Avautuma

Microsoftin ohjelmistojen pääarkkitehti Ray Ozzie totesi tutkimusyhtiö Sanford C. Bernsteinin strategiaseminaarissa New Yorkissa keskiviikkona, että avoimen koodin kehittäjät ovat merkittävä huolenaihe Microsoftille. Ei tässä sinänsä mitään uutta ole ja tämä on todettu aikaisemminkin mm. Steve Ballmerin suusta. Aiheesta voi lukea lisää Tietoviikon artikkelista.

Mielenkiintoista samaisessa artikkelissa oli Ozzien kommentti modernista käyttöjärjestelmästä:

Ozzien mukaan uutta käyttöjärjestelmää ei enää suunniteltaisi sopimaan vain pc-laitteisiin. Hänen mielestään modernin järjestelmän pitää toimia monenlaisissa laitteissa eli pc-laitteiden lisäksi vaikka televisioissa, autoissa, mobiililaitteissa ja niin edelleen.

Microsoftissa on siis huomattu se, mihin avoimen lähdekoodin puolella on panostettu jo vuositolkulla. Esimerkiksi Linux on kehitetty modulaariseksi ja erinomaisesti skaalautuvaksi järjestelmäksi, ja se onkin käytössä lukuisissa pienissä ja isoissa laitteissa pc-maailman ulkopuolellakin. Lisäksi avoimen lähdekoodin FreeBSD-käyttöjärjestelmää on hyödynnetty vahvasti Applen Mac OS X:ssä ja iPhonen käyttöjärjestelmässä.

Avoimen lähdekoodin ilmiötä toisinaan syytetään siitä, että siinä ainoastaan kopioidaan ja matkitaan perinteisten kaupallisten ohjelmien toiminnallisuuksia, eikä uusia innovaatioita synnytetä. Koko väittely aiheesta on turhaa, sillä on selvää, että sekä suljetun koodin puolella että avoimen lähdekoodin puolella otetaan ideoita “toisen puolen” toteutuksista. Väite siitä, että avoimen lähdekoodin toiminta perustuu yksinoikeusohjelmien ideoiden kopiointiin on kuitenkin täysin puppua.

Avoimuus eri muodoissaan on mullistanut tietotekniikkaa ja sen käyttöä todella suuresti. IBM:n päätös avata PC:n speksit antoi kenelle tahansa mahdollisuuden rakentaa PC, internet on rakennettu avoimen teknologian ja hyvin pitkälti avoimen lähdekoodin sovellusten päälle ja räjähdysmäisestä kasvustaan huolimatta se toimii yhä. Ja kukapa ei olisi käyttänyt esimerkiksi kaikille avointa Wikipedia-tietosanakirjaa.

Pitäisikö nyt Microsoftia syyttää siitä, että he “pyrkivät seuraamaan” Linuxin esimerkkiä ja suunnittelevat mahdollisimman monenlaisissa laitteissa toimivaa käyttöjärjestelmää? Ei tietenkään pidä. Ohjelmistojen ja minkä tahansa tuotteiden evoluutiossa ideoita pitää kerätä myös kilpailevista tuotteista. Pääasia on se, että loppukäyttäjät saavat mahdollisimman hyviä ratkaisuja käyttöönsä.

ASUS julkaisi maaliskuussa miniläppäristään Eee PC:stä Microsoft Windows XP Homella varustetun version.

Hintaa Windows XP -versiolla on $80 enemmän kuin Linux-vastineella. Laitteiston osalta eroja ei ole, joten suurin osa hintaerosta menee Microsoft-lisensseihin. Myöskään XP:tä ei ole muokattu paremmin Eee PC:n tehoille ja pienelle näytölle sopivammaksi, mutta Eee PC:n ensimmäinen sukupolvi vaikuttaa pärjäävän XP:n kanssa ihmeen hyvin.

Asuksella on kovat odotukset Windows Eee PC:n suhteen. Yrityksen CEO Jerry Shen ennustaa, että n. 60 % Eee PC:istä myydään XP:llä.

