Avautuma

Posti toi kotiin Tampereen työväenopiston kurssiluettelon. Ne ovat mukavia julkaisuja. Aina löytyy mielenkiintoisia ja edullisiakin kursseja, joihin olisi mukava ottaa osaa, mutta sitten ei kuitenkaan muka kiireiltään saa mitään aikaiseksi.

Tapojeni mukaan selailin kuitenkin lehtisen läpi. Tietotekniikasta tarjolla on 15 kurssia, joista ainakin 7 keskittyy Microsoftin tuotteiden tahkoamiseen. Tarjolla on Windows Vistaa, Wordia, Exceliä ja PowerPointia. Kotisivutkin kehitetään Microsoftin FrontPagella, joskin vaihtoehtoisesti voidaan käyttää avoimen lähdekoodin KompoZeria, joka on Linspiren hylkäämän NVU-projektin jatkohaara.

OpenOffice.org-koulutusta ei ole tarjolla, vaikka voisin kuvitella työväenopiston kohderyhmää kiinnostavan myös MS Officelle vaihtoehtoiset, maksuttomat ohjelmat. Kuinka moni MS Officen kotikäyttäjistä voisi hoitaa askareensa aivan yhtä hyvin jollakin avoimen lähdekoodin vaihtoehdolla, esim. OpenOffice.orgilla, jos vain a) tietäisi näistä vaihtoehdoista ja b) saisi ohjelman käyttöön koulutusta?

Suureksi yllätyksekseni kurssien joukossa on Linux-työpaja: Vanhempikin kone virkeäksi -kurssi. Kolmen päivän ja 18 tunnin tehopaketti kustantaa 61 euroa ja se pidetään yhtenä viikonloppuna.

Viikonlopun työpajan aiheina Linux-jakeluversion asennus sekä kodin ja pienyrityksen sisäverkon luominen Linuxin avulla. Ota hieman vanhempikin tietokoneesi tehokkaaseen käyttöön.

Myös kuvankäsittelyn puolella hyödynnetään avoimen lähdekoodin tarjoomaa, sillä GIMP on käytössä kahdella kurssilla. Toisena maksuttomana ohjelmana opetuskäytössä on Googlen Picasa, joka ei kuitenkaan ole avointa lähdekoodia. Picasan hyviä puolia ovat kuitenkin maksuttomuus ja toimivuus sekä Windowsissa, OS X:ssä että Linuxissa.

Ahjolan kansalaisopisto Tampereen Pispalassa on vieläkin enemmän keskittynyt tietotekniikkaopetuksessaan Microsoftin tuotteisiin. Kursseista saa sellaisen kuvan, että kaikilla on käytössään Windows Vista ja Office 2007.

Tiettyjen ohjelmistovalmistajien ylivalta siis pätee opistokursseilla. Mielestäni on surullista, että kansalaisille ei tarjota tietoa vaihtoehdoista, vaan vuosi vuoden jälkeen mennään eteenpäin samaa rataa, jossa tietokoneen käyttöjärjestelmä = Windows XP/Vista/7/…, toimisto-ohjelmisto = MS Office, kuvankäsittelyohjelmisto = Adobe xyz jne.

Toki nyt täytyy todeta, että muutamissa Tampereen työväenopiston kursseissa ilahduttavasti tutustutaan myös muihin kuin käyttäjille maksullisiin, suljettuihin ohjelmiin. Voitaisiinko niiden määrää jatkossa kasvattaa entisestään?

Miten hienoa olisikaan, jos kurssin vetäjä voisi kurssin aluksi antaa osallistujille ohjelmisto-cd:n tai kertoa mistä kurssilla käytettävät ohjelmistot voi täysin luvallisesti ladata käyttöönsä. Vielä jos ohjelmistot valittaisiin niin, että ne toimisivat useammissa käyttöjärjestelmissä, niin kursseja ei rajattaisi pelkästään Windows-käyttäjille.

Se olisi vapauttavaa.

Avoimiin tietojärjestelmäratkaisuihin ja LTSP-toimituksiin erikoistunut jyväskyläläinen Opinsys Oy tiedottaa, että Jyväskylän koulutoimen kolmen koulun – Kortepohjan koulun, Viitaniemen koulun ja Kilpisen koulun – yhteensä noin 1400 oppilasta ja henkilökuntaan kuuluvaa ovat siirtyneet Linux-pohjaisen koulutietojärjestelmän käyttäjiksi.

