Avautuma

Tietokone kertoo, että Yleisradion digi-tv-tekstitykset ovat alusta lähtien tökkineet Windowsissa. Microsoftin ohjelmisto ei tue YLEn käyttämää dvb-tekstitystä vielä lainkaan.

Suomen Microsoftin Windows-liiketoimintojen markkinointijohtaja Jukka Veräväinen antoi paljon kertovan kommentin:

“…tekstitystä ei ole saatu vielä mukaan, koska kansainvälinen ohjelmistoyhtiö ei voi tehdä kansallisia toteutuksia, vaan tekstitys on tehtävä kerralla kansainvälisten standardien mukaan.”

Erittäin kankeaa! Kansainvälinen ohjelmistoyhtiö todellakin voi tehdä myös kansallisia toteutuksia. Kyse on priorisoinnista. Tällaisista käytännöistä kärsivät eniten pienet käyttäjäryhmät, kuten suomalaiset, joiden ongelmiin ei puututa riittävän nopeasti.

Tarkastellaan asiaa avoimen lähdekoodin vinkkelistä. Ohjelmistojen avoimuuden ansiosta ohjelmistoviat voidaan paikallistaa ja korjata nopeasti. Tähän ei tarvita muussa maassa toimivan ohjelmistotalon päätöstä korjata ongelma. Sitä tuskin asia edes kiinnostaa ellei asiakas ole merkittävä tai asiakkaiden määrä riittävä. Sen sijaan korjauksen voi toteuttaa ja laittaa muiden saataville kuka tahansa osaava kaveri – mahdollisesti jo tänään!

YLEn hiljattaisten säästöpäätösten jälkeen tekstitysongelmat poistunevat myös Windowseista, kun YLE1 esitetään jatkossa nykyisen YLE Extran paikalla tekstit kuvaan poltettuna. Kyllä digi-tv on sitten hienoa, edistyksellistä ja toimivaa tekniikkaa…

Brittikoulujen tietotekniikasta vastaava Becta (British Educational Communications and Technology Agency) varoittaa kouluja Microsoftin sopimuksista.

Microsoftin kouluille tarjoama lisenssimalli pakottaa koulut hankkimaan Microsoft-lisenssit koulujen kaikille koneille riippumatta siitä, mitä ohjelmia niissä käytetään. Koulun on siis maksettava Microsoftille myös tekemättömistä asennuksista! Aika reilua bisnestä, eikö?

Aivan kaikki eivät tätä niele ja Becta moittiikin kovin sanoin Microsoftin lisenssimallia. Virasto kehottaa Microsoft-kahleeseen itsensä jo solmineita kouluja tutkimaan mahdollisuuksia irtautua sopimuksesta.

Käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Viraston aikaisempien laskelmien mukaan peruskouluissa on tyypillisesti mahdollista säästää jopa 50 prosenttia tietotekniikkakuluista, jos ne käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Toisen asteen oppilaitoksissa säästöksi arvioitiin 20 prosenttia. (Lähde: Tietokone)

Säästöjen ei tarvitse syntyä opetuksen tason laskemisen kustannuksella. Päinvastoin opetus olisi monipuolisempaa, eikä pelkästään yhden ohjelmistotalon tuotteiden oppimista. Oppilaat oppisivat tietojenkäsittelyä laajemmassa mielessä sen sijaan, että he oppisivat vain yhden yhtiön tuotteiden toimintaa, jotka kuitenkin vanhenevat hyvin pian, maksavat rahaa, sitovat käyttäjän kädet ja voivat poistua markkinoilta koska vain.

Kaksi Microsoftin lisenssiä on saanut OSI-hyväksynnän eli ne on hyväksytty virallisiksi open source -lisensseiksi. Hyväksynnän saaneet lisenssit ovat:

• Microsoft Public License ja
• Microsoft Reciprocal License

Lisenssit siis täyttävät Open Source Initiativen (OSI) ylläpitämän 10-kohtaisen open sourcen määritelmän ja niillä lisensoidut ohjelmistot ovat yhtä lailla open sourcea kuin esim. Apache 2.0 -lisenssin alaiset ohjelmistot.

Microsoftin hakuprosessi meni OSI:n mukaan kaikkien pelisääntöjen mukaan ja muutenkin sujuvasti.

Microsoft came to the OSI and submitted their licenses according to the published policies and procedures that dozens of other parties have followed over the years. Microsoft didn’t ask for special treatment, and didn’t receive any. In spite of recent negative interactions between Microsoft and the open source community, the spirit of the dialog was constructive and we hope that carries forward to a constructive outcome as well.