Microsoft on ilmoittanut lopettavansa Windows XP:n perustuen 14.4.2009 ja jatketun tuen 8.4.2014. Jatketun tuen aikana lisenssinsaajille ei tarjota muita kuin tietoturvaan liittyviä hotfix-päivityksiä ilman erillistä sopimusta.

Asus on suunnitellut tuovansa kolmannella kvartaalilla myyntiin Eee PC 900 -sarjan, jossa on 8,9″ näyttö (700-sarjassa 7″) 1024×600-resoluutiolla (800×480), 1 GB muistia oletuksena (512MB) ja enemmän massamuistia sekä tehokkaampi prosessori. Virallisia laitteistospeksejä ei ole vielä julkistettu, mutta esim. Wikipediasta voi seurata tilanteen kehittymistä.

Suomeen ei olla vieläkään saatu Eee PC:n ensimmäistä sukupolvea.

Yhä useammat yritykset perustavat sivustoja, joissa ne kertovat open source -toiminnastaan ja julkaisevat omia open source -ohjelmistojaan. Yritykset vaikuttavat huomanneen, että niille on tärkeää näyttäytyä posiitiivisessa valossa open source -asioissa ja säilyttää lämpimät välit open source -yhteisöihin. Sivustot toimivat myös keinona houkutella ja opastaa vapaaehtoisia kehittäjiä, testaajia ja dokumentoijia toimimaan yrityksen omien open source -projektien parissa.

Toisaalta on selvää, että (viisaat) yritykset eivät halua leimautua open sourcen vihollisiksi uhkailemalla patenttiloukkaussyytteillä tai haastamalla muilla tavoin riitaa. Microsoft on harrastanut tätä jo pitkän aikaa ja sillä on pitkä tie kuljettavanaan saavuttaaksen open source -yhteisöjen luottamuksen ja arvostuksen.

Monet yritykset tuovatkin näkyvästi esille osallisuutensa open source -projekteissa, -yhteisöissä ja -organisaatioissa. Alla lyhyet, neutraalit kastaukset eräisiin suuryritysten julkisiin open source -sivustoihin.

Nokia
Nokian open source -aktiviteeteista kerrotaan OpenSource.nokia.comissa. Sivuilla esitellään Nokian omat open source -projektit ja Nokian panostus talon ulkopuolisiin open source -projekteihin. Lisäksi Nokian open source -projekteille on pystytetty Wiki-ympäristö dokumentaation tuottamiseksi.

http://opensource.nokia.com/

Google
Julkisuudessa Google on näkynyt erittäin myönteisesti open source -projektien ja -kehittäjien tukijana. Googlen open source -sivustolla kerrotaan Googlen open source -projektien hostauspalvelusta Google Codesta, Google Summer of Codesta ja Googlen omista open source -projekteista.

http://code.google.com/opensource/

Adobe
Adobe on vasta julkaissut oman open source -portaalinsa. Tämä on melko yllättäväkin, mutta takuulla hyvä veto Adobelta. Monien muiden tapaan Adobe listaa sivuillaan sekä omat open source -projektinsa että kontribuutionsa muiden ylläpitämiin open source -projekteihin.

http://opensource.adobe.com/

HP
HP:llä on pitkät perinteet erityisesti Linux-maailmassa. Yritys ilmoittaakin konkreettisia lukuja panostuksistaan open source -projekteihin ja open source -ohjelmistoja sisältävistä tuotteistaan. HP ylläpitää kahta hyvin mielenkiintoista open source -portaalia, FOSSBazaaria ja FOSSologya. Edellinen on yhteisö avoimen lähdekoodin hallintaan ja jälkimmäinen keskittyy avoimen lähdekoodin analysointiin, tutkimiseen ja kehittämiseen.

