Avautuma

Suomen Linux-käyttäjien yhdistys FLUG on toteuttanut kunnallisvaalien alla jo perinteikkään vaalikyselyn ehdokkaille Linuxista ja vapaista ohjelmista. Kyselyyn vastasi 1096 henkilöä 217 eri kunnasta eli noin 3 % ehdokkaista. Vastausprosentti ei ole kummoinen, mutta kasvua neljän vuoden takaiseen kyselyyn on kuitenkin n. 600 vastausta, vaikka ehdokasmäärä on pudonnut n. 1400 ehdokkaalla.

Kyselyyn vastannet suhtautuvat erittäin positiivisesti vapaiden ohjelmien käytön lisäämiseen ja pitävät tärkeänä, että kansalaiset voivat käyttää kunnan tarjoamia palveluja vapailla ohjelmilla.

Vastanneista 81% ilmoitti käyttävänsä vapaita ohjelmia, ja peräti 85% uskoi että niiden käyttö tulee lisääntymään hallinnossa. Kaikkien kunnan nettipalvelujen ja tiedostojen käytettävyyttä vapailla ohjelmilla piti tärkeänä kaksi kolmasosaa vastanneista. Reilu puolet oli valmis tekemään Linuxin / vapaiden ohjelmien käyttöä edistävän aloitteen tai tukemaan sellaista.

Vastausprosentin kasvu selittynee kasvaneella kiinnostuksella ja yleisellä tietoisuuden parantumisella. Yhä useampi suomalainen tietää mitä vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat tarkoittavat ja niistä otetaan enemmän selvää. Avoin lähdekoodi voi nousta keskusteluihin niin kotona, kahvipöydissä kuin kokouksissa, erityisesti uusia ohjelmistohankintoja suunniteltaessa. Tästä kuuluu kiitos kaikille aktiivisille ohjelmien vapauden tärkeyden sanomaa levittäneille organisaatioille ja yksityishenkilöille, mutta myös Firefoxin, OpenOffice.orgin ja Ubuntun kaltaisille suosituille avoimen lähdekoodin projekteille. Loppujen lopuksi erinomaiset tuotteet vievät viestiä kaikkein parhaiten ja konkreettisimmin eteenpäin.

Vastausprosentti on vielä kuitenkin hyvin pieni, mikä voi johtua monista asioista: suuremman yleisön vaalikoneet kilpailevat ehdokkaiden ajasta, aihetta ei koeta tärkeäksi tai sitä ei edes ymmärretä, jolloin jätetään ennemmin vastaamatta kuin todistetaan oma tietämättömyys.

FLUGin kunnallisvaalikysely 2008
Lehdistötiedote

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kantelu, jossa YLEn katsotaan syrjivän osaa kansalaisista lain vastaisesti (via Tietokone). Eduskunnan oikeusasiamiestä pyydetään tutkimaan, rikkooko YLE lakia valinnoillaan, jotka suosivat yhden yrityksen (Microsoft) suljettua teknologiaratkaisua (Windows Media).

YLEn nettipalveluista mm. Elävä arkisto ja Areena toimivat hyvin puutteellisesti erimerkiksi Linux- ja Mac-käyttäjillä palveluiden Microsoft-sidonnaisuuden ja käytettyjen suljettujen teknologioiden vuoksi. Kantelun tehneen rovaniemeläismiehen mukaan palvelut syrjivät kansalaisia, jotka eivät ole halunneet tai voineet hankkia suljettuja kaupallisia ohjelmistoja.

Toivottavasti asia otetaan perusteelliseen tutkintaan ja se nousee pinnalle jälleen kerran.

Media on kirjoittanut aktiivisesti pääministeri Vanhasen vierailusta Yhdysvalloissa. Eniten palstatilaa sai Microsoftin “yllätyslahja” Suomen kouluille.

