Avautuma

Viime viikolla julkaistu Ubuntu 9.10 “Karmic Koala” on kerännyt ylistystä ja haukkuja ja kaikkea siltä väliltä. Myös Ubuntu Suomi on kokoontunut virtuaalisesti ja keskustellut Karmicista.

Kaikki on siis ennallaan ja uusi Ubuntu-julkaisu herättää aina tunteita puolesta ja vastaan. Yleensä ottaen aina on kuitenkin menty eteenpäin ja parempaan suuntaan. Niille jotka haluavat mahdollisimman vakaata ja pitkään tuettua Ubuntua suositellaan pitkän tuen julkaisuja eli LTS-versioita. Edellinen Ubuntu LTS julkaistiin vuonna 2008 ja seuraava tulee ulos huhtikuussa 2010. Osittain LTS:ien välillä julkaistavat versiot toimivatkin uusien ominaisuuksien testipenkkinä LTS-julkaisuja varten.

Danny Piccirillo on koonnut The Silent Number -blogiinsa todella kattavan kokoelman toimenpiteistä, joita tehdä Karmicin asentamisen jälkeen. Mukana on perusasioita, mutta myös softavinkkejä kokeneemmille. Suosittelen!

Suosituin työpöytä-Linux Ubuntu päivittyy tänään. Ubuntu 9.10, Karmic Koala, julkaistaan viikko Microsoft Windows 7:n ja kaksi kuukautta Mac OS X Snow Leopardin jälkeen.

Luvassa on takuulla paljon testejä ja vertailuja kolmikon välillä, vaikka kaikille käyttäjätyypeille sopivan lopullisen totuuden tarjoaminen ei olekaan mahdollista. Ubuntun nostaminen johtavien kaupallisten käyttöjärjestelmien rinnalle on omiaan kasvattamaan Linuxin tunnettuutta ja parantamaan sen mainetta kaikille sopivana ja turvallisena järjestelmänä – varsinkin, kun tuore Ubuntu sitä nimenomaan on.

On todella hienoa, että käyttöjärjestelmärintamalla on peruskäyttäjällekin aidosti tarjolla useita vaihtoehtoja, joskin OS X:ää on hieman hankala asentaa muuhun kuin Maciin. Tilanne on nykyään aivan erilainen kuin vaikka viisi vuotta sitten, mutta vielä on huimasti matkaa siihen, että kuluttaja voisi tietokonetta ostaessaan itse valita koneen käyttöjärjestelmän tai päästä testaamaan jotain Linux-jakelua kaupassa kuin kaupassa.

Käyttöjärjestelmien työstäminen monella rintamalla lisää kilpailua ja edistää niiden kehittymistä. Sama ilmiö on nähty WWW-selaimissa ja hyötyjiä ovat kaikki käyttäjät.

Tuore Ubuntu-julkaisu ei mullista maailmaa, mutta tarjoilee käyttäjälle entistä siloitellumman, nopeamman, turvallisemman ja helppokäyttöisemmän Linux-jakelun. Netissä on jo paljon arvosteluja, jotka perustuvat beta- tai RC-versioihin, ks. esim. Register. Itse olen käyttänyt Karmicia Beta 2 -versiosta lähtien ja alusta pitäen järjestelmä tuntui jämäkältä ja toimivalta beta-asteesta huolimatta.

Seuraava Ubuntu, versioltaan 10.04 ja lempinimeltään Lucid Lynx (Mark Shuttleworthin julkaisuvideo), tulee olemaan pitkän tuen julkaisu (LTS), jota tuetaan työpöytäversioissa kolme vuotta ja palvelinversioissa viisi vuotta. LTS-versioita julkaistaan Ubuntusta kahden vuoden välein edellisen ollessa Ubuntu 8.04.

Linkkejä:

• Ubuntu.com: Ubuntu 9.10 Feature Tour
• DesktopLinux.com: Reviews praise Ubuntu 9.10, knock Ubuntu Moblin Remix
• The Register: Ubuntu’s Karmic Koala bares fangs at Windows 7
• Ubuntu tutorials: What’s new in Ubuntu 9.10 “Karmic Koala”

(“Karmic Koala CD Cover” by aldolat is licensed under a Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 License. Translated from another material at SpreadUbuntu by aldolat. Originally based on a work by Aldo Latino)

Yann Hamon on kirjoittanut kokemuksistaan Canonicalin maksullisesta Ubuntu-tuesta, jota Hamonin työnantaja Oxford Archaeology on vuoden ajan käyttänyt.