http://opensource.hp.com/

IBM
IBM:n sivuilla open source hukkuu helposti kaiken muun tiedon sekaan. Sivuilla tutustutetaan asialle vieraat open sourceen, listataan open source -projektit, joissa IBM on mukana, tarjotaan suuri määrä julkaisuja ja tarjotaan keskustelufoorumit IBM:n tuotteiden ympärille.

http://www.ibm.com/opensource/

Sun Microsystems
Sunilla open source on otettu keskeiseksi osaksi yrityksen strategiaa. Sivuilla mm. esitellään open sourcen hyötyjä kehittäjille ja yrityksille, kerrotaan Sunin toimista open sourcen parissa ja listataan yrityksen panostuksia open source -projekteihin.

http://www.sun.com/opensource/

Microsoft
Microsoftin open source -sivustolla mm. tiedotetaan Microsoftin open source -aiheisista uutisista ja mainostetaan Microsoftin CodePlex-hostauspalvelua open source -projekteille. Lisäksi mainitaan Microsoftin partneruuksista ja yhteistyöstä yritysten sekä open source -organisaatioiden ja -yhteisöjen kanssa. Microsoftin Port 25 on erillinen portaali, joka tarjoaa keskustelukanavan Microsoftin open source -ihmisten ja ulkopuolisten välille.

http://www.microsoft.com/opensource/

Myös monilla muilla yrityksillä on oma open source -portaalinsa ja tulevaisuudessa näemme niitä yhä enemmän. Tämä on hyvä asia monessakin mielessä:

• Yritysten osallistuminen open source -projekteihin yleistyy, kun ne käyttävät open source -ohjelmistoja jatkuvasti enemmän ja haluavat tehdä ohjelmistoista entistä parempia.
• Yritysten houkutus oman koodin avaamiseen kasvaa, kun avaamisen hyödyt kristallisoituvat. Muiden yritysten esimerkkiä on helppo seurata.
• Asiakkaiden tietämys open sourcesta paranee – edellyttäen tietysti, että heille ei kerrota virheellistä tietoa. Sivujen ollessa julkisia virheet on helppo löytää, eivätkä yritykset halua pilata mainettaan.

ISO DIS29500 (OOXML) -standardointiprosessin koko viikon kestävä Ballot Resolution Meeting (BRM) alkoi tänään Genevessä. Kokouksessa on tarkoitus päästä yhteisymmärrykseen Microsoftin OOXML:n standardiehdotuksen lopullisesta muotoilusta.

Suomen BRM-ryhmän jäsenet bloggaavat tuoreeltaan kokouksesta osoitteessa http://ooxmlfi.blogspot.com/. Ryhmään kuuluvat:

• Aki Siponen (ryhmän puheenjohtaja, Valtiovarainministeriö)
• Kimmo Bergius (jäsen, Microsoft)
• Ville Oksanen (jäsen, EFFI)
• Manu Setälä (jäsen, COSS)

Helsingin Sanomat kertoo, että Microsoft on tarjonnut Yahoo!:sta 45 miljardia dollaria.

Avoimen lähdekoodin näkökulmasta asian tekee erittäin mielenkiintoiseksi se, että Yahoo!:n mukana Microsoftille menisi mm. paljon ylistetty Microsoft Exchangen kilpailija Zimbra, jonka Yahoo! hankki viime syksynä 350 miljoonalla dollarilla.

COSSin julkaisema kannanotto Microsoftin Suomen kouluille tarjoamasta edu@live-paketista ja pääministeri Matti Vanhasen kommenteista on päässyt hyvin mediassa läpi.

Ainakin Aamulehti, Iltalehti, Tietokone, Iltasanomat, ITviikko, Digitoday ja Verkkouutiset ovat julkaisseet STT:n muokkaaman tiedotteen.

Alla COSSin alkuperäinen tiedote:

22.1.2008
COSS Tiedote
Julkaistavissa heti

Microsoftin taktiikka vahingollinen Suomelle -
Valtiojohdon puolustettava vapaata kilpailua IT-alalla

Pääministeri Vanhanen vastaanottama lahjoitus Microsoftilta on huono uutinen suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle. Mediatempullaan Microsoft pyrkii vahvistamaan hallitsevaa markkina-asemaansa ja vaikuttamaan ohjelmistoalan kehitykseen Suomessa.

