Hyllytilaa on kyllä metreittäin, mutta joku muu on halunnut tehdä valinnan puolestani. Nyt sitten totuttaudun toiseen kauppaan. Sitä valinnan vapautta kukaan ei kuluttajalta vie.

Kirjoitus villiinnytti median ja keskustelua käytiin mm. eri maitojen alkuperästä, ruotsalaisen maidon laadusta ja kruunun kurssista. Koska kommentin antoi pääministeri ja kohteena oli niinkin arkipäiväinen tuote kuin maito, niin reaktio oli arvattavissa.

Jätetäänpä maito kaupan hyllylle ja siirrytään tietokonekauppaan, automarkettiin tai vaikka kännykkäliikkeeseen, joista kaikista saa kuluttajille suunnattuja tietokoneita. PC-tietokoneita on tarjolla monen kokoista, näköistä ja merkkistä mallia, mutta kaikkien sisällä pyörii yhden ja saman yhdysvaltalaisen yrityksen käyttöjärjestelmä. Kuluttajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

Miksi tästä ei nosteta meteliä? Miksi Vanhanen ei ajatellut kotimaisuutta mainostaessaan Microsoftin Live@edu-palvelua Yhdysvaltain matkallaan kaksi vuotta sitten?

Kun kyse on maidosta, niin kuluttaja voi helposti äänestää jaloillaan ja lompakollaan. Tietokoneiden kanssa kuluttajalla ei ole samanlaista mahdollisuutta vaikuttaa koneen mukana tulevaan käyttöjärjestelmään. Hän ei voi valita yhdysvaltalaisen käyttöjärjestelmän sijaan esimerkiksi kotimaista alkuperää olevaa käyttöjärjestelmää tai hankkia tietokonetta kokonaan ilman käyttöjärjestelmää.

Paras vaihtoehto kuluttajan kannalta olisi, että käyttöjärjestelmä erotettaisiin tietokoneesta ja hän voisi konetta hankkiessaan valita siihen haluamansa käyttöjärjestelmän asennettuna – tai jättää käyttöjärjestelmän kokonaan pois. Käyttöjärjestelmät voisivat olla lueteltuina lisenssi- ja asennuskuluineen EU:n Microsoftille määräämän selainvalikon tapaan.

Tässäkin toimintamallissa on monta sudenkuoppaa, kuten eri käyttöjärjestelmien ja laitteistojen yhteensopimattomuudet sekä asennustyön vaatima aika ja asiantuntemus. Mutta nykyinen malli, jossa kuluttajalla ei ole juuri mitään valinnanvapautta on vähintäänkin kyseenalainen.

Yllättävä uutinen on huhujen mukaan saanut Applen kehittämään omaa avoimen lähdekoodin lisenssiä, työnimeltään iGPL. Lisenssin ennakoidaan olevan väriltään valkoinen ja erittäin trendikäs.

• Arviolta 30 % miniläppäreistä on varustettu Linuxilla, joka on suoraan pois Microsoftin Windows-lisenssimyynnistä.
• Koska Microsoft ei tue ohjelmistoissaan Linuxia, niin se ei voi kaupata ohjelmistojaan suurelle määrälle uusia asiakkaita. Esimerkiksi MS Officen myyntiä tämä verottaa varmasti ja viime vuonna toimistopaketin myynti romahtikin 23 prosenttia. Toisaalta koska Linux-koneen mukana yleensä tulee OpenOffice.org, niin kuluttaja ei välttämättä edes näe mitään syytä harkita MS Officen hankkimista, vaikka sellainen olisi saatavilla.
• Microsoft saa jokaisesta miniläppäriin myytävästä käyttöjärjestelmästä vähemmän rahaa kuin tavalliseen kannettavaan tai pöytäkoneeseen myydystä. Miniläppärit hylkivät tehosyöppöä Vistaa, joten Microsoftilla on kiire julkaista Windows 7, joka on ennakkotietojen mukaan Vistaa kevyempi .

Toki myös muut softavalmistajat voivat nähdä notkahduksen myynnissään Linuxin yleistyessä. Kaupallista virustutkaa ja palomuuria Linux ei tarvitse, kuten ei välttämättä myöskään esim. cd/dvd-polttosoftaa. Näitä yleensä pusketaan puoliväkisin uusien Windows-koneiden mukaan ja usein käyttöjärjestelmän esiasennus sisältää kaikenlaista turhaa rojua, jonka valintaan asiakas ei ole päässyt vaikuttamaan.