Microsoft tarjosi Suomen perus- ja toisen asteen oppilaitoksille ja oppilaille käyttöön maksuttoman ja räätälöitävän Windows Live -palveluvalikoiman. Vanhanen oli lehtikirjoitusten mukaan tästä kovin mielissään:

“Live@edu-hanke tukee hyvin Suomen tietoyhteiskunnan kehitystä myös koulumaailmassa ja vastaa hyvin meidän tietoyhteiskuntatavoitteitamme”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo.

Väärin! Microsoftilla on motiivinsa, eikä se hyvää hyvyyttään tue Suomen koulumaailmaa. Tavoitteena on Suomen koulumaailman lukittaminen Microsoftin ratkaisuihin nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on oppilaiden, tulevaisuuden tekijöiden, kiinnittäminen Microsoftin työkaluihin nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei voi vastata hyvin Suomen tietoyhteiskuntatavoitteita, vaikka ministeri Vanhanen niin möläyttikin.

Ei Microsoft ole lyhytnäköinen. Se näkee tulevaisuuteen, jota hallitsevat tulevat sukupolvet. Microsoft pyrkii saamaan nämä uudet sukupolvet “ruotuun” mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se tarkoittaa Microsoft-pallon kiinnittämistä lasten jalkoihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Mitä Live@edu sitten sisältää? Digibusiness.fi kertoo seuraavaa:

Live@edu sisältää esimerkiksi Windows Live Hotmail -sähköpostin, Windows Live Messenger -pikaviestimen, 5 gigatavun kokoisen säilytystilan omille tiedostoille sekä Live-hakupalvelun. Nuorten suosima sähköpostipalvelu on räätälöitävissä koulujen omien domain-nimien ja visuaalisten ilmeiden mukaiseksi.

Live@edu koostuu siis Microsoftin kaikille avoimista www-palveluista:

• Windows Live Hotmail: maksuton kaikille jo nyt
• Windows Live Messenger: maksuton kaikille jo nyt
• 5 Gt levytila: Hotmail sisältää 5 Gt maksutonta levytilaa, liekö tämä sama asia?
• Live-hakupalvelu: maksuton kaikille jo nyt
• Domain-palvelu: ei ilmeisesti kuulu nykyisiin kaikille maksuttomiin palveluihin

Vaikuttaa siltä, että monien ylistämä Microsoftin hyvän tahdon ele ei maksuttomuudestaan huolimatta pysty tarjoamaan juuri mitään uutta nykyisiin maksuttomiin palveluihin verrattuna. Ja vaikka räätälöinti- ja domain-palvelut aidosti tarjoaisivatkin jotain konkreettista hyötyä, niin haittoja löytyy vino pino.

• Palveluiden Microsoft-keskeisyys. Palveluiden käyttäminen muilla kuin Microsoft-järjestelmillä lienee haastavaa. Palvelut joko toimivat väärin tai eivät lainkaan. Kuinka ne toimivat Linuxilla, kännyköillä (eri mobiili-käyttöjärjestelmillä), Macillä, Operalla, Firefoxilla…?
• Palvelujen sulkeutuneisuus. Mikäli koulu haluaa jossain vaiheessa vaihtaa muuhun kuin Microsoftin ratkaisuun, niin onko tämä mahdollista? Voidaanko Microsoft-ympäristöön tuoda muiden valmistajien ratkaisuja siten, että sovellukset toimivat yhteisymmärryksessä? Tuskin.
• Jos koulumaailma saadaan lukittua Microsoft-ratkaisuihin, niin jatkossa siltä voidaan nyhtää rahaa
• uusista ohjelmistoversioista,
• uusien ohjelmistoversioiden vaatimista uusista työkaluista,
• uusien työkalujen vaatimista käyttöjärjestelmäpäivityksistä,
• uusien käyttöjärjestelmien vaatimista rautapäivityksistä.

Tästä kierteestä on vaikea päästä ulos, mikäli ollaan jo tarpeeksi syvällä suossa.

Ja kun avoimuus on nykyään niin kova sana, niin osaa se Microsoftkin.