Viime vuonna EU-tuomioistuin vahvisti Microsoftin saaman tuomion markkina-aseman väärinkäytöstä. Nyt EU-komissio on käynnistänyt uudet tutkimukset Microsoftin kilpailukeinojen lainmukaisuudesta.

Uuden tutkinnan kohteena on logiikaltaan sama taktiikka, jota Vanhanen kommenteissaan kiitteli. Microsoft tarjoaa osana käyttöjärjestelmäänsä ja palvelinohjelmistoja ohjelmistoja, joita aiemmin ovat tarjonneet riippumattomat ohjelmistoyhtiöt. Ilmaisilta näyttävien uusien ohjelmistojen ja palvelujen avulla käyttäjät sidotaan tiukemmin vain Microsoftin tuotteissa toimiviin teknologioihin ja markkinoilta siivotaan kilpailijat pois.

Julkisen sektorin IT-ammattilaiset ministeriöissä ja kunnissa ovat viime vuosina törmänneet ongelmiin, joita huonosti toimiva kilpailu ohjelmistomarkkinoilla synnyttää. Riippuvuus yhdestä toimittajasta on johtanut umpikujaan – kilpailutus ei onnistu eikä innovatiivisia, edullisempia ja toimintaa tehostavia ratkaisuja voida ottaa halutusti käyttöön.

- Valtiojohdon tulisi toimillaan ja viesteillään puolustaa avointa kilpailua ja innovatiivisuutta ja tukea siten uusien nokioiden syntymistä. Tämä tarkoittaa kilpailua edistävien hankintapäätösten rohkaisemista ja kriittistä suhtautumista monopolistisiin kilpailukeinoihin, sanoo COSSin johtaja Petri Räsänen.

Media on kirjoittanut aktiivisesti pääministeri Vanhasen vierailusta Yhdysvalloissa. Eniten palstatilaa sai Microsoftin “yllätyslahja” Suomen kouluille.

Microsoft tarjosi Suomen perus- ja toisen asteen oppilaitoksille ja oppilaille käyttöön maksuttoman ja räätälöitävän Windows Live -palveluvalikoiman. Vanhanen oli lehtikirjoitusten mukaan tästä kovin mielissään:

“Live@edu-hanke tukee hyvin Suomen tietoyhteiskunnan kehitystä myös koulumaailmassa ja vastaa hyvin meidän tietoyhteiskuntatavoitteitamme”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo.

Väärin! Microsoftilla on motiivinsa, eikä se hyvää hyvyyttään tue Suomen koulumaailmaa. Tavoitteena on Suomen koulumaailman lukittaminen Microsoftin ratkaisuihin nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on oppilaiden, tulevaisuuden tekijöiden, kiinnittäminen Microsoftin työkaluihin nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei voi vastata hyvin Suomen tietoyhteiskuntatavoitteita, vaikka ministeri Vanhanen niin möläyttikin.

Ei Microsoft ole lyhytnäköinen. Se näkee tulevaisuuteen, jota hallitsevat tulevat sukupolvet. Microsoft pyrkii saamaan nämä uudet sukupolvet “ruotuun” mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se tarkoittaa Microsoft-pallon kiinnittämistä lasten jalkoihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Mitä Live@edu sitten sisältää? Digibusiness.fi kertoo seuraavaa:

Live@edu sisältää esimerkiksi Windows Live Hotmail -sähköpostin, Windows Live Messenger -pikaviestimen, 5 gigatavun kokoisen säilytystilan omille tiedostoille sekä Live-hakupalvelun. Nuorten suosima sähköpostipalvelu on räätälöitävissä koulujen omien domain-nimien ja visuaalisten ilmeiden mukaiseksi.