Linux-järjestelmällä on saavutettu monia etuja, jotka eivät olisi olleet mahdollisia Windows-pohjaisella ratkaisulla. Resursseja on pystytty vapauttamaan opetukseen ja esimerkiksi Kortepohjan koululla kustannustehokkuus näkyi heti lisääntyneenä atk-työskentelymahdollisuuksina oppilaille.

-Aiemmin atk-luokassa oli 16 konetta, minkä lisäksi luokissa oli jonkin verran koneita. Nyt atk-luokassa on 19 konetta, käytäville laitettiin 16 konetta ja lisäksi luokissa on vielä erillisiä koneita kustannustason pysyessä suurin piirtein entisessä hintaluokassa, Kortepohjan koulun rehtori Risto Rönnberg sanoo.

Hankittujen järjestelmien ylläpitäminen on kahdesta syystä aiempaa Windows-järjestelmää helpompaa. Ensinnäkin Linux-järjestelmässä on vähemmän ylläpidettävää ja toisaalta koulut ovat tehneet Opinsysin kanssa sopimuksen järjestelmän ylläpidosta. Näin koulujen ei tarvitse itse huolehtia ylläpitotyöstä ja atk-opettajat voivat keskittyä olennaiseen eli oppilaiden ja muiden opettajien työn tukemiseen.

Innostuneisuutta on herättänyt jokaisen oppilaan oma henkilökohtainen työpöytä, johon oppilaalla on pääsy miltä tahansa koulun koneelta. Lähiviikkoina otetaan käyttöön opettajien etäkäyttömahdollisuus, jonka jälkeen opettajat pääsevät omalle järjestelmätyöpöydälleen mistä tahansa suojatun etäyhteyden avulla.

-Opettajat ovat kehuneet järjestelmän monipuolista ohjelmistovalikoimaa, mikä muutoin tuottaisi suuret ohjelmistokustannukset. Nyt ne sisältyvät kiinteään ylläpitokorvaukseen, Kortepohjan koulun rehtori Risto Rönnberg sanoo.

Suomen LTSP-yhteisön ensimmäinen kokoontuminen järjestetään 8.-9.1.2009 Valamossa, Heinävedellä.

Emme järjestä pömpöösiä konfferenssia, vaan käytännönläheisen työpajan LTSP5-ympäristön rakentamisesta. Ylläpitäjiltä ylläpitäjille – käyttäjiltä käyttäjille. Foorumien, sähköpostien ja Wikien lisäksi tarvitaan tapaamisia, jotta LTSP5-yhteisö vahvistuisi Suomessa. Tarkoitus on jakaa kokemuksia, ideoita, parhaita käytäntöjä ja hiljaista tietoa.

Tapahtuma on suunnattu kaikille, jotka jo toimivat oppilaitoksen/yhteisön/yrityksen ylläpitotehtävissä ja myös muille päätejärjestelmän toimivuudesta kiinnostuneille.

Käytännön järjestelyistä tietoa Ubuntu wikissä. Katso myös Asmo Koskinen kirjoitus Ubuntu-blogissa.

Tilastokeskus on julkaissut tutkimuksen suomalaisten yritysten tietotekniikan käytöstä: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2008.

Tämän julkaisun perustana oleva kyselytutkimus tehtiin keväällä 2008. Kysely lähetettiin kaikkiaan 5261 kattavasti eri toimialoja ja yrityskokoja edustavalle yritykselle. Kyselyyn vastasi 3772 yritystä eli 74 prosenttia kyselyn lopullisesta otoksesta.

Tutkimuksessa paneuduttiin tietokoneiden, internetin ja sähköiseen laskun käyttöön yrityksissä. Tietokoneiden käytön yhteydessä tutkittiin myös avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien yleisyyttä.

Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä oli käytössä 13 prosentissa vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 5). Toimialoittain tarkasteltuna tällainen oli käytössä huomattavan usein posti- ja teleliikenteen toimialalla, 37 prosentilla yrityksistä. Seuraavaksi yleisin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä oli yrityspalveluissa, 20 prosentilla, ja vähittäiskaupassa, 19 prosentilla yrityksistä.

Kuvio avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien osuudesta on nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 39 % käyttää jotain avoimen lähdekoodin järjestelmää, oletetettavasti lähinnä eri Linux-jakeluja. Tätä pienemmissä yrityksissä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän käyttö on harvinaisempaa.

Tilastokeskuksen tutkimuksessa kysyttiin siis ainoastaan avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien käytöstä, ei avoimen lähdekoodin ohjelmien, kuten tuoreessa Ohjelmistoyrityskartoituksessa (OSKARI).

OSKARI-tutkimuksessa mielenkiintoinen huomio oli, että ohjelmistoyrityksissä yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta avoimen lähdekoodin ohjelmien käytön yleisyyteen.

