VALOhan tulee sanoista Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmistot. VALO-ohjelmia voi rajoituksetta käyttää, kopioida, jakaa eteenpäin ja jopa muokata, mikäli taidot riittävät.

Valon päivään sopii mainiosti vierailu suomenkielisiä VALO-ohjelmia Windowsille levittävän VALO-CD:n sivuilla. VALO-CD-projekti julkaisi viime viikolla viidennen version VALO-CD:stä, joka on ladattavissa projektin sivuilta tai tilattavissa postitse pientä korvausta vastaan. Mainioiden VALO-poimintojen lisäksi VALO-CD v5 sisältää mm. Turvallisuus-lehdessä julkaistuja artikkeleja ja muita oppaita.

Hyvää nimipäivää myös kaikille Valoille.

OpenOffice.org Portable poikkeaa alkuperäisestä OpenOffice.orgista siinä, että sitä voidaan käyttää ohjelmaa asentamatta, esim. suoraan muistitikulta.

Seuraava suomalainen projekti OSOR Forgessa tulee olemaan Ixonoksen Oulun kaupungille toteuttama sähköinen asiointialusta, joka julkaistaan huomenna JulkIT-tapahtumassa.

COSS järjestää OpenOffice.org 3 -koulutuksen 28.5. Tampereella. Koulutus kestää yhden työpäivän ja se on suunnattu jonkin toimisto-ohjelmistopaketin perusteet omaaville henkilöille. Lisätietoja koulutuksesta COSSin sivuilla.

Ohjelmisto ei näytä olevan vielä ladattavissa virallisilla sivuilla, mutta tulee sinne todennäköisesti myöhemmin tänään. Hätäisimmät Windows-käyttäjät voivat ladata sen esim. Betanewsin sivuilta.

COSS järjestää yhden päivän OpenOffice.org 3.1 -koulutuksen Tampereella torstaina 28.5. Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun: matti.saastamoinen/at/coss.fi.

Päivitys 7.5.2009 12:27:
OpenOffice.org 3.1 on nyt ladattavissa projektin virallisilta sivuilta useilla eri kielillä. Suomenkielistä versiota odotellaan vielä ja se tulee aikanaan osoitteeseen http://fi.openoffice.org/.

Päivitys 7.5.2009 14:17:
JusSi kertoo blogissaan laajemmin OOo 3.1:n uusista ominaisuuksista ja parannuksista.

Ubuntu 8.10:stä OOo 3 jäi pois, mutta 24.4. julkaistavaan Ubuntu 9.04:ään (Jaunty Jackalope) kolmosversio on tulossa. OOo 3.1 tuskin kuitenkaan ennättää tuohon.

Tapojeni mukaan selailin kuitenkin lehtisen läpi. Tietotekniikasta tarjolla on 15 kurssia, joista ainakin 7 keskittyy Microsoftin tuotteiden tahkoamiseen. Tarjolla on Windows Vistaa, Wordia, Exceliä ja PowerPointia. Kotisivutkin kehitetään Microsoftin FrontPagella, joskin vaihtoehtoisesti voidaan käyttää avoimen lähdekoodin KompoZeria, joka on Linspiren hylkäämän NVU-projektin jatkohaara.

OpenOffice.org-koulutusta ei ole tarjolla, vaikka voisin kuvitella työväenopiston kohderyhmää kiinnostavan myös MS Officelle vaihtoehtoiset, maksuttomat ohjelmat. Kuinka moni MS Officen kotikäyttäjistä voisi hoitaa askareensa aivan yhtä hyvin jollakin avoimen lähdekoodin vaihtoehdolla, esim. OpenOffice.orgilla, jos vain a) tietäisi näistä vaihtoehdoista ja b) saisi ohjelman käyttöön koulutusta?

Suureksi yllätyksekseni kurssien joukossa on Linux-työpaja: Vanhempikin kone virkeäksi -kurssi. Kolmen päivän ja 18 tunnin tehopaketti kustantaa 61 euroa ja se pidetään yhtenä viikonloppuna.