Live@edu koostuu siis Microsoftin kaikille avoimista www-palveluista:

• Windows Live Hotmail: maksuton kaikille jo nyt
• Windows Live Messenger: maksuton kaikille jo nyt
• 5 Gt levytila: Hotmail sisältää 5 Gt maksutonta levytilaa, liekö tämä sama asia?
• Live-hakupalvelu: maksuton kaikille jo nyt
• Domain-palvelu: ei ilmeisesti kuulu nykyisiin kaikille maksuttomiin palveluihin

Vaikuttaa siltä, että monien ylistämä Microsoftin hyvän tahdon ele ei maksuttomuudestaan huolimatta pysty tarjoamaan juuri mitään uutta nykyisiin maksuttomiin palveluihin verrattuna. Ja vaikka räätälöinti- ja domain-palvelut aidosti tarjoaisivatkin jotain konkreettista hyötyä, niin haittoja löytyy vino pino.

• Palveluiden Microsoft-keskeisyys. Palveluiden käyttäminen muilla kuin Microsoft-järjestelmillä lienee haastavaa. Palvelut joko toimivat väärin tai eivät lainkaan. Kuinka ne toimivat Linuxilla, kännyköillä (eri mobiili-käyttöjärjestelmillä), Macillä, Operalla, Firefoxilla…?
• Palvelujen sulkeutuneisuus. Mikäli koulu haluaa jossain vaiheessa vaihtaa muuhun kuin Microsoftin ratkaisuun, niin onko tämä mahdollista? Voidaanko Microsoft-ympäristöön tuoda muiden valmistajien ratkaisuja siten, että sovellukset toimivat yhteisymmärryksessä? Tuskin.
• Jos koulumaailma saadaan lukittua Microsoft-ratkaisuihin, niin jatkossa siltä voidaan nyhtää rahaa
• uusista ohjelmistoversioista,
• uusien ohjelmistoversioiden vaatimista uusista työkaluista,
• uusien työkalujen vaatimista käyttöjärjestelmäpäivityksistä,
• uusien käyttöjärjestelmien vaatimista rautapäivityksistä.

Tästä kierteestä on vaikea päästä ulos, mikäli ollaan jo tarpeeksi syvällä suossa.

Ja kun avoimuus on nykyään niin kova sana, niin osaa se Microsoftkin.

“Lasten ja nuorten suosimien verkkopalveluiden ottaminen mukaan koulutyöskentelyyn vie koulut uuteen aikakauteen, jossa entisen strukturoitujen ja suljettujen oppimisympäristön rinnalle nousee teknologian avulla uusi, avoimeen verkkomaailmaan liittyvä oppimisympäristö”, Microsoftin kouluyhteistyötä Suomessa johtava Kati Tuurala linjaa.

Toivottavasti kukaan ei sekoita Tuuralan mainitsemaa avoimuutta avoimeen lähdekoodiin, avoimiin standardeihin ja yleensäkin open source -mallin mukaisiin avoimiin ratkaisuihin.

Linkkejä:
Boycott Novell: Bill Gates Invades the Land of Linus, Uses Dumping Techniques

Microsoft on allekirjoittanut Protocol Freedom Information Foundationin kanssa sopimuksen, jossa se lupaa toimittaa tarpeellisia tietoja mm. Samba-palvelinohjelmiston sovittamiseksi yhteensopivammaksi Windowsin kanssa.

Samban luoja, Andrew Tridgell:

We are very pleased to be able to get access to the technical information necessary to continue to develop Samba as a Free Software project. Although we were disappointed the decision did not address the issue of patent claims over the protocols, it was a great achievement for the European Commission and for enforcement of antitrust laws in Europe. The agreement allows us to keep Samba up to date with recent changes in Microsoft Windows, and also helps other Free Software projects that need to interoperate with Windows.

Sopimus on perua EU:n keväällä 2004 Microsoftille antamalle määräykselle luovuttaa yhteensopivuuden ja paremman toimivuuden toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja kilpaileville yhtiöille.

