan Euroopassa. Tietokone-lehden uutisen mukaan Dell haluaa ensin mitata todellisen kysynnän englanninkielisillä Yhdysvaltain markkinoilla, ennen tarjonnan laajentamista muille markkina-alueille. Ubuntu-mallit tulevat USA:n markkinoille vielä toukokuussa E-sarjan Dimension XPS -pöytäkoneisiin ja Inspiron-kannettaviin.