Kuten Matt Asaykin blogissaan totetaa, Microsoftin pelatessa peliä open source -periaatteiden mukaisesti ja käyttäyten asiallisesti se saa itsekin asiallista kohtelua. Tätä soisi tapahtuvan jatkossa enemmänkin patenttiuhkailujen ja open source -mallin kyseenalaistamisen sijaan.

Tulevaisuus näyttää mitä kaikkea Microsoftin open source -lisensseillä lisensoidaan.

Globalisation Institute on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin (koko artikkeli, PDF), jossa kyseenalaistetaan nykyään vallalla oleva käyttöjärjestelmä- ja tietokonekaupan yhdistäminen.

Peruskuluttajilla ei ole nykyään juurikaan keinoja hankkia pc:tä ilman Microsoftin käyttöjärjestelmää. Tämä on johtanut Microsoftin käyttöjärjestelmien monopoliasemaan ja mitättömään kilpailutilanteeseen, joka vähentää innovaatioita ja haittaa vaihtoehtojen tulemista markkinoille. Todellinen kilpailu synnyttäisi parempia tuotteita ja parantaisi kilpailevien tuotteiden yhteensopivuutta.

Competition would encourage open standards and interoperability as vendors would, for competitive reasons, want their products to interact with other vendors’ products.

Edullisempia vaihtoehtoja tarjavien kilpailijoiden on vaikea saada etua halvemmista hinnoistaan, koska asiakkaille on jo pakkosyötetty Windows uuden tietokoneen mukana. Globalisation Institute ehdottaakin, että EU:ssa päätös käyttöjärjestelmävalinnasta pitäisi antaa kuluttajalle, joka voisi asentaa haluamansa (ja budjettiinsa sopivimman) käyttöjärjestelmän koneen oston jälkeen esim. DVD:ltä.

Toivoisin todella, että tällaiseen tilanteeseen päästäisiin. Aito kilpailu hyödyttäisi loppukäyttäjiä, jotka saisivat parempia tuotteita edullisempaan hintaan. Optimitilanteessa myös Microsoft joutuisi oikeasti innovoimaan monopoliasemassa oleviaan tuotteitaan, mitä ei Euroopan unionin kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan ole tapahtunut:

Recent years have certainly seen innovation in high technology markets but largely in areas that Microsoft does not control.

OOXML:n ISO-standardointikäsittely ja sitä edeltänyt kansallinen säätö ISO:n jäsenmaissa on herättänyt paljon keskustelua netissä. Tässä muutamia linkkejä.

EFFI: Korruptoituneet maat äänestivät todennäköisemmin OOXML-tiedostoformaatin puolesta

Selvitimme maiden korruptioasteen ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden. Paljastui, että mitä korruptoituneempi valtio, sitä todennäköisemmin se äänesti OOXML-standardin varauksettoman hyväksymisen puolesta.

EFFI: Live-bloggausta SFS:n OOXML-kokouksesta

Tullihallitus: Pitää luottaa asiantuntijoihin, 6000 sivua kertonee laadusta. Tiedon louhinta tärkeää. Kyllä.

Open Source Weblog: When the standards are this low, no one wins

Microsoft’s Jason Matusow recently wrote “at the heart of this remains the idea that making document formats more open is a good thing”. On th contrary, I would argue that the issue of making document formats more open was forgotten long ago.

The results of the ISO voting: Office Open XML is Disapproved – Updated: It’s Official

There you are. Microsoft’s truthiness. A loss is a win in their PR universe. By the way, despite what they say about ODF, there were no negative votes when ODF was voted on and approved as a standard.

Mary Jo Foley: Why Microsoft deserved to lose the OOXML standards vote

Microsoft considers OOXML open, yet so far, it hasn’t been able to get its own Mac Office product to interoperate with the new OOXML formats in Office 2007.

NoOOXML

OOXML is an immature documentation of one vendor’s proprietary document format which depends on software patents held by this vendor, which block interoperability. It conflicts with existing ISO standards. More than three hundred technical comments have been raised by industry, academics, researchers, and experts.

Microsoftin Opffice Open XML (OOXML) -tiedostoformaatti ei saanut pikakäsittelyyn ja -hyväksymiseen vaadittavaa äänimäärää 2.9. järjestetyssä ISO:n jäsenten äänestyksessä. Näin OOXML:n standardointipäätös siirtyy maaliskuulle 2008.

NoOOXML:

On 2 September 2007, ISO national bodies voted on Ecma 376, “OOXML”. Despite the majority of NO votes, the ISO secretariat has decided to move forward and to organise a Board Resolution Meeting in February 2008. Microsoft won round one (fasttrack OOXML) and lost round two (vote on OOXML), and now the fight moves to round three (resolve the vote).