Tapojeni mukaan selailin kuitenkin lehtisen läpi. Tietotekniikasta tarjolla on 15 kurssia, joista ainakin 7 keskittyy Microsoftin tuotteiden tahkoamiseen. Tarjolla on Windows Vistaa, Wordia, Exceliä ja PowerPointia. Kotisivutkin kehitetään Microsoftin FrontPagella, joskin vaihtoehtoisesti voidaan käyttää avoimen lähdekoodin KompoZeria, joka on Linspiren hylkäämän NVU-projektin jatkohaara.

OpenOffice.org-koulutusta ei ole tarjolla, vaikka voisin kuvitella työväenopiston kohderyhmää kiinnostavan myös MS Officelle vaihtoehtoiset, maksuttomat ohjelmat. Kuinka moni MS Officen kotikäyttäjistä voisi hoitaa askareensa aivan yhtä hyvin jollakin avoimen lähdekoodin vaihtoehdolla, esim. OpenOffice.orgilla, jos vain a) tietäisi näistä vaihtoehdoista ja b) saisi ohjelman käyttöön koulutusta?

Suureksi yllätyksekseni kurssien joukossa on Linux-työpaja: Vanhempikin kone virkeäksi -kurssi. Kolmen päivän ja 18 tunnin tehopaketti kustantaa 61 euroa ja se pidetään yhtenä viikonloppuna.

Viikonlopun työpajan aiheina Linux-jakeluversion asennus sekä kodin ja pienyrityksen sisäverkon luominen Linuxin avulla. Ota hieman vanhempikin tietokoneesi tehokkaaseen käyttöön.

Myös kuvankäsittelyn puolella hyödynnetään avoimen lähdekoodin tarjoomaa, sillä GIMP on käytössä kahdella kurssilla. Toisena maksuttomana ohjelmana opetuskäytössä on Googlen Picasa, joka ei kuitenkaan ole avointa lähdekoodia. Picasan hyviä puolia ovat kuitenkin maksuttomuus ja toimivuus sekä Windowsissa, OS X:ssä että Linuxissa.

Ahjolan kansalaisopisto Tampereen Pispalassa on vieläkin enemmän keskittynyt tietotekniikkaopetuksessaan Microsoftin tuotteisiin. Kursseista saa sellaisen kuvan, että kaikilla on käytössään Windows Vista ja Office 2007.

Tiettyjen ohjelmistovalmistajien ylivalta siis pätee opistokursseilla. Mielestäni on surullista, että kansalaisille ei tarjota tietoa vaihtoehdoista, vaan vuosi vuoden jälkeen mennään eteenpäin samaa rataa, jossa tietokoneen käyttöjärjestelmä = Windows XP/Vista/7/…, toimisto-ohjelmisto = MS Office, kuvankäsittelyohjelmisto = Adobe xyz jne.

Toki nyt täytyy todeta, että muutamissa Tampereen työväenopiston kursseissa ilahduttavasti tutustutaan myös muihin kuin käyttäjille maksullisiin, suljettuihin ohjelmiin. Voitaisiinko niiden määrää jatkossa kasvattaa entisestään?

Miten hienoa olisikaan, jos kurssin vetäjä voisi kurssin aluksi antaa osallistujille ohjelmisto-cd:n tai kertoa mistä kurssilla käytettävät ohjelmistot voi täysin luvallisesti ladata käyttöönsä. Vielä jos ohjelmistot valittaisiin niin, että ne toimisivat useammissa käyttöjärjestelmissä, niin kursseja ei rajattaisi pelkästään Windows-käyttäjille.

Se olisi vapauttavaa.

PostPathin www-sivuilta:

The PostPath Server is a Linux-based enterprise-class email and collaboration server. It is the only drop-in, natively interoperable alternative to Microsoft Exchange.

Erittäin mielenkiintoisen asiasta tekee se, että Cisco voi PostPathin hankinnan myötä tarjota todellisen – ja paremman – vaihtoehdon Microsoft Exchangelle.

PostPath on takaisinmallintanut (reverse engineering) Microsoftin MAPI ja Active Directory (AD) -protokollat ja PostPath Server näkyy siihen yhdistyville laitteille ja sovelluksille Exchange-palvelimena.

Toiselta suunnalta Exchangea hiostaa OpenChange.