Asiasta kertoo myös mm. ITviikko.

CNN on huomannut kolme vuotta vanhan brittitutkimuksen, jossa vertailtiin Windowsin ja Linuxin käytön ympäristövaikutuksia (via The Open Road). Tutkimuksessa todetaan, että Windows-käyttäjät joutuivat uusimaan tietokoneensa kaksi kertaa niin usein kuin Linux-käyttäjät.

Industry observers quote a typical hardware refresh period for Microsoft Windows systems as 3-4 years; a major UK manufacturing organisation quotes its hardware refresh period for Linux systems as 6-8 years.

Vaikka tutkimus on muutaman vuoden takaa, niin se pitää hyvin paikkansa edelleen. Erityisesti Vistan julkaisun myötä monet joutuivat toteamaan, että aikaisemmin hyvin toiminut rauta ei enää jaksanutkaan pyörittää uutta Windows-versiota. Ja nykykoneet tuskin nikottelematta pyörittävät seuraavaa Windowsia.

Johtuuko tämä sitten Microsoftin ja laitevalmistajien tiiviistä yhteistyöstä vai Microsoftin kyvyttömyydestä (tai haluttomuudesta) toteuttaa nopeita ja keveitä ohjelmistoja? Aikana, jolloin vihreät arvot nousevat koko ajan tärkeämpään rooliin ihmiset, yritykset ja valtionhallinto kiinnittävät entistä enemmän huomiota rahan lisäksi ympäristön säästämiseen. Tietokoneiden kiertokulkua pitkittämällä molempia säästyy. Linux tarjoaa tähän yhden keinon.

Microsoft julkaisi alkuviikosta laskelmiaan selaimien tietoturva-aukoista (pdf). Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että Microsoft tiedottaa oman tuotteensa ylivertaisuutta muihin nähden. Positiiviseen tulokseen pyrkivä yritys kun harvemmin julkaisee itselleen negatiivisia laskelmia vapaaehtoisesti.

Microsoftin laskelmien mukaan Internet Explorer on tietoturvamielessä täysin ylivertainen Mozilla Firefoxiin verrattuna. Microsoftin laskelmissa Firefoxista on löytynyt kolmen viime vuoden aikana enemmän vakavan, keskivakavan ja matalan tason aukkoja.

Laskelmat tekee kyseenalaisiksi eräs oleellinen seikka: laskelmissa vertaillaan julkisessa tietoisuudessa olevia tietoturva-aukkoja.

Firefoxin kehitys on avointa, joten kuka tahansa voi tarkastella Firefoxin virhelistaa ja jopa raportoida löytämästään virheestä. IE:n kehitys on suljettua, joten Microsoft voi paikata selaimen kehityksen aikana havaitsemiaan virheitä ja julkaista korjaukset niihin esim. service pack -julkaisujen yhteydessä (kuukausitolkulla jäljessä) ja jättää raportoimatta virheiden ja aukkojen yksityiskohdat.

Näin ollen, aivan samalla tavalla kuin Microsoft ylistää IE:n turvallisuutta, voin itse todeta Firefoxin olevan tietoturvassa ylivertainen IE:iin nähden. Mitään laskelmia ja hienoja pdf-julkaisuja minulla ei ole väitteeni tueksi esittää. Uskokoon ken tahtoo, ja ketä tahtoo.

Mozillan Window Snyder teilaa Microsoftin laskelmat ja toteaa, että paljon tärkeämpää kuin bugien lukumäärän laskeminen on virheiden korjausnopeuden mittaus. Ja reagointinopeudessa avoimen lähdekoodin projekteilla on mahdollisuus olla huomattavasti suljettuja kehitysprojekteja tehokkaampia.

We don’t let fixes languish on the tree waiting for a major release while users are vulnerable. We ship fixes regularly because securing our users is more important than protecting our PR team from having to respond to articles about counting bugs instead of looking at the metrics that actually indicate whether a vendor is doing reasonable things to keep users secure.