OSKARI-tutkimuksen loppuraporttia odotellaan vielä. Se pitäisi julkaistavan lähiaikoina.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2008, Tilastokeskus

Ubuntu 8.10, koodinimeltään Intrepid Ibex, on julkaistu tänään. Kyseistä versiota ylläpidetään ja tuetaan vuoden 2009 loppuun saakka. Edellistä pitkäaikaisella tuella varustettua Ubuntu 8.04 -julkaisua tuetaan tätäkin pitempään, työpöytäversion osalta huhtikuuhun 2011 ja palvelinversion osalta huhtikuuhun 2013 saakka.

Ubuntu 8.10:n uusia ominaisuuksia esitellään mm. Ubuntu Suomen wikissä ja yleisesityksen voi silmäillä Ubuntun virallisilta sivuilta.

Tuoreessa versiossa on mukana myös COSSin Kesäkoodissa tuotettua koodia, sillä se sisältää Antti Kaijanmäen kehittämän 3G-datayhteyksien tuen NetworkManageriin.

Lataa Ubuntu 8.10:n levykuvat Ubuntu Suomen sivuilta.

Via Digitoday

Juankosken koulun Kaavin toimipisteen 150 oppilasta ja henkilökuntaan kuuluvaa ovat siirtyneet syyslukukauden alusta Linux-pohjaiseen koulujärjestelmäkauteen kierrättämällä vanhentuneet pc-laitteet osaksi uutta koulujärjestelmää.

Kyseessä on LTSP-järjestelmä, jossa vanhat tietokoneet toimivat päätteinä, eikä niiltä siksi vaadita tehokasta suorituskykyä. Ratkaisu säästää sekä kunnan rahoja että luontoa. Ennen päätöstä kunnassa tutustuttiin Lieksassa toteutettuun vastaavanlaiseen projektiin. Lieksan hyvät kokemukset vauhdittivat päätöksentekoa.

Sen lisäksi että vanhojen koneiden uusiokäyttö on taloudellista ja ympäristöystävällistä, niin samalla projektissa työllistettiin suomalaisia tekijöitä. Hankkija hyötyy, ympäristö hyötyy, yhteiskunta hyötyy. Win-win-win.

Ubuntun päivitysoperaatio 8.04:ään eli Hardy Heroniin viivähti osaltani lähes neljän kuukauden päähän version virallisesta julkaisusta. Päivittäminen kiehtoi kyllä heti huhtikuussa, mutta kiireet työ- ja vapaa-ajalla sekä suunnitelma puhtaasta asennuksesta viivästytti hommaan ryhtymistä.

Työläppäriini on joulukuussa 2006 asennettu Ubuntu 6.10, jonka olen sittemmin päivittänyt 7.04:ään ja 7.10:een Ubuntun omalla päivitystyökalulla. Suunnittelinkin tällä kertaa puhdasta asennusta siivotakseni ylimääräiset roskat pois, mutta koska prosessi vaan venyi ja venyi, niin päätin ainakin vielä kerran päivittää uuden version vanhan päälle.

Edelliset päivitysoperaatiot (Feisty ja Gutsy) olivat sujuneet ilman ongelmia ja lähdinkin turvallisin mielin Hardy-päivitykseen varsinkin, kun virallisesta julkaisusta oli kulunut jo kuukausia. Aivan takki auki en kuitenkaan operaatioon lähtenyt, vaan otin sentään varmuuskopiot xorg.confista ja työtiedostoista.

Kaikki sujui mallikkaasti locale-tietojen generointiin asti, joka tyssäsi seuraaville riveille.

Generating locales
en_AU.UF-8…

Odotin tovin ja toisenkin prosessin etenemistä, mutta kun mitään ei tapahtunut niin asiasta piti kysyä Googlelta. Launchpadista löytyikin samaa ongelmaa käsitteleviä raportteja pilvin pimein: bug 249340g.

Ensimmäiset bugiraportit olivat jo heinäkuun puoliväliltä eikä ongelmaa ollut vieläkään korjattu. Harmi kyllä en ollut aikaisemmin törmännyt raportteihin ko. bugista enkä osannut varautua siihen. Enkä ole yksin.

Ongelman aiheuttanut bugi on ilmeisesti Linuxin kernelissä ja ongelma voi esiintyä päivitettäessä Gutsya Hardyyn, kun käytössä on Gutsyn tuorein kerneli v2.3.22-15. Korjausta ongelman ei ole vielä toteutettu, joten tällä hetkellä en suosittele kenellekään Ubuntu 7.10:n päivittämistä 8:04:ään, ellei varmasti tiedä mitä on tekemässä.