OpenChange aims to provide a portable Open Source implementation of Microsoft Exchange Server and Exchange protocols. Exchange is a groupware server designed to work with Microsoft Outlook, and providing features such as a messaging server, shared calendars, contact databases, public folders, notes and tasks.

OpenChange helpottaa jatkossa muiden työtä Exchange-yhteensopivan palvelimen rakentamisessa. Projektissa on tehty läheistä yhteistyötä Samba-projektin kanssa ja työtä helpottaa EU:n päätös, jonka mukaan Microsoftin on avattava tarvittavat protokollat yhteentoimivuuden toteuttamiseksi.

Ovatko Exchangen päivät luetut?

YLEn nettipalveluista mm. Elävä arkisto ja Areena toimivat hyvin puutteellisesti erimerkiksi Linux- ja Mac-käyttäjillä palveluiden Microsoft-sidonnaisuuden ja käytettyjen suljettujen teknologioiden vuoksi. Kantelun tehneen rovaniemeläismiehen mukaan palvelut syrjivät kansalaisia, jotka eivät ole halunneet tai voineet hankkia suljettuja kaupallisia ohjelmistoja.

Toivottavasti asia otetaan perusteelliseen tutkintaan ja se nousee pinnalle jälleen kerran.

No ei tässä mitään. Klikataan asennuspainiketta, kun niin kerran kehotetaan.

Hups, Microsoft ei olekaan toteuttanut Silverlightia Linuxille. Ei muuta kuin peukku suuhun ja odottelemaan Moonlight-projektin edistymistä. Mikäli joku on testannut Moonlightin toimivuutta ko. palvelussa, niin kuulisin mielelläni tuloksista.

Palvelun aikaisempi Flash-toteutus ei kuulemma poikennut näkyvästi nykyisestä, joten voi vain ihmetellä minkä ihmeen takia tekniikka taustalla on vaihdettu varsinkin, kun se aiheuttaa useimmille Windows-käyttäjillekin lisätyötä.

Ja kun asiaa ihmettelee pari hetkeä pitempään, alkaa mieleen hiipiä monenlaisia ajatuksia…

Number one, are our products likely to be open sourced? No. [...]

Will we interoperate with products that come from like Linux, from the open source world? Yes, we will. [...]

Will we encourage people who want to do open source development to do it on top of Windows? Yes. [...]

And, you know, we see interesting things where bits and pieces of technology, commercial companies are now starting to provide it in an open source form or to digest in an open source form. And we’re open to that as well. But our fundamental business model will remain kind of commercial software, advertising, enterprise licensing, et cetera.

Sivut eivät siis ole lainkaan käytettävissä Linuxilla tai Macillä. Ymmärtäisin toimimattomuuden tilausvideopalvelun osalta DRM 7 -kytköksen vuoksi (joskaan en missään nimessä kannata DRM-estoja), mutta se on kummallista, että SF Anytime haluaa kertoa toiminnastaan ja palveluistaan ainoastaan Windows-käyttäjille.

Tosin ei SF Anytimen sivut toimi välttämättä Windowsissakaan. Windows + Firefox -kokoonpanossa ruudulle rävähtää kuulemma seuraava ilmoitus:

“SF Anytime-palvelu on rakennettu Microsoft Internet Explorer 6:een tai uudempaan. Jos sinulla ei sitä ole, voit sen ladata ilmaiseksi Microsoftilta.”

Shuttleworth näkee, että OOXML:n mahdollinen ISO-standardointi ei tuo mitään hyötyjä Microsoft Office -käyttäjille.

They will still be using a big, bloated piece of software with no competition, that is not-quite-standards-compliant. That’s a pity. Microsoft’s customers had an opportunity to ignite real innovation in the office document space, by encouraging Microsoft to support and existing, open, well-defined document standard in ODF.

Hän ottaa kantaa myös Microsoft-Novell -diiliin ja totetaa, että samanlaista sopimusta ei voisi syntyä Microsoftin ja Canonicalin välille.

But I will not agree to a deal like the Novell one, because I don’t think there is any IP issue in fact, and until Microsoft actually states what patents it is concerned about there is no need for us to take any action.

Shuttleworth puhuu lisäksi mm. Ubuntu 8.04:stä, Debian-projektista, Ubuntu Mobilesta, yhteistyöstä laitevalmistajien kanssa ja Linuxin valmiudesta työpöytäkäyttöön.