Avautuma

Acer on ilmoittanut panostavansa aggressiivisesti Linuxiin kannettavissa tietokoneissaan. Ensimmäiseksi Linux nähdään Acerin ultrakeveissä miniläppäreissä, mutta yhtiön kerrotaan tuovan myöhemmin markkinoille myös tavallisia Linux-kannettavia.

Acer sees two killer apps with Linux on computers: operation and cost. Its flavour of Linux will boot in 15 seconds compared to minutes for Windows, and the open source operating system can extend battery life from five to seven hours.

Acer tiedostaa vaikeudet Microsoftin haastamisessa, mutta yhtiö aikoo työskennellä ahkerasti kehittääkseen Linux-markkinoita.

Suomen markkinoille Acer AspireOne -miniläppäreiden pitäisi saapua elokuun lopussa alkaen 319 e hintaan.

Nokian rahoitusjohtaja Rick Simmons sanoi 19.5., että Nokiassa edetään ehdottomasti Linux-pohjaisten kännyköiden suuntaan.

Nokia S60-ohjelmistojen kehityksestä vastaava Lee Williams kiisti 25.5. Nokian Linux-kännykkäsuunnitelmat ja totesti Linux-työn suuntautuvat vain internet tablet -tuoteperheeseen. Ei kovin yllättävä kommentti S60-puolen kaverilta.

Helsingin Sanomat kertoi 3.6., että Nokia julkaisee ensi vuonna ensimmäiset Linux-pohjaisella käyttöjärjestelmällä varustetut kännykät. Lue lisää HS:n sivuilta.

Itse pistäisin roponi HS:n tiedon/veikkauksen varaan. Eri asia on, millä markkina-alueilla Linux-Nokiat julkaistaan ensimmäiseksi, ja että saadaanko laitteita Suomeen vielä 2009.

Linuxkauppa.fi on ryhtynyt tarjoamaan Linux-tuki.fi-kannettavien lisäksi Zepton läppäreitä Ubuntu-asennuksilla (Ubuntu 8.04, 32-bit) (via Tietokone). Koneilla on kahden vuoden nouto- ja palautustakuu.

Linuxkauppa.fi ennakkomyy myös MSI Wind -miniläppäriä, jota odotellaan Suomeen loppukesästä. Hintaa MSI Windillä on 436 e. Verkkokauppa.com näkyy lisänneen MSI Windin tuotevalikoimaansa hintaan 449,90 e. Windows XP -malli irtoaa pari kymppiä kalliimmalla.

MSI Windin akulle lupaillaan jopa 7 tunnin kestoa, mikä kuulostaa hieman ylioptimistiselta, vaikka konessa hyrrääkin virtapihi Intel Atom. Joka tapauksessa akkukesto lienee esim. Asus Eee PC 900 -läppäriä parempi.

Asus on tuomassa markkinoille parannellun version Eee PC 900 -sarjasta. Intel Atom -prosessorin syöneen Asus Eee PC 901:n kerrotaan sisältävän Bluetoothin, lisäohjelmistoja ja parannellun kotelon. Lisäksi saataville tulee 802.11n- ja WiMAX-verkot ymmärtävät mallit. Akkukeston luvataan olevan 4-6 h luokkaa valitusta akusta riippuen.

Kaiken kaikkiaan Linux-läppäreiden tilanne myös täällä kotimaassa tuntuu pikku hiljaa parantuvan. Samoin kauan kaivattuja miniläppäreitä alkaa kohta aidosti saada useampiakin malleja, joskin esim. Asus Eee PC 900:n toimitusaikataulut ovat vielä hämärässä.

Päivitys (3.6.2008 15:55):

Acerin tulokas miniläppärimarkkinoille on Acer Aspire One, jonka Acer tuo Suomeen elokuussa reilulla 300 eurolla. Acer Aspire Onea saa Linpus-Linuxilla tai Windows XP:llä. (Lähde: Tietokone)

Asusilta on tulossa Eee PC 901:n lisäksi myös uusi mallisto, 10″ näytöllä varustettu Eee PC 1000. Akkukestoksi lupaillaan lähes kahdeksaa tuntia. Uskoo ken tahtoo, mutta ainakaan normaalikäytössä ei tällaisiin lukemiin päästä.

HP:ltä on tulossa kilpailijoita kalliimpi, ilmeisesti 1280×800 -resoluution näytöllä varustettu HP 2133, jota ei ilmeisesti saa Linux-asennuksella. Koneen saa Windows Vista Business tai SuSE Linux -asennuksella.

Dellin vastine on Dell Mini Inspiron. Konetta tultaneen myymään Windows XP:llä ja Ubuntu 8.04:llä varustettuna.

Pian on kuluttajilla valinnanvaraa! Yhteistä kaikille miniläppäreille HP:tä lukuun ottamatta on se, että ne on saatavilla joko pelkästään tai valinnaisesti Linux-käyttöjärjestelmällä. Oiva osoitus Linuxin taipuisuudesta konevalmistajien tarpeisiin ja suorituskyvystä heikkotehoisemmallakin raudalla.

