Tämän julkaisun perustana oleva kyselytutkimus tehtiin keväällä 2008. Kysely lähetettiin kaikkiaan 5261 kattavasti eri toimialoja ja yrityskokoja edustavalle yritykselle. Kyselyyn vastasi 3772 yritystä eli 74 prosenttia kyselyn lopullisesta otoksesta.

Tutkimuksessa paneuduttiin tietokoneiden, internetin ja sähköiseen laskun käyttöön yrityksissä. Tietokoneiden käytön yhteydessä tutkittiin myös avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien yleisyyttä.

Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä oli käytössä 13 prosentissa vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 5). Toimialoittain tarkasteltuna tällainen oli käytössä huomattavan usein posti- ja teleliikenteen toimialalla, 37 prosentilla yrityksistä. Seuraavaksi yleisin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä oli yrityspalveluissa, 20 prosentilla, ja vähittäiskaupassa, 19 prosentilla yrityksistä.

Kuvio avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien osuudesta on nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 39 % käyttää jotain avoimen lähdekoodin järjestelmää, oletetettavasti lähinnä eri Linux-jakeluja. Tätä pienemmissä yrityksissä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän käyttö on harvinaisempaa.

Tilastokeskuksen tutkimuksessa kysyttiin siis ainoastaan avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmien käytöstä, ei avoimen lähdekoodin ohjelmien, kuten tuoreessa Ohjelmistoyrityskartoituksessa (OSKARI).

OSKARI-tutkimuksessa mielenkiintoinen huomio oli, että ohjelmistoyrityksissä yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta avoimen lähdekoodin ohjelmien käytön yleisyyteen.

OSKARI-tutkimuksen loppuraporttia odotellaan vielä. Se pitäisi julkaistavan lähiaikoina.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2008, Tilastokeskus

Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan marraskuussa (lehdistötiedote (pdf)), mutta maistiaisia voi käydä katsastamassa projektin sivuilta ja lehdistötilaisuuden esityksestä (pdf).

Ohjelmistoyrityskartoitus tehtiin nyt 11. kertaa. Tutkimuksen teki Teknillisen korkeakoulun ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio yhteistyössä Turun Yliopiston, Tampereen Teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun SoberIT-laboratorion kanssa.

Vuoden 2008 tutkimuksen rahoittivat Teknologiateollisuus ry, Tekes, Microsoft Oy, COSS Finland (The Finnish Centre for Open Source Solutions), Ohjelmistoyrittäjät ry, Tietotekniikan liitto ry, Culminatum Ltd Oy, JPT kansallinen klusteri (Hermia), Salon Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park, Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Rahoittajien lisäksi asiantuntemuksensa kartoituksen käyttöön antoivat ETLA, TEM ja Tilastokeskus.

Openmindissa esitellyistä tuloksista käy ilmi, että 75 % suomalaisista ohjelmistoyrityksistä käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia (13 % vuonna 2000). Käytön määrä on 19,96 %:lla yrityksistä arvioitu luokkaan “very much”.

Hieman alle 50 %:lla on avointa lähdekoodia omassa tarjoomassaan. Huomattavaa kasvua on tullut tässäkin aikaisemmin samassa kyselyssä saatuun 20 %:iin.

Avoimen lähdekoodin tuotebisnes ei ole yrityksille kovinkaan tuttua, ja yleisintä on kehittää ja ylläpitää avoimeen lähdekoodiin perustuvia tuotteita. Avoimen lähdekoodin komponentteja tarjoomassaan käyttävät yritykset arvioivat olevansa muita innovatiivisempia

Tärkeä huomio oli, että yrityksen koolla ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Avointa lähdekoodia hyödyntävät siis sekä pienet että isot yritykset.

OSOR.EU:hun uutisia toimittava Gijs Hillennus otti COSSiin yhteyttä tutkimuksen open source -tulosten tiimoilta ja pyysi kommentteja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä Suomen julkishallinnossa. Vastasin Hilleniukselle ja uutinen on luettavissa OSORin sivuilta.

Linkkejä:
National Software Industry Survey
OSOR.EU: FI: ‘Increase of open source by companies spurs public administrations’

A student at UC Davis has created some stunning visualizations of open source software contributions, including Eclipse, Python, Apache httpd and Postgres.

Katso itse: code_swam

It took approximately 13.89 months to double the total number of open source projects from 1995-2006. On the same lines, it took around 12.49 months to double the total open source lines of code for the projects considered. That means every year (plus a month or so) both the total number of projects and lines of code double!

Lataa raportti (pdf): The Total Growth of Open Source

Kyseessä on kyselytutkimuksien tuloksena koottu parikymmentäsivuinen raportti, jossa käsitellään Australian osalta mm. open source -teollisuuden tilaa, open source -yhteisöjä, open source -koulutusta ja työuraa open sourcen parissa sekä markkinoita.

Kirja on vapaasti ladattavissa verkosta ja sitä saa hyödyntää ja levittää Creative Commons BY-ND -lisenssin mukaisesti.