Viikonlopun työpajan aiheina Linux-jakeluversion asennus sekä kodin ja pienyrityksen sisäverkon luominen Linuxin avulla. Ota hieman vanhempikin tietokoneesi tehokkaaseen käyttöön.

Myös kuvankäsittelyn puolella hyödynnetään avoimen lähdekoodin tarjoomaa, sillä GIMP on käytössä kahdella kurssilla. Toisena maksuttomana ohjelmana opetuskäytössä on Googlen Picasa, joka ei kuitenkaan ole avointa lähdekoodia. Picasan hyviä puolia ovat kuitenkin maksuttomuus ja toimivuus sekä Windowsissa, OS X:ssä että Linuxissa.

Ahjolan kansalaisopisto Tampereen Pispalassa on vieläkin enemmän keskittynyt tietotekniikkaopetuksessaan Microsoftin tuotteisiin. Kursseista saa sellaisen kuvan, että kaikilla on käytössään Windows Vista ja Office 2007.

Tiettyjen ohjelmistovalmistajien ylivalta siis pätee opistokursseilla. Mielestäni on surullista, että kansalaisille ei tarjota tietoa vaihtoehdoista, vaan vuosi vuoden jälkeen mennään eteenpäin samaa rataa, jossa tietokoneen käyttöjärjestelmä = Windows XP/Vista/7/…, toimisto-ohjelmisto = MS Office, kuvankäsittelyohjelmisto = Adobe xyz jne.

Toki nyt täytyy todeta, että muutamissa Tampereen työväenopiston kursseissa ilahduttavasti tutustutaan myös muihin kuin käyttäjille maksullisiin, suljettuihin ohjelmiin. Voitaisiinko niiden määrää jatkossa kasvattaa entisestään?

Miten hienoa olisikaan, jos kurssin vetäjä voisi kurssin aluksi antaa osallistujille ohjelmisto-cd:n tai kertoa mistä kurssilla käytettävät ohjelmistot voi täysin luvallisesti ladata käyttöönsä. Vielä jos ohjelmistot valittaisiin niin, että ne toimisivat useammissa käyttöjärjestelmissä, niin kursseja ei rajattaisi pelkästään Windows-käyttäjille.

Se olisi vapauttavaa.

Vaikka Lifehacker puhuu “free softwaresta”, niin joukossa on myös muita kuin vapaita ohjelmia. Ilmeisesti heidän tarkoituksena olikin hakea nimenomaan parhaita käyttäjille maksuttomia ohjelmia.

Yhtä kaikki, valtaosa listatuista ohjelmista on avoimen lähdekoodin ohjelmia. Kärjessä komeileva Firefox keräsi äänistä ylivoimaisen enemmistön saaden yli kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi sijoittunut VLC. Viiden kärki näyttää seuraavalta:

1. Firefox
2. VLC Media Player
3. Ubuntu
4. OpenOffice.org
5. Pidgin

Lifehackerin lista ei erittele suljetun ja avoimen lähdekoodin ohjelmia eikä Windows-, Linux- ja OS X -ohjelmia. Onneksi suurin osa sovelluksista toimii kaikissa yleisimmissä käyttöjärjestelmissä, mikä on ollut erittäin mieluisa kehityssuunta viime vuosina.

Ohjelmistojen alustariippumattomuus antaa meille käyttäjille enemmän vapauksia valita itselle mieluisin käyttöjärjestelmä. Se sekä alentaa kynnystä vaihtaa alustaa että helpottaa työskentelyä sekaympäristöissä.

Lähde: Lifehacker: Free Software We’re Most Thankful For

ImageMagick on lisensoitu GPL-yhteensopivalla ImageMagick Licensella ja se on mm. vapaasti ladattavissa ja käytettävissä. Se toimii useissa käyttöjärjestelmissä (esim. Windows, Linux, Unix, Mac OS X).