“Lasten ja nuorten suosimien verkkopalveluiden ottaminen mukaan koulutyöskentelyyn vie koulut uuteen aikakauteen, jossa entisen strukturoitujen ja suljettujen oppimisympäristön rinnalle nousee teknologian avulla uusi, avoimeen verkkomaailmaan liittyvä oppimisympäristö”, Microsoftin kouluyhteistyötä Suomessa johtava Kati Tuurala linjaa.

Toivottavasti kukaan ei sekoita Tuuralan mainitsemaa avoimuutta avoimeen lähdekoodiin, avoimiin standardeihin ja yleensäkin open source -mallin mukaisiin avoimiin ratkaisuihin.

Linkkejä:
Boycott Novell: Bill Gates Invades the Land of Linus, Uses Dumping Techniques

CNN on huomannut kolme vuotta vanhan brittitutkimuksen, jossa vertailtiin Windowsin ja Linuxin käytön ympäristövaikutuksia (via The Open Road). Tutkimuksessa todetaan, että Windows-käyttäjät joutuivat uusimaan tietokoneensa kaksi kertaa niin usein kuin Linux-käyttäjät.

Industry observers quote a typical hardware refresh period for Microsoft Windows systems as 3-4 years; a major UK manufacturing organisation quotes its hardware refresh period for Linux systems as 6-8 years.

Vaikka tutkimus on muutaman vuoden takaa, niin se pitää hyvin paikkansa edelleen. Erityisesti Vistan julkaisun myötä monet joutuivat toteamaan, että aikaisemmin hyvin toiminut rauta ei enää jaksanutkaan pyörittää uutta Windows-versiota. Ja nykykoneet tuskin nikottelematta pyörittävät seuraavaa Windowsia.

Johtuuko tämä sitten Microsoftin ja laitevalmistajien tiiviistä yhteistyöstä vai Microsoftin kyvyttömyydestä (tai haluttomuudesta) toteuttaa nopeita ja keveitä ohjelmistoja? Aikana, jolloin vihreät arvot nousevat koko ajan tärkeämpään rooliin ihmiset, yritykset ja valtionhallinto kiinnittävät entistä enemmän huomiota rahan lisäksi ympäristön säästämiseen. Tietokoneiden kiertokulkua pitkittämällä molempia säästyy. Linux tarjoaa tähän yhden keinon.

Tietokone kertoo, että Yleisradion digi-tv-tekstitykset ovat alusta lähtien tökkineet Windowsissa. Microsoftin ohjelmisto ei tue YLEn käyttämää dvb-tekstitystä vielä lainkaan.

Suomen Microsoftin Windows-liiketoimintojen markkinointijohtaja Jukka Veräväinen antoi paljon kertovan kommentin:

“…tekstitystä ei ole saatu vielä mukaan, koska kansainvälinen ohjelmistoyhtiö ei voi tehdä kansallisia toteutuksia, vaan tekstitys on tehtävä kerralla kansainvälisten standardien mukaan.”

Erittäin kankeaa! Kansainvälinen ohjelmistoyhtiö todellakin voi tehdä myös kansallisia toteutuksia. Kyse on priorisoinnista. Tällaisista käytännöistä kärsivät eniten pienet käyttäjäryhmät, kuten suomalaiset, joiden ongelmiin ei puututa riittävän nopeasti.

Tarkastellaan asiaa avoimen lähdekoodin vinkkelistä. Ohjelmistojen avoimuuden ansiosta ohjelmistoviat voidaan paikallistaa ja korjata nopeasti. Tähän ei tarvita muussa maassa toimivan ohjelmistotalon päätöstä korjata ongelma. Sitä tuskin asia edes kiinnostaa ellei asiakas ole merkittävä tai asiakkaiden määrä riittävä. Sen sijaan korjauksen voi toteuttaa ja laittaa muiden saataville kuka tahansa osaava kaveri – mahdollisesti jo tänään!