We purchased support from Canonical to ensure that our road will never be blocked by an unsurmountable bug – and to know that we have a company guaranteeing that the software we deploy will actually work as expected, and that commits itself to fixing it if it doesn’t.

Hamon kertoo käyttävänsä Canonicalin tukea vasta viimeisenä keinona ja tarvinneensa sitä harvoin – kiitos yhteisön tarjoaman tuen. Hän kokee kuitenkin tärkeänä, että on olemassa taho, joka takaa, että järjestelmä toimii niin kuin on sovittu ja tarvittaessa korjaa esiin nousseet bugit.

Lisäksi Hamon kokee hyvänä osallistua rahallisestikin Ubuntu-projektiin, jolloin Canonical voi panostaa entistä enemmän Ubuntun kehittämiseen paremmaksi tuotteeksi ja heidän lisäkseen myös muut Ubuntu-käyttäjät hyötyvät.

Syksyllä mediassa kerrottiin MSI:n Linux-kannettavien korkeasta palautusprosentista. MSI:n mukaan Linux-koneita palautui USA:ssa kauppaan neljä kertaa enemmän kuin Windows-koneita.

Nyt Dell kertoo (via Muropaketti), että heidän Ubuntu-kannettavien palautusmäärät ovat verrattavissa Windows XP -koneiden palautusmääriin, jotka ovat hyvin alhaiset.

Tämä johtunee osittain siitä, että Dell pyrkii varmistamaan, että asiakas varmasti tietää mitä on ostamassa Linux-konetta hankkiessaan:

“Our focus has been making sure that before the order is taken is that the customer knows what he is getting,” Dell senior product manager John New added.

MSI:n Yhdysvaltain myyntijohtaja Andy Tung totesi lokakuussa seuraavaa:

“Ihmiset maksaisivat mielellään koneesta 299 tai 399 dollaria, mutta eivät tiedä mitä saavat ennen kuin avaavat laatikon. He alkavat käyttää Linuxia ja huomaavat, ettei ohjelmisto ole se mihin he ovat tottuneet. Kuluttajat eivät halua käyttää aikaa uuden opetteluun, joten he palauttavat koneen kauppaan.”

On tietysti ikävä tilanne, että Linux-asiakkailta pitää erikseen varmistaa, tietävätkö he mitä ovat ostamassa, mutta tällä hetkellä elämme vielä niin vahvasti Microsoft-valtaisessa maailmassa, että tämä lienee välttämätöntä kuluttajakaupassa.

Palautuksiin toki vaikuttavat osaavan henkilökunnan ja yleisen ohjeistuksen lisäksi esim. valittu Linux-jakelu ja niinkin yllättävät asiat kuin laitteen yleinen toimivuus ja laadukkuus, jotka eivät välttämättä ole mitenkään riippuvaisia koneen käyttöjärjestelmästä.

Syksyllä haastetellun MSI:n Tungin mukaan:

“MSI yrittää ratkaista joitain ongelmia SUSE Linuxin kanssa ja harkitsee myös muita Linux-jakeluita, kun Linux-malli tuodaan USA:n markkinoille. Hänen mukaansa harkinnassa on ollut Ubuntu, jossa olisi Mac OS:n tuntuinen käyttöliittymä.”

MikroPC kertoo, että Microsoft kärsii miniläppäreiden suosiosta. Miniläppäreiden yhä kasvava suosio aiheuttaa Microsoftille harmia monella tapaa:

• Arviolta 30 % miniläppäreistä on varustettu Linuxilla, joka on suoraan pois Microsoftin Windows-lisenssimyynnistä.
• Koska Microsoft ei tue ohjelmistoissaan Linuxia, niin se ei voi kaupata ohjelmistojaan suurelle määrälle uusia asiakkaita. Esimerkiksi MS Officen myyntiä tämä verottaa varmasti ja viime vuonna toimistopaketin myynti romahtikin 23 prosenttia. Toisaalta koska Linux-koneen mukana yleensä tulee OpenOffice.org, niin kuluttaja ei välttämättä edes näe mitään syytä harkita MS Officen hankkimista, vaikka sellainen olisi saatavilla.
• Microsoft saa jokaisesta miniläppäriin myytävästä käyttöjärjestelmästä vähemmän rahaa kuin tavalliseen kannettavaan tai pöytäkoneeseen myydystä. Miniläppärit hylkivät tehosyöppöä Vistaa, joten Microsoftilla on kiire julkaista Windows 7, joka on ennakkotietojen mukaan Vistaa kevyempi .