Linuxissa ImageMagickin voi asentaa pakettienhallinnan kautta tai Debian-pohjaisissa Linux-jakeluissa seuraavalla komennolla:

sudo apt-get install imagemagick

Itse kaipasin työkalua PDF-dokumenttien muuttamiseksi kuviksi. ImageMagickin convert-työkalu on tähän omiaan.

PDF-dokumentin muunnos esim. png-kuviksi onnistuu seuraavasti:

convert dokumentti.pdf dokumentti.png

PNG:n sijasta voi käyttää esim. päätteitä .jpg tai .gif. Mikäli PDF-dokumentti sisältää useita sivuja, niin ImageMagick tekee jokaisesta sivusta oman kuvatiedoston juoksevalla numeroinnilla.

Myös kuvaformaattien väliset muunnokset onnistuvat vastaavasti:

convert kuva.gif kuva.png

Sen lisäksi, että ImageMagick on näppärä (joskin komentorivipohjainen) työkalu omalla koneella käytettäväksi, sitä käytetään monissa kuvia käsittelevissä www-sovelluksissa.

Lähteitä:
Linux on Desktop
Wikipedia

Aleksis Kiven päivänä 10.10. julkaistiin VALO-CD:n ensimmäinen versio. CD-kuvan voi ladata verkosta ja kirjoittaa itse CD-levylle tai tilata valmiin CD:n pientä korvausta vastaan.

Ensimmäinen versio CD:stä on nyt siis julkaistu, mutta projekti ei toki pääty tähän. Kehitystyö seuraavan version julkaisemiseksi on käynnissä ja mukaan kaivataan lisää tekijöitä sekä tietysti kuullaan mielellään palautetta nyt julkaistusta CD:stä. Katso lisätietoja vaikutusmahdollisuuksista VALO-CD:n sivuilta ja projektin wiki-sivuilta.

http://www.valo-cd.fi/

Tuore versio tuo tukun uusia ominaisuuksia, esim. tuki Microsoft Office 2007 -tiedostoformaateille, natiivit taulukot Impressissä, paranneltu muistiinpanotoiminto Writerissa ja tuki ODF 1.2:lle.

OpenOffice.org Ninja on käsitellyt uusia ominaisuuksia jo maaliskuussa julkaistussa artikkelissa.

Päivitys 14.10.2008:
JusSin katsaus OpenOffice.org 3.0:n uudistuksiin

Itse en usko Googlen ensisijaisesti tavoittelevan Chromella ykkösselaimen paikkaa maailmassa – ainakaan vielä. Chromen avulla Google voi tarjota optimoidun alustan omiin sovelluksiinsa, jolloin Google-sovellukset toimivat vakaasti ja nopeammin. Siis eräänlainen avaus kohti Googlen omaa “käyttöjärjestelmää”, joka tarjoaa vaivattoman pääsyn Gmailiin, Google Docsiin, Google Calendariin, YouTubeen ja muihin Googlen sovelluksiin. Käyttöjärjestelmää parempi termi voisi olla “käyttöliittymä internetiin”.

Google on jo aikaisemmin julkaissut avoimen lähdekoodin Gears-laajennoksen Firefoxiin, joka mm. pyrkii parantamaan JavaScriptiä käyttävien www-sovellusten suorituskykyä.

Varmasti Google toivoo, että Chromea käytettäisiin mahdollisimman paljon pääasiallisena selaimena, mikä lisäisi samalla Googlen omien palveluiden näkyvyyttä ja mainoksille enemmän katsojia. Laajempi käyttö kasvattaisi myös projektin kehittäjäyhteisöä, mikä olisi Googlen mieleen.

Google vannoo selainprojektissaan avoimien standardien ja avoimen lähdekoodin kehitysmallin nimeen ja on perustanut Chromen taustalle avoimen lähdekoodin Chromium-projektin. Onkin Chromen kehittymisen lisäksi mielenkiintoista seurata, miten Chromium lähtee vauhtiin.

Chromiumia voi käyttää myös esimerkkinä siitä, kuinka suuri ja mahtava Google aloittaa avoimen lähdekoodin projektin, aktivoi kehittäjiä mukaan ja hallinnoi projektia.