YLEn hiljattaisten säästöpäätösten jälkeen tekstitysongelmat poistunevat myös Windowseista, kun YLE1 esitetään jatkossa nykyisen YLE Extran paikalla tekstit kuvaan poltettuna. Kyllä digi-tv on sitten hienoa, edistyksellistä ja toimivaa tekniikkaa…

Ruotsin poliisivoimat aikoo vähitellen siirtyä suljetuista ohjelmistoista avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Säästöjä tämän on laskettu tuovat neljä miljoonaa euroa vuodessa. Viidessä vuodessa kertyvät säästöt vastaavat 400 uutta poliisiautoa.

Säästöjä saavutetaan niin ohjelmisto- kuin laitteistopuolella, mutta ydin on avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa. Avoimilla ohjelmistoilla vältetään lisenssimaksut, ja koska valitut avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarvitsevat vähemmän laitteistotehoa, niin laitteistokustannuksia saadaan leikattua.

Ratkaisu projektin käynnistämisestä on tarkoitus saada kuukauden sisällä.

Ruotsalainen veronmaksaja kiittää. Ei ole mitään järkeä haaskata yhteisiä rahoja kalliisiin ohjelmistolisensseihin, kun asiat hoituvat avoimillakin ratkaisuilla. Ruotsin poliisivoimat on aikoinaan tehnyt fiksun päätöksen tietoisesti välttää valmistajakohaisia ratkaisuja SQL:n käytössä. Se tekee muihin järjestelmiin siirtymisestä helpompaa. Onko Suomessa osattu tehdä yhtä viisaita päätöksiä?

Pallo jalassa on hankala muuttaa suunnitelmia. Tämä tulisi niin yritysten kuin julkishallinnon organisaatioidenkin tiedostaa.

Lähde: Tietoviikko

Kuva: zeraien (CC by-nc-sa)

Tällä viikolla vihittiin käyttöön Kokkolan Mäntykankaan peruskorjattu 1-6 vuosiluokkien koulu. Koulun tietojärjestelmä perustuu Linuxiin ja LTSP-päätteisiin.

Järjestelmässä on kaksi palvelinta ja 113 Linux-päätettä näyttöineen. Oppilaita on päätettä kohden keskimäärin kaksi ja päätteet ovat kaikissa koululuokissa, erilliseen atk-luokkaan ei tarvitse mennä.

Koulun rehtori Mika Sarkkinen on ratkaisusta innoissaan:

- Saimme pienillä hankintakustannuksilla suuren määrän koneita, jotka ovat erittäin käyttövarmoja ja helppoja ylläpitää, ne eivät ole rasittaneet Kokkolan kaupungin it-yksikön ylläpitoa juuri lainkaan.

Oppilailla on käytössä pelkästään avoimen koodin ohjelmistoja kuten OpenOffice, Gimp, Firefox ja NVU. Linux-jakeluna on Ubuntu. Ohjelmistoista ei mene lisenssikustannuksia.

LTSP-ratkaisuun päätyneitä kouluja pulpahtaa pintaan koko ajan enemmän. Eikä se ole mikään ihme: ratkaisu mm. vähentää järjestelmän kokonaiskustannuksia, sähkön kulutusta (lisää säästöjä) ja ylläpidon määrää (vielä enemmän säästöjä). Ja kaiken tämän ansiosta tietokoneita voidaan tarjota käyttöön yhä useammalle oppilaalle, mihin tuoreimmassa hallitusohjelmassakin pyritään.

Hallitus toteuttaa laajan kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena on, että jokaisella peruskoululaisella on oppimisen keskeisenä välineenä käytössään oppilaskohtainen tietokone.

Lähde: COSS

Kansanedustaja Jyrki J. Kasvi kirjoittaa blogissaan taannoisesta OOXML-standardointiprosessista.

Microsoftin vahva markkina-asema on johtanut monessa tapauksessa siihen, että sähköinen asiointi vaatii kansalaisia käyttämään Microsoftin suljettuja tiedostomuotoja.

Ihmiset ja yritykset haluavat kuitenkin yhä enenevissä määrin päättää itse, mitä ohjelmia ne käyttävät töiden tekemiseen ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen.