Toki myös muut softavalmistajat voivat nähdä notkahduksen myynnissään Linuxin yleistyessä. Kaupallista virustutkaa ja palomuuria Linux ei tarvitse, kuten ei välttämättä myöskään esim. cd/dvd-polttosoftaa. Näitä yleensä pusketaan puoliväkisin uusien Windows-koneiden mukaan ja usein käyttöjärjestelmän esiasennus sisältää kaikenlaista turhaa rojua, jonka valintaan asiakas ei ole päässyt vaikuttamaan.

Voima-lehti raportoi kaakkoiskiinalaisen Nanchnagin kultuuriviraston määränneen kaupungin noin 600 internet-kahvilaa vaihtamaan koneidensa Windows XP -käyttöjärjestelmän kiinalaisvalmisteiseen Red Flag Linuxiin.

Aivan näin laajasta määräyksestä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse, sillä Wikipedian mukaan ilmoitus oli suunnattu palvelinkoneisiin eikä työpöytäkoneisiin, joita käytetään paljon pelaamiseen.

Yhtä kaikki, tässä voidaan pohtia taustoja Red Flag Linuxin käytölle Kiinassa. Virallisen selityksen mukaan Nanchnagissa on tarkoitus karsia Windowsien piraattiversioiden käyttöä. Muita syitä ovat varmastikin tietoturva ja kansalaisten valvominen.

Tietoturvamielessä avoimen lähdekoodin järjestelmät mahdollistavat myös kaikkien dokumentoimattomien toiminnallisuuksien löytämisen.

Tietoturva voidaan määritellä toiminnallisuustarkistuksen osajoukoksi:

• Toiminnallisuustarkistus: varmistetaan, että järjestelmä tekee, mitä on määritelty
• Tietoturva: varmistetaan, että järjestelmä tekee, mitä on määritelty, eikä mitään muuta

Suljettujen järjestelmien kohdalla vastaava edellyttäisi lähdekoodin luovuttamista asiakkaalle tarkistusta varten ja koodin kääntämistä asiakkaan koneella. Lisäksi tietysti kaikkien järjestelmään toimitettavien päivityksien kanssa tulisi toimia samoin.

Voima-lehden mukaan aiemmin viime vuonna kiinalaiset nettikahvilat määrättiin asentamaan koneisiinsa tunnistinlaitteet, jotka mahdollistavat verkkoselailun ainoastaan kiinalaisen henkilökortin avulla. Linux-asiantuntija Kai Puolamäki kommentoi Voimassa Linuxin avoimuuden houkuttelevuutta Kiinalle:

Windows on suljettu järjestelmä. Ehkäpä Kiinassa on ajateltu, että Linuxiin voi olla helpompi ujuttaa ikään kuin jotain ylimääräistä, jolla koneen ja verkon käyttöä voidaan tarkkailla.

Kiinassa ei välttämättä olla niin tarkkoja koodimuokkausten julkaisemisessa Red Hat Linuxia levitettäessä, jolloin nämä ylimääräiset toiminnallisuudet eivät kovin helposti paljastu. Mikäli näin toimitaan, niin samalla rikotaan tuotteen lisenssiehtoja, mikä on tietysti väärin.

YLEn Pohjois-Suomen uutisten pääaiheena oli viime perjantaina 23.1. Vihannin koulujen siirtyminen Linuxiin ja vanhojen tietokoneiden hyödyntämisestä palvelinpäätteinä (kiitokset linkistä anonyymille).