Microsoftin ohjelmistojen pääarkkitehti Ray Ozzie totesi tutkimusyhtiö Sanford C. Bernsteinin strategiaseminaarissa New Yorkissa keskiviikkona, että avoimen koodin kehittäjät ovat merkittävä huolenaihe Microsoftille. Ei tässä sinänsä mitään uutta ole ja tämä on todettu aikaisemminkin mm. Steve Ballmerin suusta. Aiheesta voi lukea lisää Tietoviikon artikkelista.

Mielenkiintoista samaisessa artikkelissa oli Ozzien kommentti modernista käyttöjärjestelmästä:

Ozzien mukaan uutta käyttöjärjestelmää ei enää suunniteltaisi sopimaan vain pc-laitteisiin. Hänen mielestään modernin järjestelmän pitää toimia monenlaisissa laitteissa eli pc-laitteiden lisäksi vaikka televisioissa, autoissa, mobiililaitteissa ja niin edelleen.

Microsoftissa on siis huomattu se, mihin avoimen lähdekoodin puolella on panostettu jo vuositolkulla. Esimerkiksi Linux on kehitetty modulaariseksi ja erinomaisesti skaalautuvaksi järjestelmäksi, ja se onkin käytössä lukuisissa pienissä ja isoissa laitteissa pc-maailman ulkopuolellakin. Lisäksi avoimen lähdekoodin FreeBSD-käyttöjärjestelmää on hyödynnetty vahvasti Applen Mac OS X:ssä ja iPhonen käyttöjärjestelmässä.

Avoimen lähdekoodin ilmiötä toisinaan syytetään siitä, että siinä ainoastaan kopioidaan ja matkitaan perinteisten kaupallisten ohjelmien toiminnallisuuksia, eikä uusia innovaatioita synnytetä. Koko väittely aiheesta on turhaa, sillä on selvää, että sekä suljetun koodin puolella että avoimen lähdekoodin puolella otetaan ideoita “toisen puolen” toteutuksista. Väite siitä, että avoimen lähdekoodin toiminta perustuu yksinoikeusohjelmien ideoiden kopiointiin on kuitenkin täysin puppua.

Avoimuus eri muodoissaan on mullistanut tietotekniikkaa ja sen käyttöä todella suuresti. IBM:n päätös avata PC:n speksit antoi kenelle tahansa mahdollisuuden rakentaa PC, internet on rakennettu avoimen teknologian ja hyvin pitkälti avoimen lähdekoodin sovellusten päälle ja räjähdysmäisestä kasvustaan huolimatta se toimii yhä. Ja kukapa ei olisi käyttänyt esimerkiksi kaikille avointa Wikipedia-tietosanakirjaa.

Pitäisikö nyt Microsoftia syyttää siitä, että he “pyrkivät seuraamaan” Linuxin esimerkkiä ja suunnittelevat mahdollisimman monenlaisissa laitteissa toimivaa käyttöjärjestelmää? Ei tietenkään pidä. Ohjelmistojen ja minkä tahansa tuotteiden evoluutiossa ideoita pitää kerätä myös kilpailevista tuotteista. Pääasia on se, että loppukäyttäjät saavat mahdollisimman hyviä ratkaisuja käyttöönsä.

Nokian rahoitusjohtaja Rick Simonsonin mukaan Nokiassa edetään ehdottomasti Linux-kännykän suuntaan, kertoo Kauppalehti.fi. Milloin jotain konkreettista julkaistaan, siihen Simonson ei ottanut kantaa. Hän ei myöskään mennyt teknisiin yksityiskohtiin, eikä kertonut Nokian liikkeistä Googlen Android -hankkeen osalta.

Yhtä kaikki Simonsonin mukaan Linuxin käyttö tulee olemaan tärkeää Nokialle. Nokian toimia tarkemmin seuraaville tämä tuskin on yllätys, mutta tämä oli ilmeisesti ensimmäinen kerta, kun Nokia myöntää näin korkealla tasolla Linux-aktiviteetit myös puhelinpuolella.

Ubuntu 8.04 LTS julkaistaan torstaina 24.4. Kyseessä on pitkäaikaisen tuen julkaisu, jonka työpöytäversiota tuetaan 3 vuotta ja palvelinversiota 5 vuotta.

Suomen Ubuntu-sivuilla on ladattavissa tiedote julkaisusta (pdf) ja esittely Ubuntu 8.04:n uusista ominaisuuksista.

Uuden Ubuntun julkaisua juhlistetaan ympäri maailmaa ja Suomessakin on varmistunut jo useita julkaisutapahtumia. Ainakin Helsingissä, Kokkolassa, Porissa ja Jyväskylässä pidetään omat julkaisujuhlat. Lisätietoja tapahtumista Ubuntu Suomen wikissä.