Tanskassa ja Belgiassa on jo päädytty avoimiin tiedostomuotoihin julkishallinnossa, minkä soisi yleistyvän muuallakin. Milloin Suomessa seurataan perässä? Tuntuu käsittämättömältä, että julkishallinto keskustelee kansalaisten kanssa suljetun formaatin välityksellä.

Microsoftin semi-avoin OOXML ei ole ainakaan nykyisessä muodossaan ratkaisu mihinkään.

Jyrki J. Kasvi: Standardien haavat aukesivat

Globalisation Institute on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin (koko artikkeli, PDF), jossa kyseenalaistetaan nykyään vallalla oleva käyttöjärjestelmä- ja tietokonekaupan yhdistäminen.

Peruskuluttajilla ei ole nykyään juurikaan keinoja hankkia pc:tä ilman Microsoftin käyttöjärjestelmää. Tämä on johtanut Microsoftin käyttöjärjestelmien monopoliasemaan ja mitättömään kilpailutilanteeseen, joka vähentää innovaatioita ja haittaa vaihtoehtojen tulemista markkinoille. Todellinen kilpailu synnyttäisi parempia tuotteita ja parantaisi kilpailevien tuotteiden yhteensopivuutta.

Competition would encourage open standards and interoperability as vendors would, for competitive reasons, want their products to interact with other vendors’ products.

Edullisempia vaihtoehtoja tarjavien kilpailijoiden on vaikea saada etua halvemmista hinnoistaan, koska asiakkaille on jo pakkosyötetty Windows uuden tietokoneen mukana. Globalisation Institute ehdottaakin, että EU:ssa päätös käyttöjärjestelmävalinnasta pitäisi antaa kuluttajalle, joka voisi asentaa haluamansa (ja budjettiinsa sopivimman) käyttöjärjestelmän koneen oston jälkeen esim. DVD:ltä.

Toivoisin todella, että tällaiseen tilanteeseen päästäisiin. Aito kilpailu hyödyttäisi loppukäyttäjiä, jotka saisivat parempia tuotteita edullisempaan hintaan. Optimitilanteessa myös Microsoft joutuisi oikeasti innovoimaan monopoliasemassa oleviaan tuotteitaan, mitä ei Euroopan unionin kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan ole tapahtunut:

Recent years have certainly seen innovation in high technology markets but largely in areas that Microsoft does not control.

OOXML:n ISO-standardointikäsittely ja sitä edeltänyt kansallinen säätö ISO:n jäsenmaissa on herättänyt paljon keskustelua netissä. Tässä muutamia linkkejä.

EFFI: Korruptoituneet maat äänestivät todennäköisemmin OOXML-tiedostoformaatin puolesta

Selvitimme maiden korruptioasteen ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden. Paljastui, että mitä korruptoituneempi valtio, sitä todennäköisemmin se äänesti OOXML-standardin varauksettoman hyväksymisen puolesta.

EFFI: Live-bloggausta SFS:n OOXML-kokouksesta

Tullihallitus: Pitää luottaa asiantuntijoihin, 6000 sivua kertonee laadusta. Tiedon louhinta tärkeää. Kyllä.

Open Source Weblog: When the standards are this low, no one wins

Microsoft’s Jason Matusow recently wrote “at the heart of this remains the idea that making document formats more open is a good thing”. On th contrary, I would argue that the issue of making document formats more open was forgotten long ago.

The results of the ISO voting: Office Open XML is Disapproved – Updated: It’s Official

There you are. Microsoft’s truthiness. A loss is a win in their PR universe. By the way, despite what they say about ODF, there were no negative votes when ODF was voted on and approved as a standard.

Mary Jo Foley: Why Microsoft deserved to lose the OOXML standards vote

Microsoft considers OOXML open, yet so far, it hasn’t been able to get its own Mac Office product to interoperate with the new OOXML formats in Office 2007.

NoOOXML

OOXML is an immature documentation of one vendor’s proprietary document format which depends on software patents held by this vendor, which block interoperability. It conflicts with existing ISO standards. More than three hundred technical comments have been raised by industry, academics, researchers, and experts.