Eräässä Vihannin koulussa Linuxilla toteutettu palvelin-pääteratkaisu on moninkertaistanut koulun tietokonekapasiteetin ja mahdollistanut tietotekniikan paremman hyödyntämisen opetuksessa. Kun aikaisemmin koululla oli yksi tietotekniikaltaan toimiva luokka, niin nyt luokkia on jo kolme.

Siirtyminen Windowsista Linuxiin on uutisen mukaan ollut kivutonta niin opettajille kuin oppilaillekin. Siirtymä laajennetaan myös muihin Vihannin kouluihin ja päämotivaattorina projektissa toimii raha eli saavutettavissa olevat kustannussäästöt verrattuna uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankkimiseen.

Uutispätkä on nähtävissä YLE Areenassa 22.02.2009 klo 20:15 saakka osoitteessa http://areena.yle.fi/toista?id=1800047.

Linux-järjestelmiä toimittava Opinsys Oy ja Lappeenrannan Lauritsalan koulukeskuskuksen rehtori Jaakko Kosonen ovat verranneet Linux- ja Windows-työasemien kustannuksia.

Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimessa tehtyjen laskelmien mukaan Windows-työasemien hankinnan ja ylläpidon kustannus Lappeenrannan koulutoimessa on hieman alle 400 euroa työasemaa kohti vuodessa. Linux-ratkaisun työasemakohtaiseksi vuosikustannukseksi saatiin 140 euroa.

Linux-ratkaisun edullisuutta lisäävät pitkä elinkaari ja mahdollisuus uusioida vanhat, yli viisi vuotta vanhat pc-laitteet osaksi järjestelmää. Esimerkiksi Lauritsalan koulukeskuksen järjestelmään on uusioitu 73 vanhaa mikroa. Myös sähkön kulutus on Linux-ratkaisussa alhainen.

Nyt vain odotellaan lisää tutkimustuloksia ja laskelmia. Luvut saadaan kyllä näyttämään erilaisilta olosuhteita muuttamalla, mutta nyt on ainakin yhdellä tapaa osoitettu, että Linux-ratkaisun avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja huomioida samalla ympäristöasiat.

Linkkejä:
Tietokone

Posti toi kotiin Tampereen työväenopiston kurssiluettelon. Ne ovat mukavia julkaisuja. Aina löytyy mielenkiintoisia ja edullisiakin kursseja, joihin olisi mukava ottaa osaa, mutta sitten ei kuitenkaan muka kiireiltään saa mitään aikaiseksi.

Tapojeni mukaan selailin kuitenkin lehtisen läpi. Tietotekniikasta tarjolla on 15 kurssia, joista ainakin 7 keskittyy Microsoftin tuotteiden tahkoamiseen. Tarjolla on Windows Vistaa, Wordia, Exceliä ja PowerPointia. Kotisivutkin kehitetään Microsoftin FrontPagella, joskin vaihtoehtoisesti voidaan käyttää avoimen lähdekoodin KompoZeria, joka on Linspiren hylkäämän NVU-projektin jatkohaara.

OpenOffice.org-koulutusta ei ole tarjolla, vaikka voisin kuvitella työväenopiston kohderyhmää kiinnostavan myös MS Officelle vaihtoehtoiset, maksuttomat ohjelmat. Kuinka moni MS Officen kotikäyttäjistä voisi hoitaa askareensa aivan yhtä hyvin jollakin avoimen lähdekoodin vaihtoehdolla, esim. OpenOffice.orgilla, jos vain a) tietäisi näistä vaihtoehdoista ja b) saisi ohjelman käyttöön koulutusta?

Suureksi yllätyksekseni kurssien joukossa on Linux-työpaja: Vanhempikin kone virkeäksi -kurssi. Kolmen päivän ja 18 tunnin tehopaketti kustantaa 61 euroa ja se pidetään yhtenä viikonloppuna.

Viikonlopun työpajan aiheina Linux-jakeluversion asennus sekä kodin ja pienyrityksen sisäverkon luominen Linuxin avulla. Ota hieman vanhempikin tietokoneesi tehokkaaseen käyttöön.

Myös kuvankäsittelyn puolella hyödynnetään avoimen lähdekoodin tarjoomaa, sillä GIMP on käytössä kahdella kurssilla. Toisena maksuttomana ohjelmana opetuskäytössä on Googlen Picasa, joka ei kuitenkaan ole avointa lähdekoodia. Picasan hyviä puolia ovat kuitenkin maksuttomuus ja toimivuus sekä Windowsissa, OS X:ssä että Linuxissa.