Raportista käy ilmi mm. seuraavaa:

• Vuodesta 2005 aktiivisten Linux kernelin kehittäjien määrä on triplaantunut. Tällä hetkellä ytimen parissa työskentelee lähes 1 000 kehittäjää, jotka jakautuvat yli sataan yritykseen.
• Kehittäjistä 70-95 % saavat työstään palkkaa. Myytti harrastelijakehittäjistä ei siis pidä paikkansa.
• Kerneliin lisätään n. 3 621 riviä uutta koodia joka päivä.
• 10 aktiivisinta kehittäjää tekevät 15 % kaikista muutoksista.
• 30 aktiivisinta kehittäjää tekevät 30 % kaikista muutoksista.
• Ahkerimmat Linux kerneliin kontribuoivat yritykset ovat Red Hat (11,2 %), Novell (8,9 %), IBM (8,3 %), Intel (4,1 %) ja Linux Foundation (3,5 %).

Linux Kernel Development: How Fast is it Going, Who is doing it and Who is Sponsoring it? on nähtävillä Linux Foundationin sivuilla.

OSSI:n loppuraportti ja muut julkaisut ovat saatavilla COSSin sivuilta.

Mikäli kyseisten open source -yhteisöjen rakenne ja kehittäjien ajatukset kiinnostavat, niin kannattaa katsastaa myös aikaisemmin julkaistu tutkimus First Mondayssa: The Protestant ethic strikes back: Open source developers and the ethic of capitalism.

Microsoft on jo pitkään markkinoinut palvelinratkaisujaan Linux-alustoja edullisempina vaihtoehtoina Get the Facts -kampanjansa avulla. Komission raportissa ollaan asiasta eri mieltä:

“Our findings show that, in almost all cases, a transition toward open source (produces) savings in the long-term cost of ownership,” said the report, which was written by academics at the United Nations University in Maastricht, Netherlands.

Raportissa kannustetaan myös OpenOffice.orgin käyttöön:

“Open Office has all the functionalities that public offices need to create documents, spreadsheets and presentations,” the report said. “Open Office is free and extremely stable.” It added that people were as productive with Open Office as they were with proprietary software.

Open sourcen käyttöönotosta mainitaan pari asiaa, jotka on tiedostettava, ja joiden kanssa on oltava huolellinen:

First, it said, short term costs will be higher for organizations migrating, even partially, to open source, largely because of the initial cost of training. Second, some workers may feel undervalued if they are required to work with free software.

Jälkimmäinen kohta mietitytti ja hymyilyttikin aluksi, mutta vähän sitä pohdittuani asia varmastikin on joidenkin kohdalla näin. Ajatellaan, että mitä enemmän työnantaja panostaa (käyttää rahaa) työntekijään, niin sitä enemmän työntekijää pidetään arvossa. Tällaisessa tilanteessa työntekijä voisi mennä itseensä ja keskittyä työn tuottavuuteen. Jos samat tehtävät saa tehtyä yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin edullisemmilla työkaluilla, niin koko yritys, työntekijät mukaan lukien, hyötyy.

Asiasta kirjoittavat myös:
Ars Technica: EU study says OSS has better economics than proprietary software
Ubuntu-blogi: EU:n raportti suosittelee suuntaamaan avoimeen koodin
Slashdot: Large FLOSS Study Gets the Real Facts, Conclusions

Raportti sisältää mielenkiintoisia tilastoja avoimen lähdekoodin kontribuoijista. Vuonna 2005 avoimen lähdekoodin julkaisijoista 62 % oli yksityisiä, 19 % yrityksiä, 6 % yliopistoja ja 8 % yhteisöjä (loput olivat tuntemattomia tai muita). Lukuja katsoessa kannattaa huomioida seuraava:

This is based on copyright and credit claims, so it may under-represent contributions of individuals who (as many do) forget to claim credit or copyright, or assign it to a foundation or company. On the other hand, contributions from very small firms are often done in the name of the individual contributors or, for some projects (such as Zope) in the name of an umbrella “foundation”. Finally, employees of some companies may contribute without crediting their employers; it is not clear whether this is really a company contribution, though, unless the company makes a conscious choice not to claim credit or copyright of code contributed by employees.

Raportissa on myös esitetty yrityskohtainen panos open source -ohjelmistoihin, jonka mukaan Sun osallistuu ylivoimaisesti eniten open source -ohjelmistojen kehittämiseen. Alla kymmenen kärki:

Rank Name                   Person-months Cost (mil euro)1    sun microsystems inc.  51372         3122    ibm corp.              14865         903    red hat corp.          9748          594    silicon graphics corp. 7736          475    sap ag                 7493          466    mysql ab               5747          357    netscape comm. corp.   5249          328    ximian inc.            4985          309    realnetworks inc       4412          2710   At&t                   4286          26

Enpä olisi arvannut, että Silicon Graphics ja SAP sijoittuvat viiden kärkeen. RealNetworksin sijoitusta lienee nostanut panostus Helixiin.

Kaiken kaikkiaan raportti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta työltä, johon pitää tutustua tarkemminkin.

Vuosi 2006 oli Microsoftin palvelimelle kuitenkin prosenttien valossa hyvä vuosi, ja Apachen etumatka kutistui. Saa nähdä kuinka tilanne kehittyy tänä vuonna Vistan ja sen mukana toimitettavan IIS 7.0:n myötä.

Kuva: Netcraft