Microsoft hävisi äänestyksen selvästi, sillä vain 17 nk. P-maajäsentä kannatti hyväksyntää, kun 32 olisi vaadittu. Myös annetut hylkäysäänet yksistään olisivat kaataneet hakemuksen, koska niiden määrä ylitti 25 % (18/69 ääntä).

Microsoftilla on aikaa korjata viallista formaattiaan helmikuuhun 2007 saakka, jolloin pidetään ns. Ballot Resolution Meeting (BRM) -kokous, jossa käydään läpi standardin hylkäämistä äänestäneiden maiden tekniset kommentit. Hyväksymisen puolesta tai tyhjää äänestäneiden maiden (mm. Suomi) toimittamia kommentteja ei ole pakko käsitellä.

Epäviralliset äänestystulokset (NoOOXML):

(the countries in bold are JTC1 P-members)
(this is an unofficial list, ISO will publish one official pretty soon)

NO

Brazil, Canada, China, Cuba, Denmark, Czech Republic, Ecuador, France, India, Iran, Ireland, Japan, Korea, Libya, New Zealand, Norway, Philippines, South Africa, Thailand, United Kingdom

YES

Armenia, Azerbaijan, Bangladesh, Barbados, Belarus, Bosnia and Herzegovina, Congo, Costa Rica, Côte-d’Ivoire, Croatia, Cyprus, Egypt, Fiji, Jamaica, Jordan, Kazakhstan, Lebanon, Morocco, Kuwait, Nigeria, Pakistan, Panama, Qatar, Romania, Russia, Saudi Arabia, Serbia, Sri Lanka, Syria, Tanzania, Ukraine, United Arab Emirates, Uzbekistan

YES with comments

Austria, Bulgaria, Colombia, Germany, Ghana, Greece, Kenya, Malta, Poland, Portugal, Singapore, Switzerland, Tunisia, Turkey, Uruguay, USA, Venezuela

Abstain

Argentina, Australia, Belgium, Chile, Finland, Israel, Italy, Luxembourg, Malaysia, Mauritius, Mexico, Netherlands, Peru, Slovenia, Spain, Sweden, Trinidad and Tobago, Vietnam, Zimbabwe

Lähteitä:
Tietokone: Microsoft-standardi hylättiin selvästi
Tietokone: Microsoft lupaa korjata xml-standardiaan
Digitoday: Microsoft hävisi ooxml:n pikakäsittelyn
NoOOXML: Results of the OOXML Ballot of 2nd September

Stephen Walli on kirjoittanut pitkän tarinan kokeilustaan avata ECMA Internationalin tarjoaman OOXML-standardin DOCX-version Applen Pages ’08 -tekstinkäsittelyohjelmassa. Pages ’08 tukee Applen mukaan OOXML-formaattia, mutta tässä ei ole käytännössä täysin onnistuttu.

Lue koko juttu Wallin blogista.

Ruotsissa on touhuttu ja sekoiltu urakalla OOXML:n ISO-standardoinnin käsittelyssä.

28.9. paikallinen standardiorganisaatio SIS äänesti Microsoftin Office Open XML -tiedostoformaatin puolesta. Pian käsittelyn jälkeen Computer Sweden -lehti paljasti, että äänestystuloksen takana oli painostusta ja lahjontaa Microsoftin toimesta.

Tietoviikko kirjoittaa asiasta seuraavasti:

Lehden mukaan Microsoft lähetti kumppaneilleen sähköpostia, jossa kehotettiin osallistumaan kokoukseen ja äänestämään tiedostomuodon puolesta. Viesti kehottaa yrityksiä maksamaan itse 15 000 kruunun osallistumismaksun, mutta lupaa rahallista markkinointiavustusta ja lisäapua Microsoftin resursseista.

Lehden mukaan Microsoft antaa teknisistä yksityiskohdista tietämättömille valmiita argumentteja tiedostomuodon puolesta ja kehottaa osallistujia jäämään vielä äänestyksen jälkeenkin “ollakseen hyviä osallistujia”.

Microsoft on myöntänyt sähköpostin aitouden.

Sittemmin on käynyt ilmi, että äänestyksessä oli tehty vilppiä. Yksi jäsenistä oli jättänyt useamman kuin yhden äänen. Tämä johti siihen, että Ruotsi äänestää Suomen ja monen muun maan tapaan tyhjää lopullisessa äänestyksessä OOXML:n nopeasta käsittelystä.

Pistää sanattomaksi.