Ahjolan kansalaisopisto Tampereen Pispalassa on vieläkin enemmän keskittynyt tietotekniikkaopetuksessaan Microsoftin tuotteisiin. Kursseista saa sellaisen kuvan, että kaikilla on käytössään Windows Vista ja Office 2007.

Tiettyjen ohjelmistovalmistajien ylivalta siis pätee opistokursseilla. Mielestäni on surullista, että kansalaisille ei tarjota tietoa vaihtoehdoista, vaan vuosi vuoden jälkeen mennään eteenpäin samaa rataa, jossa tietokoneen käyttöjärjestelmä = Windows XP/Vista/7/…, toimisto-ohjelmisto = MS Office, kuvankäsittelyohjelmisto = Adobe xyz jne.

Toki nyt täytyy todeta, että muutamissa Tampereen työväenopiston kursseissa ilahduttavasti tutustutaan myös muihin kuin käyttäjille maksullisiin, suljettuihin ohjelmiin. Voitaisiinko niiden määrää jatkossa kasvattaa entisestään?

Miten hienoa olisikaan, jos kurssin vetäjä voisi kurssin aluksi antaa osallistujille ohjelmisto-cd:n tai kertoa mistä kurssilla käytettävät ohjelmistot voi täysin luvallisesti ladata käyttöönsä. Vielä jos ohjelmistot valittaisiin niin, että ne toimisivat useammissa käyttöjärjestelmissä, niin kursseja ei rajattaisi pelkästään Windows-käyttäjille.

Se olisi vapauttavaa.

Avoimiin tietojärjestelmäratkaisuihin ja LTSP-toimituksiin erikoistunut jyväskyläläinen Opinsys Oy tiedottaa, että Jyväskylän koulutoimen kolmen koulun – Kortepohjan koulun, Viitaniemen koulun ja Kilpisen koulun – yhteensä noin 1400 oppilasta ja henkilökuntaan kuuluvaa ovat siirtyneet Linux-pohjaisen koulutietojärjestelmän käyttäjiksi.

Linux-järjestelmällä on saavutettu monia etuja, jotka eivät olisi olleet mahdollisia Windows-pohjaisella ratkaisulla. Resursseja on pystytty vapauttamaan opetukseen ja esimerkiksi Kortepohjan koululla kustannustehokkuus näkyi heti lisääntyneenä atk-työskentelymahdollisuuksina oppilaille.

-Aiemmin atk-luokassa oli 16 konetta, minkä lisäksi luokissa oli jonkin verran koneita. Nyt atk-luokassa on 19 konetta, käytäville laitettiin 16 konetta ja lisäksi luokissa on vielä erillisiä koneita kustannustason pysyessä suurin piirtein entisessä hintaluokassa, Kortepohjan koulun rehtori Risto Rönnberg sanoo.

Hankittujen järjestelmien ylläpitäminen on kahdesta syystä aiempaa Windows-järjestelmää helpompaa. Ensinnäkin Linux-järjestelmässä on vähemmän ylläpidettävää ja toisaalta koulut ovat tehneet Opinsysin kanssa sopimuksen järjestelmän ylläpidosta. Näin koulujen ei tarvitse itse huolehtia ylläpitotyöstä ja atk-opettajat voivat keskittyä olennaiseen eli oppilaiden ja muiden opettajien työn tukemiseen.

Innostuneisuutta on herättänyt jokaisen oppilaan oma henkilökohtainen työpöytä, johon oppilaalla on pääsy miltä tahansa koulun koneelta. Lähiviikkoina otetaan käyttöön opettajien etäkäyttömahdollisuus, jonka jälkeen opettajat pääsevät omalle järjestelmätyöpöydälleen mistä tahansa suojatun etäyhteyden avulla.

-Opettajat ovat kehuneet järjestelmän monipuolista ohjelmistovalikoimaa, mikä muutoin tuottaisi suuret ohjelmistokustannukset. Nyt ne sisältyvät kiinteään ylläpitokorvaukseen, Kortepohjan koulun rehtori Risto Rönnberg sanoo.