Linux Foundation on eilen julkaissut Linux kernelin kehitystilastoja käsittelevän mielenkiintoisen raportin.

Raportista käy ilmi mm. seuraavaa:

• Vuodesta 2005 aktiivisten Linux kernelin kehittäjien määrä on triplaantunut. Tällä hetkellä ytimen parissa työskentelee lähes 1 000 kehittäjää, jotka jakautuvat yli sataan yritykseen.
• Kehittäjistä 70-95 % saavat työstään palkkaa. Myytti harrastelijakehittäjistä ei siis pidä paikkansa.
• Kerneliin lisätään n. 3 621 riviä uutta koodia joka päivä.
• 10 aktiivisinta kehittäjää tekevät 15 % kaikista muutoksista.
• 30 aktiivisinta kehittäjää tekevät 30 % kaikista muutoksista.
• Ahkerimmat Linux kerneliin kontribuoivat yritykset ovat Red Hat (11,2 %), Novell (8,9 %), IBM (8,3 %), Intel (4,1 %) ja Linux Foundation (3,5 %).

Linux Kernel Development: How Fast is it Going, Who is doing it and Who is Sponsoring it? on nähtävillä Linux Foundationin sivuilla.

Viime viikon Tietoviikossa ollut mielenkiintoinen juttu “Pingviinikoodia kännykässä” on uinut verkkoon ja luettavissa Tietoviikon www-sivuilta.

Suomalaisista ohjelmistotaloista jo Ixonos, SYSOPENDIGIA ja Sesca ovat kertoneet kehittämistään Linux-älypuhelinalustoista. Miksi näin? Lue juttu.

Tietokone-lehti kertoo, että IBM alkaa myydä Linux-pc:itä Euroopassa. Muissa uutispalveluissa hankkeen arvellaan olevan suunnattu lähinnä Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. Koneisiin asennetaan ainakin Red Hat Linux ja IBM:n Lotus Symphony -toimisto-ohjelmisto.

Venäjän puolustusministeriö, lentoyhtiö Aeroflot ja yksityinen pankkiyhtiö Alfa Bank ovat ilmaisseet kiinnostuksensa edullisten open source -ohjelmistoilla varustettujen tietokoneiden hankintaan, mikä on varmastikin patistanut IBM:ää tähän päätökseen.

Koska IBM:llä ei enää ole omaa pc-valmistusta, niin tietokoneet kootaan kumppanien avulla. Kumppaneiksi on valittu Itävaltalainen Vdel, jolla on toimintaa Itävallan lisäksi Kyproksella ja Venäjällä, ja LX Polska, jonka sivuilta voi tulkata yrityksen olevan virallinen Red Hat -jakelija ja IBM:n kumppani.

Mielenkiintoinen uutinen, mutta nähtäväksi jää tarkoittaako tämä IBM:n paluuta kuluttaja-PC-markkinoille vai tarjotaanko Linux-tietokoneita vain tilauksesta yrityksille ja valtioille.

Tietokone uutisoi myös, että IBM:n Open Referent -nimellä kulkevien tietokoneiden luvataan olevan puolet halvempia kuin tavallisten Windows-koneiden, mutta en usko tämän olevan mahdollista. Vaikka Windowsin korvaa Linuxilla, niin se ei pudota itse koneen hintaa kovin paljon. IBM viitanneekin hintojen puolittumiseen tietokoneen käytön kokonaiskustannuksissa, jolloin käyttöjärjestelmän lisäksi saadaan muutkin ohjelmistot maksutta tai halvemmalla.

Sektori.com uutisoi, että suomalainen pelitalo Frozenbyte on päättänyt julkaista Shadowgrounds ja Shadowgrounds Survivor -pelit Linuxille. Apunaan porttauksessa Frozenbyte käyttää jyväskyläläistä IGIOSia, joka tarjoaa yhtenä palvelunaan pelien sovittamista Linux-alustalle. Shadowgrounds-pelit on alun perin kehitetty Windows-alustalle.

“Linux tekee tuloaan massamarkkinoille ja olemme erittäin mieluusti mukana tuomassa sille myös laadukasta peliviihdettä,” Frozenbyten toimitusjohtaja Lauri Hyvärinen sanoo.

Todella mielenkiintoinen uutinen! Sektori.comin uutisessa todetaan lisäksi, että Shadowgrounds Survivor for Linux tulee saataville nettijakeluna kevään 2008 aikana 29,90 euron hintaan. Shadowgrounds for Linux tulee samoihin aikoihin 9,90 euron hintaan.

Hinnat eivät ole kovin korkeat, mutta Windows-versioita peleistä myydään Steamin kautta vieläkin halvemmalla, 19,95 ja 9,95 dollarilla. On mielenkiintoista nähdä, kuinka Linux-versiot käyvät kaupaksi.