Tämä on jo muutaman päivän vanha uutinen, mutta kiireiden vuoksi kirjoittelen siitä vasta nyt.

Maanantaina pidetyssä Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kokouksessa keskusteltiin Microsoftin Office Open XML -standardista (OOXML) ja pyrittiin löytämään yhtenäinen kanta OOXML:n ISO-standardoinnin osalta.

Yhtenäistä kantaa ei valitettavasti löydetty ja näin Suomi pidättäytyy äänestämästä asiassa eikä vaikuta mitenkään kansainväisten standardisointiorganisaatioiden yhteisen JTC1-komitean päätökseen siitä, käsitelläänkö OOXML ns. nopeutetussa menettelyssä.

Kyseessä oli siis todellakin Suomen kanta OOXML:n ISO-käsittelyyn nopeutetussa menettelyssä, eikä standardin lopulliseen hylkäämiseen tai hyväksymiseen. Mm. COSSin mielestä tässä vaiheessa ei missään nimessä kannata kiirehtiä OOXML:n ISO-standardointia, sillä standardissa on merkittäviä vikoja ja epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat tai jopa tekevät mahdottomaksi sen toteuttamisen. OOXML:n todellista avoimuutta on myöskin kritisoitu laajalti.

Digitoday:

JTC1 tekee päätöksen ooxml:n nopeutetusta standardisoinnista jäsenmaiden kantojen perusteella, kun kaikki kansalliset organisaatiot ovat ilmaisseet linjansa syyskuun 2. päivään mennessä.

Hyväksyntään vaaditaan 75 prosenttia äänistä, ja jokaiselle maalla on yksi ääni. Maanantaina Suomi hukkasi oman äänensä, joten nyt vain seurataan sivusta, mitä muut maat päättävät.

Maanantain kokouksessa yrityksistä ja yhteisöistä standardisointia tukivat Digitodayn mukaan Microsoft, Tietoenator, WM-Data ja Sysopen Digia. Hylkäämistä esittivät IBM, Nokia, Effi, EK, Kuntaliitto ja COSS. Novell äänesti tyhjää.

Suomen open source -keskus COSS julkaisi tänään tiedotteen kannastaan Microsoftin Office Open XML -tiedostostandardin käsittelyyn Suomessa. Alla tiedote kokonaisuudessaan:

Suomen open source -keskus COSSin mielestä Office Open XML -standardoinnin kiirehtiminen ei ole Suomen ohjelmistoteollisuuden edun mukaista.

- OOXML:ää ei kannata standardoida hätiköiden, sillä meillä on jo yksi avoin standardi dokumenttiformaateille, ODF. Oleellista on tarjota kansalaisille ja asiakkaille parempia palveluja tehokkaammin sovittua standardia hyödyntäen, eikä ajaa epävarmuutta synnyttäviä ja yhteensopivuutta vaikeuttavia uusia standardeja, COSSin johtaja Petri Räsänen toteaa. – Erityisesti julkiselta sektorilta standardien noudattamisessa voi odottaa linjakasta toimintaa ja sitoutumista jo sovittuihin asioihin, Räsänen täydentää.

- Yli vuosi sitten ISO-standardoitu ODF on suuren toimijajoukon kehittämä kaikille avoin ilmaisuvoimainen formaatti, toteaa COSSin tekninen asiantuntija Manu Setälä. Yli 6000-sivuisen OOXML:n väitetään sisältävän patentoituja ominaisuuksia. – OOXML:n täydellinen toteuttaminen on ainakin pienille ohjelmistotaloille käytännössä mahdotonta, Setälä lisää.

Suomessa tiedostomuodoista on alettu keskustella laajemmin vasta ODF:n ja Office Open XML -tiedostomuodon standardoimista koskevan päätöksenteon yhteydessä. Tiedostoformaattien merkitys on kansallisesti merkittävä asia, sillä mikäli formaattia ei saada avattua, tieto on menetetty. Esimerkiksi NASA väittää, että se ei enää pysty avaamaan kaikkia kuukävelyn aikaisia kuviaan, koska tiedostojen formaatti ei ole enää käytettävissä.

Linkkejä uutisiin aiheesta:

• Tonnikala.net: COSS: Suomen ei kannata kiirehtiä OOXML:ää
• Sektori.com: COSS: Suomen ei kannata kiirehtiä OOXML:ää
  
• Tietokone.fi: COSS vastustaa Microsoftin xml-standardia
• HiTech Forum: COSS kehottaa harkintaan OOXML:n kohdalla
• Digitoday: Coss kannattaa ooxml:n hoputonta käsittelyä