Itse selvisin ongelmasta seuraavalla proseduurilla (thanks Tom V):

1. start PC and let it load to X login screen (after getting X setup popup and choosing continue)
2. do a ctrl+alt+F1 and get to terminal and login.
3. sudo rm /usr/bin/localedef
4. sudo dpkg –configure -a
5. let upgrade finish and when back to the prompt “reboot”

Voi vain kuvitella, miten monella teknisesti taitamattomammalla bugi on vienyt sormen suuhun.

En ole täysin varma, onko kaikki vieläkään kunnossa ja jäikö prosessissa jotain tekemättä, mutta peruspensselit nyt ainakin vaikuttavat toimivan mallikkaasti.

Ubuntu 8.10:n asennus puhtaalta pöydältä kuulostaa entistä houkuttelevammalta.

One of the quickest ways to break something is to fix it when it ain’t broken.

Otin yhteyttä Nokia Care -asiakastukeen antaen palautetta sekä Nokia Musiikkikaupan että PC Suiten yhteensopimattomuudesta Linuxin kanssa. Sain vastauksen kiitettävän nopeasti.

Tällä hetkellä Nokialla ei ole PC Suitea vastaavaa ohjelmistoa Linux käyttöjärjestelmälle eikä ole tiedossa jos / kun sellainen ohjelma julkaistaan. Välitän palautteesi tuotekehityksellemme.

Nokia Musiikkikaupan käyttöön Firefoxilla tarjottiin IE Tab -lisäosaa. Vastasin, että ko. lisäosa ei ole saatavilla Firefoxin Linux-versioon ja se edellyttää Internet Exploreria. Vaihtoehdoksi tarjottiin IE View Liteä. Se kyllä asentuu Linux Firefoxiinkin, mutta ei renderöi sivuja ilman koneelta löytyvää Internet Exploreria. Kerroin asiakastukeen tästäkin ja sain seuraavan vastauksen:

Ilmoitan asiasta Nokia Music Carelle että lisäävät maininnan ettei IEtab toimi käytettäessä Firefoxia Linuxilla, valitettavasti meillä ei tällä hetkellä ole ongelmaan ratkaisua.

En löisi suuria rahoja kiinni Nokian Linux-tuen paranemisesta aivan lähiaikoina, mutta aina kannattaa antaa palautetta epäkohdista ja kertoa, että potentiaalisia käyttäjiä löytyy muiltakin kuin Windows-alustoilta. Tarpeeksi suurien massojen yhteydenotot ovat hyvä keino saada asioihin vauhtia.

Linux valtaa hiljalleen alaa venäläisissä kouluissa. Viime syksynä Venäjällä julkistettiin mahtipontinen tavoite varustaa kaikki toisen asteen koulujen tietokoneet Linuxilla ja muilla vapailla ohjelmilla. Hankkeen tarkoituksena on mm. vähentää riippuvuutta ulkomaalaisista softataloista.

Hanke aloitettiin pilotilla kolmella alueella ja nyt se on laajentunut kansalliseksi. Nyt mikä tahansa koulu Venäjällä voi hakea osallistujaksi hankkeeseen.

Tällä hetkellä 182 koulua on siirtynyt vapaiden ohjelmien käyttäjiksi ja projektin tavoitemäärän, 1000 koulua, odotetaan ylittyvän reilusti.

Saunalahti tiedotti lisänneensä SaunaVisio-palveluunsa tilausvideot, joita tällä hetkellä voi vuokrata SF Anytimen valikoimasta. Tästä kiinnostuneena suuntasin SF Anytimen www-sivuille, jotka tarjosivat seuraavan ilmoituksen (suurenna kuva klikkaamalla sitä):

Sivut eivät siis ole lainkaan käytettävissä Linuxilla tai Macillä. Ymmärtäisin toimimattomuuden tilausvideopalvelun osalta DRM 7 -kytköksen vuoksi (joskaan en missään nimessä kannata DRM-estoja), mutta se on kummallista, että SF Anytime haluaa kertoa toiminnastaan ja palveluistaan ainoastaan Windows-käyttäjille.

Tosin ei SF Anytimen sivut toimi välttämättä Windowsissakaan. Windows + Firefox -kokoonpanossa ruudulle rävähtää kuulemma seuraava ilmoitus:

“SF Anytime-palvelu on rakennettu Microsoft Internet Explorer 6:een tai uudempaan. Jos sinulla ei sitä ole, voit sen ladata ilmaiseksi Microsoftilta.”